Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus: Suomen kansainvälinen kilpailukyky on pudonnut vauhdilla – työtaistelut ja syksyn TES-kierros määrittelevät viennin kehitystä ja tulevaisuuden toimintaedellytyksiä
Suomen tavaraviennin kehitys peittosi koronapandemia-aikana niin EU-maiden keskiarvon kuin myös Ruotsin ja Tanskan. Suomi kuitenkin putosi vertailumaiden vauhdista pandemian jälkeen, ja ero näyttää kasvavan entisestään. Lyhyellä aikavälillä viennin kehitystä ovat nakertaneet selvästi kuluvan vuoden ja viime vuosien työtaistelut. Kilpailukyvyn kannalta tulevan syksyn TES-kierroksen päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset vientiin, sanoo Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa. Myös geopolitiikalla ja edessä olevilla Yhdysvaltain presidentinvaaleilla on vähintään välilliset vaikutukset suomalaisiin vientiyrityksiin globaalin kaupan edellytysten kautta.
Suomen pudotus kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa on ollut nopea. Sveitsiläisen IMD:n (International Institute for Management Development) kilpailukykyindeksissä sijalle 8 vuonna 2022 yltänyt Suomi sijoittui tänä vuonna sijalle 15. Indeksi pyrkii erilaisia indikaattoreita yhdistelemällä arvioimaan eri valtioiden edellytyksiä talouskasvuun ja kansainväliseen kilpailuun.
− Vertailussa Suomea kiitellään koulutuksen sekä infrastruktuurin laadusta, kun taas korkeat hinnat, työttömyystaso sekä veropolitiikka saavat moitteita. Suomen edelle sijoittuvat Norja, Ruotsi sekä Tanska suoriutuvat Suomea paremmin myös vakiintuneemmilla kilpailukyvyn mittareilla kuten tuotos per tehty työtunti, Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa sanoo.
Talouslukujen vertailu muiden Pohjoismaiden kesken ei ole viime vuosina ollut Suomen kannalta edullista johtuen Suomen verrokkejaan korkeammasta julkisesta velasta, selvästi vaisummasta tuottavuuskasvusta sekä poikkeuksellisen haastavasta väestön ikärakenteesta.
− Siksi onkin kiinnostavaa, että koronapandemian aikana Suomen tavaravienti kehittyi EU-maiden keskiarvoa ja jopa Ruotsia ja Tanskaa paremmin. Yksi selitys voi olla jälkisyklisyys, joka yleensä liitetään Suomen vientiin. Investointitavaraviennin tilauskirjat kantoivat pitkälle pandemian yli. Investointitavaraviennin osuus kokonaisviennistä on kuitenkin vuosien saatossa laskenut. Kasvutrendin taituttua Euroopassa vuoden 2022 loppupuolella Suomen tavaravienti on laahannut selvästi EU-keskiarvoa jäljessä.
Tavaraluokittainen tarkastelu osoittaa vientisektorin yleisen ahdingon
Viennin arvolla mitattuna Suomesta viedään eniten raaka-aineita, poltto- ja voiteluaineita, kemiallisia aineita sekä erilaisia koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Vaikka tämän vuoden helmikuussa nähtiin piikki viennin arvon muutoksessa, se ei anna aihetta ylettömälle optimismille tulevasta, sillä sitä selittää pääosin työtaistelujen vuoksi heikko vertailuvuoden 2023 helmikuu.
− Suomen energiavienti on kärsinyt uusiutuvien öljyjalosteiden markkinahintojen laskusta, mikä on painanut energiaviennin hintaa alas samalla kun poliittiset lakot ovat romahduttaneet kevään vientivolyymia. Muilla vientialoilla hintojen negatiivinen kehitys on pääosin jatkunut alkuvuonna, joskin vientivolyymi on osoittanut merkkejä elpymisestä. Myös viime vuonna valopilkkuna kasvanut koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti on tämän vuoden aikana ajautunut vastatuuleen hintojen nousun taittuessa ja volyymin laskiessa, Suorsa sanoo.
Syksyn TES-neuvottelut ratkaisevassa roolissa – ”Mitä sopimisen kulttuurista on jäljellä”
Syksyllä alkava työehtosopimuskierros on Suomen viennin kannalta äärimmäisen mielenkiintoinen.
− Kierros ei ainoastaan vaikuta uusiin työehtosopimuksiin ja siten Suomen välittömään kustannuskilpailukykyyn, vaan kertoo myös siitä, miten vientivetoinen työmarkkinamalli otetaan sopimusosapuolten kesken vastaan ja mitä tulevien vuosien kierroksilta voidaan odottaa. Lisäksi keskeistä tulee olemaan viime kevään lakkojen jälkipyykki ja se mitä sopimisen kulttuurista on seuraavan kierroksen jälkeen jäljellä, Suorsa sanoo.
Kilpailukyvystä huolehtiminen on tärkeää, kun vientiyritysten toimintaympäristöön vaikuttaa entistä enemmän myös geopolitiikka, kasvava protektionismi ja kauppasodat. Yhdysvaltain presidentinvaalitaisto tulee lisäämään epävarmuutta globaaleilla markkinoilla.
− Onpa Yhdysvaltain seuraava presidentti Kamala Harris, Donald Trump tai joku muu, ei tuontitulleista olla isossa kuvassa luopumassa. Trump on väläytellyt uusia Kiinan vastaisia kaupan esteitä. Joe Biden puolestaan on lieventänyt niitä jonkin verran Euroopan osalta esimerkiksi muuntamalla osan myös Suomeen vaikuttaneista teräs- ja alumiinitariffeista kiintiöperusteisiksi. Seuraava presidenttikausi Yhdysvalloissa tulee olemaan joka tapauksessa arvaamatonta aikaa, mutta olemassa olevilla tiedoilla Suomen viennin edellytykset olisivat luultavasti suotuisammat demokraattipresidentin tultua valituksi.
Lisätiedot:
Tuomas Suorsa, kesäekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2841, etunimi.sukunimi@finnvera.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina RiippaViestintäpäällikkö
Puh:+358 29 460 2865tiina.riippa@finnvera.fiTietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Pauli Heikkilä toivoo rahoitusmarkkinoiden sääntelyn uudelleenarviointia ja Suomen talouden kurssin korjaamista vaalikaudet ylittävällä yhteistyöllä19.6.2024 09:15:05 EEST | Tiedote
− Tämä on ollut aivan huikea ajanjakso. Olen kiitollinen kokemuksista, joita eteen on tullut, ja ihmisistä, joiden kanssa olen saanut asioita hoitaa, sanoo Finnveran entinen toimitusjohtaja Pauli Heikkilä. Hän siirtyi 1.6.2024 lähes 20 vuoden toimitusjohtajuuden jälkeen Finnveran hallituksen neuvonantajaksi, jona hän toimii marraskuun 2024 loppuun saakka. Heikkilä on nähnyt globaalisti rahoitusmarkkinoiden heilahtavan kriisien myötä markkinarahoituksesta julkisen rahoituksen ääripäähän eikä pidä nykytilannetta hyvänä. Taustalla on sääntely, jonka toimivuutta on syytä arvioida uudelleen. Myös Suomen talouden kehitys vaatii muutosta, jotta yritykset, työllisyys ja tuottavuus saadaan kasvuun.
Finnveran Mauri Kotamäki: Koronlaskut alkoivat, mutta riittääkö signaali suomalaisyrityksille? – ”Kannattaisi investoida etupainotteisesti mieluummin kuin jäädä odottelemaan”17.6.2024 11:57:59 EEST | Tiedote
Suhdanteen pohjakosketus on koettu ja talouden suunta on pääosin ylöspäin – olettaen, ettei vaikeasti ennustettavia shokkeja ilmaannu, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kotamäki ei vielä julistaisi taantumaa loppuneeksi, mutta kasvu alkanee jo tämän vuoden aikana. Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskoron lasku on odotettu positiivinen signaali sekä yrityksille että kuluttajille. Koronlaskujen jatkumista ei kuitenkaan pitäisi jäädä odottamaan, vaan yritysten kannattaisi etupainotteisesti valmistautua kasvavaan kysyntään.
Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä: Suomella kestää 30 vuotta ottaa kiinni 15 vuoden menetetty kasvu3.6.2024 09:20:58 EEST | Tiedote
On hyvä, että Suomen talouden kasvun haasteet on tunnistettu, mutta on tosiasia, että ongelmien korjaaminen vie aikaa ja työ on aloitettava välittömästi, sanoo Finnveran toimitusjohtajana 1.6.2024 aloittanut Juuso Heinilä. ”Suomi on menettänyt yli 15 vuotta kasvua. Valitettavasti kestää luultavasti 30 vuotta kiriä kiinni etumatka, jonka esimerkiksi Ruotsi on tänä aikana saavuttanut”, Heinilä sanoo. Nuorten koulutusasteen lasku on saatava kääntymään ylöspäin, samoin yritysten investoinnit ja tuotekehityspanostukset. On varmistettava, että rahoitusympäristö mahdollistaa kaikenkokoisten yritysten kasvun ja vientiyritysten kilpailukyvyn. Kasvun, kansainvälistymisen ja viennin vahvistaminen ovat ainoa tapa saada panostukset takaisin yhteiskunnan hyödyksi.
Finnveran ja EIP:n rahoitusyhteistyö vauhdittaa suomalaisten midcap-yritysten kasvua ja investointeja30.5.2024 12:20:23 EEST | Tiedote
Talouden näkymiin liittyy paljon epävarmuutta, ja suomalaiset yritykset ovat lykänneet investointeja. Finnvera ja Euroopan investointipankki (EIP) pyrkivät saamaan keskisuurten yritysten työllisyyttä, kasvua ja puhdasta siirtymää edistävät hankkeet liikkeelle.
Finnvera laski liikkeeseen miljardin euron joukkovelkakirjalainan23.5.2024 15:49:36 EEST | Tiedote
Finnvera laski liikkeeseen 1 miljardin euron joukkovelkakirjalainan 22.5.2024. Elokuussa 2029 erääntyvä reilun 5 vuoden pituinen laina on Finnveran ensimmäinen liikkeeseenlasku vuonna 2024 ja ensimmäinen euromääräinen liikkeeseenlasku vuoden 2022 jälkeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme