Suomen ympäristökeskus

Sinilevähavaintojen määrä on hieman lisääntynyt sisävesillä ja Lounais-Suomen rannikolla

Jaa

Sinilevää on havaittu hieman enemmän sisävesillä ja rannikkoalueilla kuin viime viikolla. Sisävesillä havaintoja on etenkin maan etelä- ja länsiosissa, sekä ripotellen pitkin keskistä Suomea. Myös Lounais-Suomen rannikolla on havaittu sinilevää hieman enemmän kuin viime viikolla. Avomerellä kukinnat ovat voimistuneet Saaristomeren eteläpuolella.

Alt-teksti: Satelliittikuvia järvistä 4.-6. elokuuta. Kuvissa näkyy sinilevää Averialla, Kotojärvellä, Lapinjärvellä ja Evijärvellä. Lestijärvellä ei ole havaittu sinilevää. Pilvet osittain peittävät näkyvyyttä Evijärvellä.
4.- 6. elokuuta saaduissa satelliittihavainnoissa näkyy sinilevää Uudellamaalla sijaitsevilla Averialla ja Kotojärvellä sekä Lapinjärvellä. Myös Evijärvellä on havaittu sinilevää, mutta pilvinen sää on osittain haitannut havaintojen tekemistä. Keski-Pohjanmaalla sijaitsevalla Lestijärvellä ei ole kyseisenä aikana havaittu sinilevää. Copernicus data, Syke (4.-6.elokuuta 2024)

Voimakkaiden paikallisten sateiden vesistöihin tuomat ravinteet ja tyyntynyt tuuli ovat paikoin lisänneet sinileväkukintoja järvillä. Sinilevää on havaittu sisävesillä viime viikkoon verrattuna hieman useammalla valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Havaintoja on hieman enemmän kuin tyypillisesti loppukesällä. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu neljällä havaintopaikalla Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Päijät-Hämeessä. 16 havaintopaikalla on havaittu runsaasti sinilevää, ja hieman sinilevää on havaittu 36 havaintopaikalla. Sinilevähavaintoja on tehty lähinnä maan etelä-, keski- ja länsiosissa, ja pohjoisimmat yksittäiset havainnot on tehty Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. 

Myös rannikkoalueilla sinilevän määrä on hieman lisääntynyt viime viikosta. Sinilevää on havaittu 23:lla valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla, joista kahdella havaintopaikalla Varsinais-Suomessa on havaittu erittäin runsaasti levää. Neljällä havaintopaikalla havaittiin runsaasti sinilevää ja 17 paikalla hieman sinilevää. Sinilevää havaittiin lähinnä Varsinais-Suomen rannikolla, mutta yksittäisiä havaintoja tehtiin myös Uudenmaan, Kymenlaakson, Satakunnan sekä Pohjanmaan rannikoilla.  

Avomerialueilla sinilevätilanne on säilynyt pääosin viime viikon kaltaisena, mutta Saaristomeren eteläpuolella kukinnat ovat voimistuneet. Saaristomerellä levä on pääosin veteen sekoittuneena, mutta paikallisia pintalauttoja voi esiintyä. Länsirannikolla veteen sekoittunutta levää on runsaimmin Uudenkaupungin ja Rauman välisellä alueella sekä Korsnäsin edustalla. 

Suomenlahdella levää on veteen sekoittuneena Inkoon ja Porkkalan avomerialueilla ja pintalauttoina Itäisellä Suomenlahdella Suursaaren ympäristössä. Eniten sinilevää kuluvalla viikolla on havaittu Saaristomeren eteläpuolella ja Kemiönsaaren kohdalta aina Ahvenanmaan saaristoon saakka. Alueella on sinilevää sekä veteen sekoittuneena että pintalauttoina. 

Virallisen seurannan lisäksi tietoa sinilevätilanteesta saadaan myös kansalaisilta. Kuluvalla viikolla Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta saatiin yhteensä yli 80 kansalaishavaintoa. Näistä 64:ssä havaittiin sinilevää. 

Suomen ympäristökeskuksen laatimien sinilevätilanteen viikkokatsausten julkaisu päättyy tältä vuodelta 8.8., mutta valtakunnallinen sinileväseuranta jatkuu 30.9. asti. Sinilevää esiintyy sisävesi- ja merialueilla tyypillisesti vielä pitkälle syksyyn. Suomen ympäristökeskus tiedottaa jatkossa sinilevätilanteesta tarvittaessa. Tämän kesän sinileväseurannan yhteenveto julkaistaan 29.8.2024.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.jarviwiki.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Linkki karttaan

Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa. 

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. 

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa. 

Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai 20.6. - 8.8.2024. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä. 

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. 

Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin 

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa.  

Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä. 

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja. 

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille. 

Näin tunnistat sinilevän 

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä. 

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa. 

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa 

Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Syken satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Viestintä:

Valtteri Toikka, Valtteri.Toikka@syke.fi, puh. 0295 251 364

Lisätietoja sinilevätilanteestaPuhelimitse klo 13–15

Itämeren tila: puh. 050 5693 297 tai yritysnumero 0295 251 314

Sisävedet: puh. 050 5734 347 tai yritysnumero 0295 251 326

Satelliittihavainnot: puh. 050 4707 576 tai yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Alt-teksti: Satelliittikuvia järvistä 4.-6. elokuuta. Kuvissa näkyy sinilevää Averialla, Kotojärvellä, Lapinjärvellä ja Evijärvellä. Lestijärvellä ei ole havaittu sinilevää. Pilvet osittain peittävät näkyvyyttä Evijärvellä.
4.- 6. elokuuta saaduissa satelliittihavainnoissa näkyy sinilevää Uudellamaalla sijaitsevilla Averialla ja Kotojärvellä sekä Lapinjärvellä. Myös Evijärvellä on havaittu sinilevää, mutta pilvinen sää on osittain haitannut havaintojen tekemistä. Keski-Pohjanmaalla sijaitsevalla Lestijärvellä ei ole kyseisenä aikana havaittu sinilevää.
Copernicus data, Syke (4.-6.elokuuta 2024)
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.

Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande

Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.

Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye