Tutkimus: Ruutuajan vaikutus lasten näköön huolettaa 79 %:a suomalaisvanhemmista – muilta osin vain noin joka kolmas kantaa huolta lapsensa näkökyvystä ja silmäterveydestä
Vaikka noin joka kolmas 6-12-vuotiaan vanhempi huolehtii lapsensa näöstä ja silmäterveydestä paljon tai jonkin verran, samanaikaisesti joka viides vastaaja ei ole joko ajatellut asiaa tai ei koe asian koskevan lapsiaan. Useimmin tunnistetut lapsen näkemisen haasteiden oireet ovat päänsärky, silmien siristely, ruudun katsominen hyvin läheltä ja väsyminen lukiessa – sen sijaan levottomuuden tai keskittymiskyvyn häiriöt huonon näön oireina jäävät monelta vanhemmalta tunnistamatta. Tiedot selviävät Silmäaseman teettämästä lasten näkökykyyn liittyvästä tutkimuksesta*.
Tutkimuksen mukaan kaikkiaan 36 % 6-12-vuotiaiden lasten vanhemmista huolehtii lapsensa näkökyvystä, kun lapsen silmien yleinen terveys huolettaa 32 %:a vanhemmista. Ruutuaika huolestuttaa kaikkiaan 79 % vanhemmista, ja vielä keskimääräistä enemmän heitä, jotka muutoinkin huolehtivat lapsen näkökyvystä ja silmäterveydestä. Huoli lapsen näkökyvystä ja silmäterveydestä säilyy lapsen kasvaessa eikä se vähene alakoulun aikana.
Enemmistö (52 %) haluaa huolehtia lapsensa hyvästä näkökyvystä erityisesti siksi, jotta tällä olisi parhaat edellytykset onnistua koulumaailmassa. 38 % toimii samoin, koska haluaa, että lapsi saa parhaat mahdollisuudet onnistua haluamissaan harrastuksissa.
Ruutuajan vaikutus lapsen silmiin on vanhempien suurin huolenaihe, joka vaivaa kaikkiaan 79 % suomalaisvanhemman mieltä.
”Vanhempien huoli lasten ruutuajasta ei ole tuulesta temmattu, ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kasvavien lasten kohdalla. Ruudun ääressä lähelle katsottu aika vaikuttaa lapsen näön kehitykseen ja sitä on syytä rajoittaa. On mahdotonta sanoa, mikä määrä ruutuaikaa on lapselle turvallista, joten absoluuttisen aikamääreen antamisen sijaan ohjaisin kannustamaan ulkona liikkumiseen ja leikkimiseen ja tasapainottamaan siten ruudun ääressä vietettyä aikaa. Ruutuajan hallinta pätee tietysti kaikenikäisiin, mutta erityisesti lasten kohdalla ruutujen äärellä vietetty aika tulisi suhteuttaa kehitystasoon, koska näköjärjestelmä on vielä keskeneräinen”, kertoo Silmäaseman johtava ylilääkäri, silmätautien erikoislääkäri Kaisu Järvinen.
Vanhempi tunnistaa päänsäryn ja siristelyn – myös keskittymisvaikeudet voivat kieliä huonosta näöstä
Vanhempien useimmin tunnistamia heikon näkemisen oireita ovat tutkimuksen mukaan päänsärky, silmien siristely, ruudun katsominen hyvin läheltä ja väsyminen lukiessa. Lisäksi enemmistö kyselyyn vastanneista vanhemmista tunnisti oireena myös lapsen haluttomuuden lukea tai tehdä asioita, jotka vaativat tarkkaa näköä. Naiset vaikuttavat kiinnittävän kautta linjan enemmän huomiota kaikkiin mahdollisiin näkemisen haasteiden oireisiin kuin miehet.
”Tutkimuksemme mukaan vain 17 % vanhemmista tunnistaa, että lapsen levottomuus voi kieliä näkemiseen liittyvistä ongelmista. Kaikkiaan vain 18 % vanhemmista tietää, että lapsen kokemus siitä, että koulussa on tylsää tai pitkästyttävää voi johtua heikosta näöstä, mutta varsinaiset keskittymishäiriöt oireena tunnistaa jo 28 %. Kun keskittymisen ongelmia tutkitaan, on erittäin tärkeää sulkea pois näköön liittyvät ongelmat, sillä hyvällä näöllä voidaan merkittävästi helpottaa lapsen keskittymistä”, Järvinen kertoo.
Lapsen näkö ei ole valmis vielä koulun alkaessa – kehitykseen voidaan vaikuttaa
Tutkimuksen mukaan noin joka viides 6-12-vuotias on ohjattu silmälääkäriin, joko kodin omasta tai kouluterveydenhuollon aloitteesta. Tutkimuksen mukaan kouluterveydenhuollon tekemisissä ohjauksissa on alueellisia eroja: Uudellamaalla (16 % ) kouluterveydenhuolto vaikuttaisi ohjaavan lapsia vähemmässä määrin silmälääkäriin kuin esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomessa (27 %).
Tutkimus osoittaa, että silmälääkärillä käyneiden lasten enemmistön näön kehitystä on seurattu ainakin ajoittain. 41 %:n näön kehitystä on seurattu säännöllisesti, kun runsaalla neljäsosalla kehitystä ei ole seurattu jatkossa. Vanhemman huoli lapsen näkökyvystä tai silmänterveydestä näyttäisi tukevan lapsen näön kehityksen säännöllistä seurantaa.
Neljä viidestä silmälääkärillä käyneen lapsen vanhemmasta uskoo näöntarkastuksen tapahtuneen riittävän varhaisessa vaiheessa koulunkäyntiä silmällä pitäen. Ne vanhemmat, joiden lapset on ohjattu silmälääkärille kouluterveydenhoidon lähetteellä, ovat asiasta vieläkin vakuuttuneempia (89 %).
”Moni ei tiedä, että lapsen näkökyky on syntymähetkellä hyvin kehittymätön eikä se ole täysin valmis vielä koulun alkaessakaan. Näön kehitys jatkuu 8-10 ikävuoteen asti, joten mahdollisiin ongelmiin ja näön optimaaliseen kehitykseen on siis aikaa vaikuttaa. Vastaavasti, jos ongelmat jäävät havaitsematta ja korjaamatta, aiheutuu niistä pysyvä haitta. Lasten näkökykyä tutkivat sekä optikot että silmälääkärit, mutta peukalosääntönä on, että alle 8-vuotiaiden lasten näön tutkiminen ja seuranta hoituvat silmälääkärin toimesta ja ohjauksessa. Esimerkiksi likinäköisyyden suuruutta rajoittavaa hoitoa tehdään silmälääkärien ja optikoiden yhteistyönä. Perinteisesti likinäköä on korjattu yksitehoisilla silmälaseilla tai piilolinsseillä, joilla näkeminen saadaan tarkaksi, mutta likinäköistymisen etenemiseen ne eivät vaikuta. Ulkona liikkumisen lisääminen rajoittaa likinäköisyyttä, mutta sen hoitamiseen on myös erityisiä hoitolinssejä, MiYOSMART-silmälasilinssejä, joiden tarkoituksena on hidastaa ja rajoittaa erityisesti suuriasteisen likitaitteisuudenkehittymistä. Näiden käytöstä on saatu erittäin hyviä kokemuksia sekä tutkimusten että asiakaskokemusten valossa”, Järvinen kertoo.
* Markkinointidata- ja analytiikkayritys Kantar Finland Oy:n toteuttama Lapset ja näkeminen koulun alkaessa 2024 -tutkimus tehtiin kesäkuussa 2024 ja siihen vastasi yhteensä 581 henkilöä, joilla on 6-12-vuotias lapsi tai lapsia.
Lisätietoja: Silmäaseman viestintä, viestinta@silmaasema.fi, p. +358 50 4781 508 (ark. klo 9-16)
Tutkimus:
Missä määrin, jos lainkaan, koet huolta alakouluikäisen lapsesi/lastesi näöstä (näkökyvystä)? (n=581)
Paljon: 3 %
Jonkin verran: 33 %
En juuri lainkaan: 29 %
En lainkaan: 22 %
En osaa sanoa: 2 %
Missä määrin, jos lainkaan, koet huolta alakouluikäisen lapsesi/lastesi silmäterveydestä? (n=581)
Paljon: 3 %
Jonkin verran: 29 %
En juuri lainkaan: 46 %
En lainkaan: 20 %
En osaa sanoa: 2 %
Missä määrin, jos lainkaan, koet huolta alakouluikäisen lapsesi/lastesi ruutuajasta silmäterveyden näkökulmasta? (n=581)
Paljon: 12 %
Jonkin verran: 55 %
En juuri lainkaan: 24 %
En lainkaan: 7 %
En osaa sanoa: 1 %
Ei ole ruutuaikaa: 1 %
Onko lapsesi tai useampi heistä ohjattu silmälääkäriin kodin aloitteesta Ilman lähetettä? (n=581)
Kyllä: 19,45 %
Ei: 78,49 %
Ei vastausta: 2,06 %
Onko lapsesi tai useampi heistä ohjattu silmälääkäriin kouluterveydenhuollon lähetteellä? (n=581)
Kyllä: 22 %
Ei: 76 %
Ei vastausta: 2 %
Onko silmälääkärillä käyneen lapsen/lasten näön kehitystä seurattu säännöllisesti silmälääkärillä? (n=198)
Kyllä: 41 %
Ajoittain kyllä, ajoittain ei: 28%
Ei: 28 %
En osaa sanoa: 3 %
Onko silmälääkärin näöntarkastus mielestäsi tapahtunut riittävän varhaisessa vaiheessa koulunkäyntiä silmällä pitäen? (n=198)
Kyllä: 80 %
Ei: 13 %
En osaa sanoa: 7 %
Tarkempia tutkimustuloksia taustamuuttujiin suhteutettuna saatavissa ottamalla yhteyttä Silmäaseman viestintään.
Yhteyshenkilöt
Silmäaseman mediapäivystys (ark. 9-16)
Puh:+358 50 4781 508viestinta@silmaasema.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Silmäasema Oy
Silmäasema ja EOE Eyewear yhteistyöhön: tuloksena uusi kestävän kehityksen kehysmallisto kierrätysmateriaalista27.9.2024 12:45:00 EEST | Tiedote
Silmäasema ja ruotsalainen EOE Eyewear ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tuloksena syntyy uusi innovatiivinen ja kierrätetyistä materiaaleista valmistettu kehysmallisto. Uusi Katso Regrind -mallisto saapuu asiakkaiden saataville Silmäasema-myymälöihin syyskuun lopussa.
Myopiaa eli likinäköisyyttä hoidetaan silmälääkäreiden ja optometristien yhteistyönä – hoitolinssit ovat varteenotettava hoitokeino monille12.8.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Julkisuudessa on viime päivinä keskusteltu myopian eli likinäköisyyden hoitoon tarkoitetuista hoitolinsseistä. Käyty keskustelu on antanut ymmärtää, että silmälääkärit ja optometristit olisivat hoitolinssien käytöstä merkittävän erimielisiä. Silmäasemalla myopiaa hoidetaan silmälääkäreiden ja optometristien yhteistyönä, ja myopian hoitolinssejä suositellaan niille lapsille ja nuorille, joilla myopian etenemisvauhti tai riski etenemiselle on merkittävä.
Silmäaseman myymäläverkosto laajenee: Lohjan Silmäset Oy Silmäaseman omistukseen23.7.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Silmäaseman myymäläverkosto kehittyy edelleen, kun Silmäasema Optiikka Oy on ostanut Lohjan Silmäset Oy:n. Kauppa astuu voimaan 1. syyskuuta 2024 ja Silmäsetin työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä Silmäaseman palvelukseen.
Silmäterveyden palveluiden saatavuus Heinolassa parantuu: Silmäasema osti Heinolan NäköStudio Oy:n ja laajentaa nykyisen Kirkkokadun-myymälänsä silmälääkärikeskukseksi17.5.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
Silmäaseman myymäläverkosto kehittyy edelleen, kun Silmäasema Optiikka Oy on ostanut Heinolassa sijaitsevan NäköStudio Oy:n. Kauppa astuu voimaan 1. kesäkuuta 2024 ja NäköStudion työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä Silmäaseman palvelukseen. Syksyn aikana Silmäaseman myymälä Heinolan Kirkkokadulla laajenee silmälääkärikeskukseksi.
Silmäasema kasvattaa toimintaansa Virossa: optikkoketju Eagle Vision suomalaisomistukseen7.5.2024 09:30:00 EEST | Tiedote
Silmäasema Optiikka Oy on ostanut virolaisen Eagle Vision -ketjun. Yli 25 vuotta toimineella Eagle Visionilla on kuusi myymälää: kolme Tallinnassa ja yksi Tartossa, Pärnussa ja Rakveressä. Kauppa astui voimaan 6. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme