Yhä useampi suomalaisnuori ei ole koskaan käyttänyt alkoholia – sähkösavukkeiden ja nikotiinipussien käyttö on yleistä
Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella nuorten raitistuminen jatkuu. Nuorista 35 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt alkoholia ja yhä harvempi tupakoi. Poikkeus pitkään jatkuneessa päihteiden käytön myönteisessä kehityksessä on sähkösavukkeiden eli vapen käytön lisääntyminen. Lisäksi nikotiinipussien käyttöä esiintyy jo yleisesti vuonna 2023 tapahtuneen nikotiinipussien myyntirajoitusten poistumisen jälkeen, sillä vuonna 2024 neljännes nuorista ilmoitti joskus käyttäneensä nikotiinipusseja.

Tiedot käyvät ilmi nuorten päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta, European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD). Tutkimus on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein 23–39 Euroopan maassa. Kyselyyn osallistuvat tutkimusvuonna 16 vuotta täyttävät koululaiset, jotka ovat Suomessa peruskoulun yhdeksännellä luokalla.
Entistä harvempi nuori käyttää alkoholia, mutta humalajuomisen väheneminen on pysähtynyt
Raittiiden osuus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on lisääntynyt noin 10 prosentista 35 prosenttiin vuosina 1995–2024. Humalajuominen väheni vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen väheneminen näyttää pysähtyneen. Viikoittain humalaan juovien nuorten osuus on jopa hieman kasvanut vuoden 2019 jälkeen: vuonna 2024 pojista yhdeksän ja tytöistä kuusi prosenttia joi suunnilleen viikoittain vähintään kuusi annosta kerralla.
Kyselyn mukaan nuoret ajattelevat myös hieman entistä useammin, että runsaaseen kertajuomiseen ei liity juurikaan terveydellisiä tai muita riskejä.
Tupakointi ja nuuskakokeilut ovat vähentyneet, vapen ja nikotiinipussien käyttö on yleistä
Päivittäinen tupakointi on vähentynyt tytöillä edelleen, mutta pojilla väheneminen on pysähtynyt. Vuonna 2024 yhdeksäsluokkalaisista pojista noin kuusi ja tytöistä neljä prosenttia tupakoi päivittäin. Vuosikymmenen alussa päivittäin tupakoi noin 20 prosenttia nuorista. Sen sijaan sähkösavukkeita eli vapea oli kokeillut aiempaa useampi, 40 prosenttia nuorista, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli 34 prosenttia. Päivittäin niitä ilmoitti käyttävänsä pojista yhdeksän ja tytöistä 13 prosenttia.
Nuuskan käytön yleistyminen nousi haasteeksi 2010-luvulla. Nyt sekä poikien että tyttöjen nuuskakokeilut ovat kuitenkin vähentyneet vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2024 pojista 26 prosenttia ja tytöistä 13 prosenttia oli joskus käyttänyt nuuskaa, noin seitsemän prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä ilmoitti käyttävänsä sitä päivittäin.
Uutena haasteena voidaan todeta, että nikotiinipussit ovat nousseet myös alaikäisten suosioon vuonna 2023 tapahtuneen myyntirajoitusten poistumisen jälkeen. Vuonna 2024 pojista 31 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia ilmoitti joskus käyttäneensä nikotiinipusseja, ja päivittäin niitä oli käyttänyt 11 prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä.
”Nuoret käyttävät nikotiinipusseja jo nuuskaa yleisemmin. Myös siirtymää nuuskan käytöstä nikotiinipusseihin on mahdollisesti ollut. Nikotiinipussit ovat erittäin koukuttavia ja esimerkiksi nuorten aivojen kehitykselle haitallisia”, toteaa THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.
Rahapeliautomaattien ikärajan nosto vuonna 2011 romahdutti nuorten pelaamisen automaateilla
Rahapeliautomaattien 15 vuoden ikäraja nousi 18 ikävuoteen vuonna 2011. Vähintään viikoittain rahapeliautomaateilla pelaavien tyttöjen osuus on vaihdellut viiden ja kahdeksan prosentin välillä vuosina 1995–2011, mutta tämän jälkeen osuus on pudonnut lähelle nollaa. Vähintään viikoittain rahapeliautomaateilla pelaavien poikien osuus on pudonnut 45 prosentista vuonna 2011 neljään prosenttiin vuonna 2024.
Vuodesta 2019 alkaen nuorilta on kysytty myös rahapelaamisesta yleensä. Tämä sisältää rahapeliautomaattien lisäksi muun muassa netissä pelattavat rahapelit ja perinteiset rahapelit, kuten raaputusarvat ja korttipelit. Vuonna 2024 pojista 25 prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia ilmoitti pelanneensa viimeisen 12 kuukauden aikana tällaisia rahapelejä. Vastaavat luvut vuonna 2019 olivat pojilla 46 ja tytöillä 21 prosenttia.
Kannabista käyttää aiempaa harvempi, stimulanttihuumeiden kokeilut ovat lisääntyneet
Yhdeksäsluokkalaisten kannabiskokeilut ja -käyttö ovat viime vuosina hieman vähentyneet erityisesti pojilla. Vuonna 2024 pojista 11 prosenttia ja tytöistä yhdeksän prosenttia oli joskus kokeillut kannabista, kun vuonna 2019 luvut olivat 13 ja yhdeksän prosenttia. Verrattuna vuoteen 2019, nuoret arvioivat kannabiksen käyttöön liittyvän hieman enemmän riskejä. Toisaalta kannabiksen hankinta on heidän mielestään helpompaa kuin aiemmin.
Muiden laittomien huumeiden käyttö on 15–16-vuotiailla edelleen harvinaista. Neljä prosenttia nuorista ilmoitti joskus kokeilleensa jotain muuta huumetta kuin kannabista, mikä on kuitenkin hieman enemmän kuin vuonna 2019, jolloin vastaava osuus oli kolme prosenttia. Lisääntymistä on havaittavissa erityisesti stimulanttihuumeiden, eli amfetamiinia, kokaiinia ja ekstaasia käyttäneiden osuuksissa.
Toisin kuin kannabiksen kohdalla, nuorten suhtautuminen ekstaasi- ja amfetamiinikokeiluihin näyttää muuttuneen vuoden 2019 jälkeen myönteisemmäksi. Vuonna 2024 15–16-vuotiaat arvioivat näiden aineiden kokeiluun liittyvän vähemmän riskejä kuin viisi vuotta aiemmin. Aiempaa suurempi osa nuorista arvioi myös näiden aineiden hankinnan olevan helppoa.
”Päihdehaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää, että tarjotaan faktatietoa päihteistä ja tupakka- ja nikotiinituotteista sekä niiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Oppilaitokset, kuntien nuorisotoimi ja vapaa-ajan harrasteyhteisöt ovat tässä keskeisiä toimijoita. Myös lapsiperheiden ja vanhemmuuden tukeminen jo pikkulapsivaiheessa on ensiarvoisen tärkeää nuorten pahoinvoinnin ja riskikäyttäytymisen, kuten päihteidenkäytön ennaltaehkäisyssä”, Raitasalo kuvailee.
ESPAD-tutkimuksen kansainvälinen raportti valmistuu vuonna 2025, jolloin selviää, miten Suomi vertautuu muihin Euroopan maihin. Nyt jo tiedetään, että Ruotsissa ja Norjassa, joissa sekä alkoholin että kannabiksen käyttö 15–16-vuotiailla on jonkin verran Suomea alhaisemmalla tasolla, alkoholin käyttö on vähentynyt edelleen eikä kannabiksen käytössä ole tapahtunut muutoksia.
Lisätietoja:
ESPAD-kyselyn tilastoraportti
Kirsimarja Raitasalo
erikoistutkija
p. 029 524 7005
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 12/202513.3.2025 16:07:32 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 13.3. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ke 19.3. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja torjunta edellyttää johdonmukaista panostusta ammattilaisten koulutukseen. Lisätiedot: soile.koskela(at)thl.fi, puh. 029 524 7058 ti 18.3. Osa ihmisistä on riskissä syrjäytyä palveluista, kun sosiaali- ja terveydenhuolto digitalisoituu. Digi muuttaa myös sote-ammattilaisten työtä. Julkaisemme suositukset, joiden avulla voidaan ehkäistä digisyrjäytymistä ja tukea ammattilaisten työ
Väestön alkoholipoliittiset mielipiteet ovat edelleen tiukentuneet - Viinien myyntiä päivittäistavarakaupoissa kannattaa yhä harvempi12.3.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Väestöstä 54 prosenttia pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana, tiukempaa politiikkaa haluaisi 17 prosenttia. Nykyistä väljempää alkoholipolitiikkaa toivoo 20 prosenttia vastaajista. Tulokset käyvät ilmi THL:n Alkoholipoliittiset mielipiteet -kyselystä.
ADHD-diagnoserna bland barn och unga fortsätter att öka – de regionala skillnaderna är fortfarande stora men de könsrelaterade skillnaderna minskar11.3.2025 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Enligt THL:s registeruppgifter ökar antalet ADHD-diagnoser bland barn och unga fortfarande. År 2023 hade omkring 11 procent av pojkarna i klass 1–6 en ADHD-diagnos. Bland pojkar i åldern 13–17 var motsvarande andel omkring 10 procent. Andelen ADHD-diagnoser bland flickor var omkring 4 procent i klass 1–6 och omkring 6 procent i åldern 13–17.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen – alueelliset erot yhä suuria, mutta sukupuolierot kaventumassa11.3.2025 00:30:00 EET | Tiedote
THL:n rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.
THL:n raportti: Sote-palvelujen vahvistumisesta paljon merkkejä – tiukka talouskuri leimasi hyvinvointialueiden kahta ensimmäistä vuotta10.3.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueet ovat kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana ryhtyneet merkittävästi uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitaan. Palvelujen kehittämistä haastaa kuitenkin paine talouden sopeutuksiin, selviää THL:n toimittamasta laajasta raportista. Lähes sadan tutkijan laatima raportti tarkastelee mittakaavaltaan poikkeuksellista reformia. Se kuvaa, mitä sote-uudistus on tähän mennessä tarkoittanut paitsi palvelujen, myös ohjauksen, järjestämisen ja rahoituksen osalta. ”Sote-uudistus koskee valtavaa määrää palveluita väkivallan ehkäisystä neuvoloihin, vanhusten hoivaan ja erikoissairaanhoitoon. Hyvinvointialueilla on jo tehty paljon erinomaista työtä, mutta tämän mittakaavan uudistukseen menee väistämättä vuosia, sanoo johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. ”Raportin yksi keskeinen johtopäätös on, että sote-uudistuksen merkitystä ei voi tarkastella vain yhtenä isona kertomuksena. Sitä on katsottava myös useina pieninä tarinoina, joissa huomioidaan sekä hyvinvointialuei
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme