Ensimmäinen päivä päiväkodissa avaa pienelle lapselle oven uuteen maailmaan
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimuksessa selvitettiin päiväkodissa aloittavien pienten lasten osallistumista ensimmäisinä päivinä uudessa ympäristössä. Tutkimus osoitti, että pienillä 1-vuotiailla on resursseja, joita he voivat hyödyntää tässä uudessa tilanteessa. Tutkijat nimesivät aloittajien ryhmässä saamia erilaisia asemia.
Varhaiskasvatuksen aloitusta on luonnehdittu pienelle lapselle merkittäväksi elämänmuutokseksi, joka voi tuntua myös kuormittavalta. Tilanteessa lapsi kohtaa uusia toimintaympäristöjä ja solmii uusia sosiaalisia suhteita.
Vuorovaikutustilanteissa pienet varhaiskasvatuksen aloittajat ovat merkittäviä toimijoita, jotka vaikuttavat sekä omaan että muiden lasten ja aikuisten toimintaan ryhmässä.
”Vaikka päiväkodissa tapahtuu paljon ja on monenlaisia rutiineja, ensimmäistä päivää päiväkodissa olevien lasten aloitteilla on suuri merkitys sille, miten toimintaa järjestetään ja mitä päiväkodissa sellaisena päivänä tehdään”, yliopistonlehtori (emerita) Raija Raittila toteaa.
Toimintaa mukautetaan uusien päiväkotilaisten mukaan
Tutkimuksessa huomattiin, että päiväkodin arkea järjestetään usein sen mukaan, miten pieni aloittaja lähtee toimintaan mukaan. Ensimmäisenä päivänä päiväkodin kasvattajat seurasivat lapsen aloitteita. Toimintaa ja suunnitelmia mukautettiin tukemaan aloittajan osallistumista. Erityisenä resurssina aloittajalle näyttäytyi uteliaisuus tutkia uutta paikkaa ja toimintamahdollisuuksia. Tätä tuettiin ja tähän lapsia rohkaistiin.
Säännöistä voi joustaa tulokkaan kohdalla
Varhaiskasvatuksen ensimmäisissä päivissä korostuu uusille lapsille annettu erityinen asema harjoitella päiväkodin rutiineja ja sääntöjä. Toisinaan aloittajat saavat tehdä sellaisiakin asioita, joita pitempään ryhmässä olleet lapset eivät saa tehdä.
”Säännöistä ja rutiineista voidaan silloin vähän joustaa, kun aloittaja ottaa päiväkodin tilaa ja arkea haltuun”, kertoo tutkimushankkeen johtaja, professori Niina Rutanen. Uuden lapsen aloittaminen ryhmässä vaatii siis muilta lapsilta joustavuutta ja aloittajan erityisen aseman tunnistamista.
Kotona opitut taidot pääsevät käyttöön myös päiväkodissa
Päiväkoti tarjoaa pienille aloittajille paikan hyödyntää jo hankittuja taitoja. Esimerkiksi ruokailutilanteisiin lapsi voi osallistua tasavertaisesti muiden kanssa kotona opittujen taitojen avulla. Vaikka päiväkodin alkaminen tuo pienen lapsen elämään paljon uusia asioita, joista moni vaatii harjoittelua ja sopeutumista, lapset eivät ole vain noviiseja vaan myös osallistujia siinä missä päiväkodin konkaritkin. Aloituksessa on tärkeää kiinnittää huomiota kaikkiin niihin taitoihin, joita lapsella jo on ja jotka auttavat häntä osallistumaan päiväkodin toimintaan. Niiden kautta avautuu reitti päiväkodin arkeen helpoimmalla tavalla.
“Lapset tutkivat yhdessä kasvattajien kanssa kaikkea uutta, mitä päiväkodin aloitus tuo tullessaan, ja siihen liittyi myös paljon iloa, vaikka välillä ikävä yllättikin”, yliopistotutkija Mari Vuorisalo kuvailee havaintojaan.
Tutkijat totesivat, että varhaiskasvatuksen aloitus merkitsee aina liittymistä tiettyyn sosiaalisesti, kulttuurisesti ja fyysisesti määriteltyyn toimintaympäristöön. Samalla kuitenkin jokainen uusi tulija muokkaa toimintaa.
Tutkimus on osa Jyväskylän yliopistossa käynnissä olevaa Trace in ECEC -hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemia. Hankkeessa on seurattu tiettyjen lasten varhaiskasvatuspolun siirtymiä siitä lähtien, kun he noin 1-vuotiaana aloittivat päiväkodissa aina esiopetukseen ja koulunaloitukseen asti.
Yhteyshenkilöt
Mari Vuorisalo
Yliopistotutkija, kasvatustieteiden laitos
mari.k.vuorisalo@jyu.fi
+358406482386
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Peter Sarlin tekee mittavan lahjoituksen Suomen tekoälytutkimuksen vahvistamiseksi – 13 uutta professuuria suomalaisiin yliopistoihin ja ELLIS-instituuttiin15.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Mittava lahjoitus tukee tekoälytutkimusta kolmessatoista yliopistossa: Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Oulun yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Taideyliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Lahjoitus tukee kansainvälisen ELLIS-instituutin toimintaa.
Väitös: Purkamista suosivat puhetavat hallitsevat kaupunkisuunnittelun keskustelua15.1.2025 09:08:54 EET | Tiedote
Arkkitehti Paula Julin tarkastelee väitöskirjassaan kiinteistökehittämisen ja kulttuuriympäristön suojelun vastakkaisia ajattelutapoja nykyajan kaupunkisuunnittelussa. Tutkimuksen mukaan vuorovaikutteiseen suunnitteluun kohdistuu epärealistisia odotuksia keskustelun järkevyydestä ja demokraattisuudesta.
Väitös: Simulaatiopohjaiset opetusmenetelmät edistävät fysioterapeuttiopiskelijoiden ammatillista osaamista14.1.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Minna Haapakosken väitöstutkimus käsitteli simulaatio-oppimisen hyödyntämistä fysioterapeuttien koulutuksessa. Tulosten mukaan simulaatioharjoittelu edisti ammatillisen osaamisen sanoittamisen monitahoisuutta ja auttoi opiskelijoita reflektoimaan paremmin oman osaamisensa vahvuuksia ja heikkouksia.
Yliopistot muokkaavat relationaalisia johtajia muuttuvaan maailmaan13.1.2025 12:20:00 EET | Tiedote
MA Bhavani Ramamoorthi tarkastelee väitöstutkimuksessaan johtajuusidentiteetin kehittymistä sekä kollektiivisia johtajuuden muotoja. Tutkimuksessa korostetaan, kuinka kipeästi osallistavia, kollektiivisia ja relationaalisia johtajuuden muotoja tarvitaan – etenkin nopeasti muuttuvassa maailmassa navigoimiseksi.
Kävelykyky ja ympäristö tukevat iäkkäiden liikkumista13.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
TtM Essi-Mari Tuomola tutki väitöskirjassaan yksilöllisten tekijöiden, ympäristön piirteiden ja aktiivisuuden paikkojen yhteyttä iäkkäiden ulkona liikkumiseen. Liikkumista voidaan tukea kiinnittämällä huomiota esimerkiksi katujen kuntoon, lähiliikuntapaikkoihin ja palveluiden saavutettavuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme