Jyväskylän yliopisto

Tarkkaa optimointia vai rentoa suhteuttamista: millaisia ovat juoksuharrastajien arjen datalukutaidot?

Jaa

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkijoiden Lauri Palsan ja Pekka Mertalan tuore tutkimus valaisee suomalaisten juoksuharrastajien arkipäiväisiä datalukutaitoja, erityisesti sitä, millaisin keinoin juoksijat arvioivat käyttämänsä teknologian tarjoamien mittausten ja analyysien luotettavuutta.

Juoksija katsoo ranteessa olevaa kelloa.
Juoksijat peilasivat teknologista informaatiota oman kehon antamiin viesteihin tai saattoivat vertailla erilaisten mittareiden antamia tuloksia keskenään, tutkijatohtori Lauri Palsa kertoo. Mostphotos

– Datalukutaidosta on julkaistu viime vuosina runsaasti tutkimuksia, mikä osaltaan heijastaa digitaalisen datan merkittävää roolia jokapäiväisessä elämässämme. Usein datalukutaito kuitenkin kuvataan abstraktisti ja irrallaan arkista tilanteista, tutkijatohtori Lauri Palsa taustoittaa.

Mittarin antamaa informaatiota verrataan oman kehon tuntemuksiin

Palsa ja Mertala halusivatkin tutkimuksessaan tarkastella datalukutaitoa nimenomaisesti jokapäiväisen arjen ilmiönä. Tutkimusaineistona toimi laadullinen kysely, johon vastasi 1 057 suomalaista juoksuharrastajaa.

– Itseäni yllätti, kuinka monipuolisesti juoksijoilla on keinoja arvioida informaation luotettavuutta. Juoksijat esimerkiksi peilasivat teknologista informaatiota oman kehon antamiin viesteihin tai saattoivat vertailla erilaisten mittareiden antamia tuloksia keskenään, Palsa kertoo.

”Riittävän lähellä” on sopiva tarkkuus

Toinen keskeinen havainto oli, ettei datan tarkkuudella ja luotettavuudella ollut juoksijoille kaikissa tilanteissa merkitystä.

– Usein ajatus datalukutaitoisesta kansalaisesta muistuttaa järkkymättömän rationaalista hyödyt maksivoivaa ”homo economicusta”. Aineiston maalaama kuva arkipäivän datalukutaidoista oli kuitenkin varsin erilainen: ”riittävän lähellä” oli vastaajille sopiva tarkkuus, koska elämä kaikkine yllätyksineen tekee optimoinnista käytännössä mahdotonta, Palsa tiivistää.

Vaikka tässä tutkimuksessa huomio kiinnittyi erityisesti juoksuharrastajiin, Palsa ja Mertala toivovat, että heidän tutkimuksensa kannustaa jatkamaan lukutaitojen tutkimusta erilaisissa arkipäivän konteksteissa.

– Tutkimus ei itse paljasta sitä, miten ja missä juoksijat ovat oppineet datalukutaitoja. Ottaen huomioon vastaajien erilaiset taustat, voi olla, että juoksu harrastuksena on itsessään motivoinut ja kannustanut monia kehittämään keinoja tulkita informaatiota, suhteuttamaan sitä muihin tiedonlähteisiin sekä soveltamaan sitä juoksuun. Lukutaitojen tutkijana tämä inspiroi pohtimaan laajemmin, missä kaikkialla formaalin kasvatuksen, kuten koulun, lisäksi voimmekaan oppia ja opettaa erilaisia lukutaitoja, Palsa päättää.

Artikkeli:

Palsa, L., & Mertala, P. (2023). Contextualizing everyday data literacies: The case of recreational runners. International Journal of Human–Computer Interaction. Online early. https://doi.org/10.1080/10447318.2023.2241612

Yhteyshenkilöt

Lauri Palsa
Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos
p. +358 50 304 6644
lauri.p.palsa@jyu.fi

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Uusia näkökulmia geometristen inversio-ongelmien tutkimukseen (Kykkänen)6.8.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Voidaanko geometrisiä inversio-ongelmia ja epäsileää geometriaa yhdistää? Minkälaisia epäsileyksiä tai singulariteetteja malleihin voidaan upottaa? Millaiset singulaarisuudet ovat sovellusten kannalta sekä luonnollisia että olennaisia? Jyväskylän yliopiston Antti Kykkäsen väitöskirjassa tutkitaan geodeettistä röntgentomografiaa epäsileissä Riemannin geometrioissa sekä kehitetään uusia singulaarisia geometrisiä malleja esimerkiksi seismologiasta kumpuavien inversio-ongelmien tutkimiseen.

Väitös: Taistelu antibiottiresistenssiä vastaan on vaikeaa mutta ei mahdotonta (Jonsdottir)5.8.2024 09:18:47 EEST | Tiedote

Ilmur Jonsdottir tutkii tuoreessa väitöskirjassaan mikrobilääkeresistenssiä (AMR) ja plasmidien dynamiikkaa Escherichia coli ja Klebsiella pneumoniae -suolistobakteereissa. Tulokset auttavat ymmärtämään mikrobilääkeresistenssin eli vastustuskyvyn kehittymistä ja näin ollen edistää uusien tehokkaampien lääkkeiden kehitystä. Tutkimus nostaa esiin erityisesti ekologisten ja evolutiivisten tekijöiden roolin resistenssin muodostumisessa, mikä tarjoaa puitteet tehokkaampien strategioiden kehittämiselle AMR-kriisin torjumiseksi.

Musiikin tempo hidastuu merkittävästi artistin vanhetessa2.8.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus paljastaa, että musiikkiesitysten tempo hidastuu merkittävästi artistien tullessa iäkkäämmiksi. Kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen tempo laskee keskimäärin noin kaksi iskua minuutissa vuosikymmentä kohden. Tutkimus osoittaa, että motoristen toimintojen hidastuminen iän myötä vaikuttaa suoraan musiikkiesityksen tempoon. Tutkimuksessa analysoitiin yli 14 500 kappaletta.

Jyväskylän yliopistoon lähes 600 000 euron rahoitus oikeudenmukaisen vihreän siirtymän tutkimukseen EU:ssa1.8.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen DeCrises-hanke on saanut lähes 600 000 euron EU-rahoituksen. Hankkeessa tutkitaan kaksoissiirtymän ohjauksen haasteita EU:ssa. Kaksoissiirtymällä tarkoitetaan digitaalista ja ekologista muutosta, jossa teknologisia keinoja hyödynnetään edistämään ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Hanketta koordinoi yliopistonlehtori Farid Karimi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye