Musiikin tempo hidastuu merkittävästi artistin vanhetessa
Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus paljastaa, että musiikkiesitysten tempo hidastuu merkittävästi artistien tullessa iäkkäämmiksi. Kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen tempo laskee keskimäärin noin kaksi iskua minuutissa vuosikymmentä kohden. Tutkimus osoittaa, että motoristen toimintojen hidastuminen iän myötä vaikuttaa suoraan musiikkiesityksen tempoon. Tutkimuksessa analysoitiin yli 14 500 kappaletta.
Uraauurtava tutkimus osoittaa musiikkiesitysten temmon hidastuvan merkittävästi esittäjien vanhetessa, mikä noudattaa jo pitkälti vakiintuneita malleja motoristen toimintojen heikkenemisestä aikuisiällä. Tutkijat Geoff Luck ja Alessandro Ansani Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksesta tutkivat iän vaikutuksia luovaan suorituskykyyn analysoimalla yhteensä 14 556 kappaletta vuosilta 1956–2020. Kappaleet ovat peräisin artisteilta, joiden ura on jatkunut vähintään kaksi vuosikymmentä.
Tieteilijät ovat jo aikaa sitten havainneet yhtenevyyksiä motoristen toimintojen ja musiikkiesitysten nopeuden välillä. On myös paljon tutkimustietoa motoristen kykyjen heikkenemisestä iän myötä neurobiologisen rappeutumisen seurauksena. Erityisesti nopeuteen liittyvissä tehtävissä suorituskyky laskee, spontaani motorinen tempo (spontaneous motor tempo, SMT) hidastuu ja motorisen nopeuden yläraja laskee.
Uuden tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko iän tuomalla motoristen toimintojen hidastumisella vaikutusta musiikkiesitysten tempoon. Koska tutkimuksen tietoaineisto sisälsi sekä kiinteitä vaikutuksia (tempon yleiset trendit eri aikoina) ja satunnaisia vaikutuksia (yksittäisten artistien tempon vaihtelut) ja koska Luck ja Ansani halusivat mahdollistaa epälineaarisen trendin tempon kehityksessä eliniän aikana, he käyttivät GAMM- (Generalized Additive Mixed Models) ja LMM (Linear Mixed Models) -malleja selvittääkseen artistin syntymävuoden ja kappaleen julkaisuvuoden välistä eroa tempoissa.
Tulokset osoittivat, että musiikin tempo nousee hieman varhaisaikuisuudesta 30 ikävuoteen asti, mutta kääntyy sen jälkeen selkeään lineaariseen laskuun artistin loppuiän ajaksi. Artistin vanhetessa kolmekymppisestä kahdeksankymppiseksi hänen kappaleidensa tempo on hidastunut lähes kymmenen iskua minuutissa eli keskimäärin noin kaksi iskua minuutissa vuosikymmentä kohden.
Tutkimuksessa analysoidut artistit edustivat erilaisia musiikkityylejä, kuten rock (esim. Pearl Jam, Green Day ja Alice Cooper), pop (esim. Kylie Minogue, Usher, Cyndi Lauper ja Barbra Streisand), kantri ja folk (esim. Dolly Parton ja Willie Nelson), jazz ja blues (esim. Luther Allison ja Kenny G), elektroninen tanssimusiikki (esim. Paul Kalkbrenner) sekä rap ja hip hop (esim. Tech N9ne).
Musiikin tempon lasku on samassa linjassa SMT- ja kävelynopeustutkimuksissa havaittujen tulosten kanssa ja tukee hypoteesia, jonka mukaan motoriset toiminnot hidastuvat iän myötä. Tutkimus valottaa puutteellista tietämystämme iän vaikutuksista luovaan toimintaan ja todentaa, että ikä on keskeinen musiikin tempoon vaikuttava tekijä.
Tutkimuksessa havaittiin myös yllättäen, että tempon lasku on selkeä kaupallisissakin äänitteissä. Tämä tieto vahvistaa entisestään motoristen toimintojen dynamiikan ja musiikkiesitysten nopeuden välistä yhteyttä.
Tutkimus on osa nelivuotista Suomen Akatemian rahoittamaa The Rhythm of Life -projektia, jonka tavoitteena on luoda ensimmäinen malli musiikin tempon kehityksestä eliniän myötä.
Viite: bioRxiv DOI: 10.1101/2024.06.29.601154
Lisätietoja:
Geoff Luck
Yliopistotutkija, musikologia
Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikkö
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos
Jyväskylän yliopisto
geoff.luck@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toni Laajalahtiviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358 50 336 4368toni.m.t.laajalahti@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Peter Sarlin tekee mittavan lahjoituksen Suomen tekoälytutkimuksen vahvistamiseksi – 13 uutta professuuria suomalaisiin yliopistoihin ja ELLIS-instituuttiin15.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Mittava lahjoitus tukee tekoälytutkimusta kolmessatoista yliopistossa: Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Oulun yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Taideyliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Lahjoitus tukee kansainvälisen ELLIS-instituutin toimintaa.
Väitös: Purkamista suosivat puhetavat hallitsevat kaupunkisuunnittelun keskustelua15.1.2025 09:08:54 EET | Tiedote
Arkkitehti Paula Julin tarkastelee väitöskirjassaan kiinteistökehittämisen ja kulttuuriympäristön suojelun vastakkaisia ajattelutapoja nykyajan kaupunkisuunnittelussa. Tutkimuksen mukaan vuorovaikutteiseen suunnitteluun kohdistuu epärealistisia odotuksia keskustelun järkevyydestä ja demokraattisuudesta.
Väitös: Simulaatiopohjaiset opetusmenetelmät edistävät fysioterapeuttiopiskelijoiden ammatillista osaamista14.1.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Minna Haapakosken väitöstutkimus käsitteli simulaatio-oppimisen hyödyntämistä fysioterapeuttien koulutuksessa. Tulosten mukaan simulaatioharjoittelu edisti ammatillisen osaamisen sanoittamisen monitahoisuutta ja auttoi opiskelijoita reflektoimaan paremmin oman osaamisensa vahvuuksia ja heikkouksia.
Yliopistot muokkaavat relationaalisia johtajia muuttuvaan maailmaan13.1.2025 12:20:00 EET | Tiedote
MA Bhavani Ramamoorthi tarkastelee väitöstutkimuksessaan johtajuusidentiteetin kehittymistä sekä kollektiivisia johtajuuden muotoja. Tutkimuksessa korostetaan, kuinka kipeästi osallistavia, kollektiivisia ja relationaalisia johtajuuden muotoja tarvitaan – etenkin nopeasti muuttuvassa maailmassa navigoimiseksi.
Kävelykyky ja ympäristö tukevat iäkkäiden liikkumista13.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
TtM Essi-Mari Tuomola tutki väitöskirjassaan yksilöllisten tekijöiden, ympäristön piirteiden ja aktiivisuuden paikkojen yhteyttä iäkkäiden ulkona liikkumiseen. Liikkumista voidaan tukea kiinnittämällä huomiota esimerkiksi katujen kuntoon, lähiliikuntapaikkoihin ja palveluiden saavutettavuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme