Etelä-Savon ELY-keskus

Vieraslajien kasvukausi käynnissä - vielä ehtii tekemään torjuntaa

Jaa

Pienelle alueelle levinnyt vieraslaji kannattaa yrittää torjua heti kokonaan, mutta laajojen kasvustojen tai hankalien lajien torjunta voi vaatia pitkäjänteistä työtä. Laajojen kasvustojen kohdalla voikin alussa keskittyä sen leviämisen estämiseen esimerkiksi niittämällä kasvit ennen kukintaa. Vaikeampienkin esiintymien torjuminen on usein mahdollista useiden vuosien torjuntatyön tuloksena.

Runsas jättipalsamikasvusto, jossa on paljon vaaleanpunaisia kukkia. Taustalla pari puuta
Runsas jättipalsamikasvusto Hanna Seitapuro

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat siirtyneet yli luontaisten leviämisesteiden ihmisen joko tarkoituksella siirtämällä tai tahattomasti. Haitallisia vieraslajeja ovat ne vieraslajit, jotka vaikuttavat negatiivisesti alkuperäiseen luontoon tai terveyteen ja turvallisuuteen. Vieraslajien torjunta on tärkeää luonnonsuojelun kannalta ja lainsäädäntö velvoittaa niin kiinteistönomistajaa kuin myös muita toimijoita vieraslajien torjuntaan ja leviämisen estämiseen.

Haitallisten vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Vieraslajien torjunta on maanomistajien vastuulla ja torjuntaan tarvitaan maanomistajan lupa, mikäli haluaa torjua vieraslajeja oman kiinteistönsä ulkopuolelta.

Haitalliset vieraslajit voivat muuttaa elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi tai syrjäyttää alkuperäistä lajistoa. Haitallisiksi vieraslajeiksi on luokiteltu mm. lupiini ja jättipalsami. Lupiini typensitojakasvina rehevöittää kasvualustaa luonnon niittykukille sopimattomammaksi ja syrjäyttää levitessään alkuperäistä lajistoa. Joukossa on myös ihmisten terveydelle haitallisia lajeja, kuten espanjansiruetana ja jättiputket. Espanjansiruetana voi levittää ihmisille ja kotieläimille haitallisia bakteereja (mm. listeria) ja jättiputkien kasvineste voi aiheuttaa auringonvalon vaikutuksesta iholle palovamman kaltaisen vaurion.

Selvitä vieraslajille sopivin torjuntatapa

Ennen torjuntaa kannattaa selvittää lajin torjuntaan liittyvät ohjeet parhaan torjuntatuloksen saavuttamiseksi. Tietoa kullekin vieraslajille sopivista ja tehokkaista torjuntatoimista on tarjolla kansallisen vieraslajiportaalin (www.vieraslajit.fi) kautta. Sivustolla on kattavasti tunnistus- ja torjuntaohjeita Suomessa tavatuista vieraslajeista. Myös ELY-keskusten valtakunnallisesta ympäristöasioiden asiakaspalvelusta saa neuvoja vieraslajeihin ja niiden torjuntaan liittyvissä asioissa.

Monivuotiset kasvit, kuten lupiini, kannattaa pyrkiä kitkemään juurineen. Jättipalsami on puolestaan yksivuotinen ja sen torjunta kannattaa tehdä ennen kuin siemenet ovat valmiit. Kesän ollessa pitkällä osa vieraslajien kukinnoista on jo siemenvaiheessa, jolloin on erityisen tärkeää huomioida, ettei vahingossa levitä torjuttavan vieraslajin siemeniä uuteen paikkaan. Osa lajeista voi levitä myös juuren palasista.

Terveydelle haitallisia lajeja torjuttaessa tulee muistaa suojavarusteet. Jättiputkia torjuessa on tärkeää muistaa suojautua sen kasvinesteeltä, jotta ei saa iholle vaurioita. Espanjansiruetanoita kannattaa käsitellä esimerkiksi kertakäyttöhanskoilla suojautuakseen sen limalta ja infektioriskiltä. Espanjansiruetanoita torjuessa ne tulee lopettaa mahdollisimman nopeasti, jotta niille ei aiheudu tarpeetonta kärsimystä lain eläinten hyvinvoinnista mukaan.

Ilmoita havaintosi vieraslajiportaalin kautta

Vieraslajien havaintoja kannattaa ilmoittaa vieraslajiportaalin kautta. Kerätyllä levinneisyystiedolla on merkitystä lajikohtaisten hallintatoimenpiteiden suunnittelussa ja eri tahot voivat hyödyntää tietoja esim. torjuntatalkoiden järjestämiseen. Maanteiden varsilla sijaitsevat vieraslajihavainnot kannattaa ilmoittaa Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylän kautta https://liikenne.palautevayla.fi/feedback, aihe: niitto ja vesakonraivaus, lisätieto: vieraslajihavainto tien pientareella.

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.

Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli

puh. 0295 024 000
https://www.ely-keskus.fi/ely-etela-savo

ELY-keskuksen logo.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus

Sinileväilmoitusten määrä lisääntyi hetkellisesti Etelä-Savossa juhannuksen jälkeen4.7.2024 15:23:23 EEST | Tiedote

Juhannuksen jälkeen kansalaishavainnot sinilevistä lisääntyivät hetkellisesti Etelä-Savossa, mutta pysyvillä sinilevien havaintopaikoilla sinilevätilanne on pysynyt maltillisena. Hieman sinilevää on havaittu tällä viikolla Heiniössä Pieksämäellä, Pitkäjärven uimarannalla Mikkelissä sekä Pyhävedellä Mäntyharjussa. Heiniössä levää on havaittu kolmena peräkkäisenä viikkona ja Pitkäjärvellä kahtena peräkkäisenä viikkona.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye