VR ja XR voivat mullistaa puolustus- ja ilmailualan – suomalaisen Varjon lasit osaksi virallista lentäjäkoulutusta myös Yhdysvalloissa

Sotilasliitto Nato on arvioinut puolustusmenojen kasvavan liiton jäsenmaissa tänä vuonna peräti 17,9 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna kasvua oli 9,3 prosenttia. Kuluja ovat paisuttaneet etenkin Euroopan muuttunut turvallisuustilanne ja Ukrainan sota, jotka ovat lisänneet myös uusien sotilaiden koulutustarvetta. 

Kouluttamiseen tarvittavan infrastruktuurin kasvattaminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista, toteaa kansanedustaja, ilmavoimien kenraali evp. Jarmo Lindberg, joka on toiminut Puolustusvoimien komentajana vuosina 2014–2019 ja on myös entinen hävittäjälentäjä.

– Kalusto saattaa vaatia miljoonien etukäteisinvestointeja. Harjoitusalueita ei myöskään voi noin vain kasvattaa ympäristömääräysten vuoksi. Tarvitaan aivan uudenlaisia teknologisia ratkaisuja, Lindberg sanoo.

Ratkaisuja vaativaan ammattikäyttöön

Sotilaspilottien ilmassa tapahtuva koulutus maksaa mittavien alkuinvestointien lisäksi helposti 15 000–20 000 euroa tunnissa koulutettavaa kohden. Ohjaamosimulaatiotkin ovat perinteisesti vaatineet kallista ja raskasta kalustoa näyttöineen ja kupoleineen.

– Esimerkiksi Suomeen hankittiin 1990-luvulla halkaisijaltaan 12-metrinen hornet-simulaattori, jonka ympärille piti rakentaa kivitalo. Lasereiden tehot olivat niin suuret, että pelkästään sähkölasku saattoi olla 700 000 markkaa, mikä vastaa nykyrahassa lähes 200 000:ta euroa. Käyttökustannukset olivat lähes itse lentokoneen luokkaa, ja kaikkien ohjaajien piti jonottaa yhteen kalliiseen simulaattoriohjaamoon, Lindberg kertoo.

Virtuaalisen ja yhdistetyn todellisuuden ratkaisuista povataan alalle mullistajaa, sillä ne ovat  merkittävästi edullisempia ja kevyempiä. Niiden hyödyntämismahdollisuudet ovat kuitenkin olleet aiemmin rajalliset. Puutteita on ollut etenkin tarkkuudessa ja todentuntuisuudessa, minkä takia niitä ei ole voitu edes harkita vaikkapa hävittäjälentäjien opetukseen. Tähän on kuitenkin tullut muutos. 

Vuonna 2016 perustettu Varjo on alusta asti kehittänyt ratkaisuja vaativimpaan ammattikäyttöön. Yhtiön teknologian ytimessä ovat VR- ja XR-lasit, jotka maksavat edullisimmillaan noin 6 000 euroa mutta ovat tarkkuudeltaan verrattavissa ihmissilmään. 

Varjon toimitusjohtaja Timo Toikkanen kertoo, että ammattilaistasolla virtuaalikoulutuksen riman on oltava korkealla. Varjon lasit ovatkin maailman huippua niin laadultaan, suorituskyvyltään kuin turvallisuudeltaan, ja yhtiön ohjenuorana on ollut tehdä virtuaaliympäristöistä yhtä todentuntuisia kuin oikea maailma. Kustannustehokkuudesta ei kuitenkaan tarvitse tinkiä.

– Yhdysvaltojen ilmavoimien on arvioitu säästävän vuosittain peräti 350 miljoonaa dollaria XR-simulaattorien ansiosta, Toikkanen kertoo.

Varjon lasit ensimmäisessä FAA:n hyväksymässä VR-lentosimulaattorissa

Tällä hetkellä Varjon ratkaisuja käytetään jo useiden Nato-maiden puolustusvoimissa sekä yli 70:ssä eri ilmailu- ja puolustusteollisuuden koulutusohjelmassa ympäri maailman.

Viimeisimpänä yhtiö kertoi viime viikolla, että Yhdysvaltojen ilmailuviranomainen Federal Aviation Administration (FAA) on ensimmäistä kertaa hyväksynyt lentäjäkoulutukseen VR-koulutusratkaisun ja Varjon lasit ovat osana sitä.

Yhdysvaltalaiset helikopterilentäjät voivat nyt suorittaa osan tutkinnon harjoituksista virtuaalitodellisuudessa Loft Dynamicsin H125-simulaattorilla, jossa Varjon lasit mahdollistavat todentuntuisen koulutuskokemuksen. Myös Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA) on aiemmin hyväksynyt Varjon ja Loft Dynamicsin laitteistot lentäjäkoulutukseen.

Teknologia parantaa myös turvallisuutta

Sotilaiden koulutus ei ole ollut pelkästään kallista vaan myös kankeaa ja hidasta. Koulutettavat on jouduttu kuljettamaan koulutuskeskuksiin, ja simulaattoria on voinut käyttää ehkä vain yksi käyttäjä kerrallaan. Varjon laitteita voi sen sijaan käyttää missä vain ja myös ryhmäharjoittelussa.

– Tärkeitä eivät ole vain yksittäisen laitteen ominaisuudet vaan se, miten teknologia saa tiimin toimimaan verkottuneena. VR:n ja XR:n avulla voi koota vaikkapa lentäjäosaston tai sukellusveneen miehistön komentokeskuksineen, Lindberg toteaa.

Kaikkia tilanteita ei pysty edes harjoittelemaan turvallisesti reaalimaailmassa: miten toimia ryhmänä palavassa talossa tai tilanteessa, jossa moottorit sammuvat?

– Virtuaali- ja yhdistetyn todellisuuden teknologian avulla koulutettavat saavat lyhyessä ajassa enemmän toistoja erilaisista tilanteista, minkä on todettu lisäävän turvallisuutta myös koulutuksen jälkeen tositilanteissa, Toikkanen sanoo.

VR- ja XR-ratkaisujen kysyntä kasvaa vauhdilla

Varjo on kehittänyt VR- ja XR-ympäristöjä jo neljän tuotesukupolven verran. Tänä vuonna hyvän kasvun tavoitteena on 27 miljoonan euron liikevaihto. Virtuaalisen ja yhdistetyn todellisuuden globaalin markkinan arvioidaan olevan kohta jo 50 miljardia dollaria, ja Varjon avainmarkkinoiden odotetaan kasvavan n. 1,1 miljardin euroon vuoteen 2027 mennessä.

Toikkasen mukaan Varjon asemaa markkinassa ovat vahvistaneet viime aikoina etenkin neljännen sukupolven tuotteiden lanseeraus, puolustusteollisuuden kasvava kysyntä ja strategiset kumppanuudet. Yhtiön teknologiakumppaneita ovat muun muassa Foxconn, Amazon Web Services ja NVIDIA, jonka kanssa se on tehnyt yhteistyötä alusta asti.

– Teknologiamme on jo mullistanut tekemisen tapoja myös autoteollisuudessa, lääketieteessä ja jopa astronauttien koulutuksessa. VR ja XR voivat asettaa laadulle, tehokkuudelle ja turvallisuudelle aivan uudet standardit läpi toimialojen.