Audiomedia Oy

Euroopan paperiteollisuuden pääjohtaja Jori Ringman: Uuden komission nostettava biotalous osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa

Jaa
Paperiteollisuuden eurooppalaisen edunvalvontajärjestön Cepin pääjohtaja Jori Ringman.
Paperiteollisuuden eurooppalaisen edunvalvontajärjestön Cepin pääjohtaja Jori Ringman.

Paperiteollisuuden eurooppalaisen edunvalvontajärjestön Cepin pääjohtaja Jori Ringman odottaa, että biotalous tulee olemaan vahvassa roolissa uuden komission agendalla. – Kun edellisen komission aikana biotalous on nukkunut, se on toivottavasti uuden komission myötä heräämässä. Tavoitteemme on, että uusi komissio ottaa ensitöinään biotalouden kehittämisen osaksi eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa.

Biotalouden kehittämisen sijaan Eurooppa on keskittynyt Ringmanin mukaan yksipuolisesti bioekologiaan. – Komissio unohtaa monipuolisen metsäklusterin talous- ja työllisyysvaikutukset sekä sen, että tekemällä järkevästi fossiilisia korvaavia puutuotteita, voidaan välttää päästöjä myös muualla taloudessa. Vastaavasti Yhdysvalloissa ja Kiinassa kehitetään voimakkaasti biotalouden teknologiaa, mistä Eurooppa on nyt jäämässä jälkeen.

–Metsäteollisuudella on samat tarpeet kilpailukyvyn turvaamisen, energiapolitiikan ja infrastruktuurin rakentamisen suhteen kuin muullakin teollisuudella. Nyt kun Eurooppa elää kriisiaikaa, metsäteollisuus on nähtävä myös omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamisen kautta osana turvallisuutta.

Ringmanin mukaan EU:n on herättävä siihen, että Euroopan on pärjättävä globaalissa kilpailussa teollisuuspolitiikassa. – Uudelta komissiolta odotamme, että metsäklusteria kehitetään osana EU:n teollisuuspolitiikkaa, eikä sitä tehdä vain ekologisten näkökulmien kautta ilmastopolitikan osana. Emme ole saaneet EU:ssa biotalouden edistämiseen riittävää tukea. Nyt tuuli on kääntynyt, kun monella maalla on biotalouden kannalta keskeisiä resursseja ja intressiä sen kehittämiseen.

– Kun EU on ollut erinomainen kehittämään teknologioita ja tukemassa kehitys-, tuote- ja innovaatiopolitiikkaa, tulee luoda myönteinen investointi-ilmapiiri, että ne otetaan käyttöön Euroopassa ja uskalletaan tänne investoida.

Metsäteollisuus edistää Ringmanin mukaan yli toimialarajojen menevää yhteistyötä, jolla pyritään tekemään Euroopasta parempi paikka investoida ja rakentaa kestävää teollisuutta. – Kun olemme linkittyneet moneen muuhunkin toimialaan, pyrimme edistämään vihreää siirtymää kierto- ja biotalouden keinoin muillekin aloille kuten sementti- ja terästeollisuuteen.

Ilman metsätaloutta päästöt olisivat viidenneksen nykyistä suurempia

Ringman muistuttaa, että koko metsäteollisuuden arvoketjun liikevaihto Euroopassa on yli 500 miljardia euroa vuodessa. – Metsäklusterin kokonaismerkitystä ei nähdä, kun se tilastoidaan monelle toimialalle. Todellisuudessa joka viides tuotantotalouden yrityksistä kuuluu metsäklusteriin. Jos se olisi yksi toimiala, se olisi suurin Euroopassa, jossa se tarjoaa yli neljä miljoonaa välitöntä työpaikkaa.

–Metsäteollisuudella on eniten resursseja ja osaamista viedä vihreää siirtymää eteenpäin. Ilman metsäteollisuutta ilmastopäästöt olisivat 20 prosenttia suuremmat. Jos saamme biotalouden toteuttamiseen riittävän selkänojan, meidän lupauksemme on nostaa metsäklusterin ilmastomyönteistä vaikutusta edelleen. 90 prosenttia käyttämästämme raaka-aineesta tule Euroopasta, me olemme teknologisesti omavaraisia ja merkittävä tuotteiden ja teknologian viejä.

Suomen tulee olla biotalouden kehittämisen eturintamassa

Biotalouden merkityksen ymmärrys on Ringmanin mukaan kasvussa. – Muovituotteiden hiilijalanjälki on osoittautunut tutkimuksissa aiemmin arveltua suuremmaksi, mikä edistää muovia korvaavien biopohjaisten tuotteiden kehittämistä. Kun tuotteiden uusiutuvuus on yksi keskeinen kriteeri, se edistää biotalouden kannalta keskeisten suuren ympäristöhyödyn omaavien tuotteiden saamista markkinoille.

–Kun olemme siirtymässä vihreän siirtymän myötä uuteen talouteen, meidän tulee olla siinä vahvasti eturintamassa. Monet Keski-Euroopan maat puolustustavat omaa fossiilitalouteen perustuvaa vanhaa teollisuuttaan. EU: ssa on ollut sellaista reservaattiajattelua, että pohjoisen metsät ovat viimeisiä puskureita ilmastotaistelussa, kun muualla Euroopassa on peli jo menetetty.

Ringman pitää biotalouden kannalta merkittävänä saavutuksena EU:n lakia, mikä asettaa Euroopassa myytävien tuotteiden ekologiselle kestävyydelle minimirajat.  – Kun tähän asti eurooppalaisilla tuotteilla on ollut isot ympäristövaatimukset, Kiinassa on voitu valmistaa ja myydä Eurooppaan mitä vaan. Nyt minimitavoitteet tulevat kaikille tuotteille.

Hakkuiden vähentäminen johtaisi tuotannon siirtymiseen ulos Euroopasta

Edellisen komission monien metsäaloitteiden suurin ongelma oli Ringmanin mukaan siinä, että niiden yhteisvaikutusta metsätalouteen ei koskaan selvitetty. – Niissä keskityttiin enemmän suojeluun ja ekologisiin näkökohtiin kuin metsätalouteen sinänsä. Kun käytämme kestävällä tavalla metsiämme, saavutamme myös ilmaston kannalta parhaat tulokset sen sijaan että viemme yksipuolisilla toimilla kehitystä toiseen suuntaan.

– Saksalaisen tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan biodiversiteettitavoitteiden laskettiin vähentävän puun saatavuutta Euroopassa jopa 50 prosenttia.  – Tästä seuraisi eurooppalaisen metsäteollisuuden tuotannon ja viennin väheneminen, mikä aiheuttaisi hiilivuotoa tuotannon siirtyessä muualle ja olisi vastoin metsäkadon hillintään asetettuja tavoitteita.

Green Deal paketin toteuttaminen politisoitui

Suomalaisen metsäkeskustelun kummajainen on Ringmanin mukaan siinä, että puhutaan enemmän nielujen kasvattamisen tärkeydestä kuin fossiilisten aiheuttamien päästöjen vähentämisestä. – Komission ilmastolain suurin ongelma ja poliittinen virhe oli siinä, että se antoi viestin, että Euroopassa ei pystytä kaikkia teollisuuden aloja dekarbonisoimaan vuoteen 2050 mennessä.

– Tästä seurasi epärealistinen tarve kasvattaa metsänieluja yli sen, mikä on luonnollista kasvua koska nieluja tarvittiin kompensoimaan muiden kuin metsäteollisuuden päästöjä. Nielutavoitteet asetettiin lakiin ajattelematta, ettei sen vuosittaiseen vaihteluun voida juurikaan vaikuttaa. Me olemme metsäteollisuudessa vuonna 2050 hiilineutraali ilman, että muu teollisuus kompensoi alan päästöjä ja odotamme samaa muiltakin toimialoilta.

Green Dealin vihreän siirtymän toteuttaminen on ollut Ringmanin mukaan hyvin poliittista ja jopa ideologista. – Kun vanha perinne EU:ssa oli tehdä tieteeseen ja faktoihin perustuvaa teknisesti hyvää lainsäädäntöä, nyt asiantuntijoiden rooli oli keksiä tarpeelliset ja hyödylliset perustelut poliittisesti ohjattuun valmisteluun. Tämän seurauksena metsäkeskustelu politisoitui.

–Erityisen epäreilua metsäkeskustelu on ollut metsänomistajien kannalta, jotka todellisuudessa kompensoivat metsillään omien päästöjensä lisäksi muidenkin päästöjä moninkertaisesti. Julkisuudessa menevät käsitteet hiilinielu ja hiilivarasto sekaisin, vaikka ne tarkoittavat eri asioita.

Ringmanin mukaan julkisuudessa luodaan kuvaa, että hiilivarasto heikkenee, jos nielu jonakin vuonna on edellisvuotta alhaisempi. – Jos jonakin vuonna säästätkin vähemmän kuin aiemmin, eiväthän ne pohjalla olevat säästöt pienene, muistuttaa Ringman.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jori Ringman
j.ringman@cepi.org

Kuvat

Paperiteollisuuden eurooppalaisen edunvalvontajärjestön Cepin pääjohtaja Jori Ringman.
Paperiteollisuuden eurooppalaisen edunvalvontajärjestön Cepin pääjohtaja Jori Ringman.
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Luken tutkimusprofessori Annika Kangas: Hakkuiden vähentämisellä ei saavuteta ilmastotavoitteita5.11.2024 11:13:46 EET | Artikkeli

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin, MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä. Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut mets

Metsä360 palkintoehdokas Puuppolan Suksi: Suksimaailman artesaanivalmistaja erottuu globaalissa markkinassa29.10.2024 07:40:00 EET | Artikkeli

Puuppolan Suksi Oy:n perustajan Jani Ahvenaisen mukaan idea laskettelusuksien valmistuksesta syntyi intohimosta lasketteluun. –Päätimme Ilkka Heleniuksen kanssa aloittaa laskettelusuksien valmistamisen omaksi huviksemme. Aluksi se oli pelkkä harrastus, mutta siitä kehittyikin suurempaa, kun vuonna 2016 perustin virallisesti Puuppolan Suksi Oy:n. –Alku oli täynnä käsityötä, ja valmistimme jokaisen suksen räätälöitynä asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun Ilkka fysiikan tohtorina halusi jokaisesta vaiheesta hyvin tarkkaa dataa, kehitimme valmistuksen ohella samalla valmistustapoja ja verstasta. Kun yritys alkoi kasvaa, aloitettiin Ahvenaisen mukaan mallistojen valmistus ja sen myötä liiketoiminnan laajennus. – Tänään PUSU työllistää neljä henkeä, ja vaikka suurin markkinamme on kotimaassa, pyrimme laajentamaan myös vientiä. Tällä hetkellä suksia menee jo yli kymmeneen eri maahan, ja uskomme, että potentiaalia löytyy vielä enemmän. Haluamme viedä suomalaista käsityötä ja luonnonmukaisuutta urhe

Metsä360 palkintoehdokas Uute: Metsästä terveyttä edistäviä mikrobeja24.10.2024 07:20:00 EEST | Artikkeli

Re-Connecting Nature® -mikrobiuute pohjautuu suomalaiseen yliopistokeksintöön. Se vastaa koostumukseltaan rikasta metsästä löytyvää mikrobiyhteisöä ja valmistetaan maa- ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena esimerkiksi kosmetiikkatuotteisiin. Lohjalla toimivan Uute Scientific Oy:n visiona on elämä ilman immuunivälitteisiä sairauksia. Suomalaiset irtautuneet luonnosta –Uute tulee suoraan suomalaisesta metsästä. Metsien biodiversiteetti, monimuotoisuus, on avainasemassa hyvinvointimme kannalta. Tämä oivallus on ollut lähtökohtana kehittämällemme mikrobipohjaiselle tuotteelle, joka tukee immuunijärjestelmän tasapainoa, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Kalmarin mukaan mikrobiston monimuotoisuus, jonka luonnosta saamme, on ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin immuunijärjestelmämme toimii ja miten kehomme vastustaa tulehduksia. –Kaupungissa eläminen lisää riskiä monille sairauksille, kuten allergioille ja jopa vaka

Metsä360 palkintoehdokas— Metsämuseo Lusto metsäkeskustelun sillanrakentajana22.10.2024 11:35:18 EEST | Artikkeli

Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskosken mukaan museon keskeinen tehtävä on lisätä ymmärrystä metsien merkityksestä ja lisätä tietoisuutta metsäkulttuurista. – Vaikka metsät ovat aina olleet syvällä suomalaisessa identiteetissä, viime vuosina metsäkeskustelu on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja polarisoituneemmaksi. Metsillä on meille kaikille erilaisia merkityksiä. Ne voivat edustaa arkeen ja luontoon liittyviä kokemuksia, mutta metsillä on myös taloudellisia ja poliittisia merkityksiä. Juuri tämän moninaisuuden äärellä Lusto haluaa toimia sillanrakentajana. –Luston perusta on laajoissa metsähistoriaan ja -kulttuuriin liittyvissä kokoelmissa, mutta museon tehtävä ei ole vain säilyttää historiaa. Me haluamme avata keskustelua ja luoda uusia näkökulmia siihen, mitä metsät meille tarkoittavat nyt ja tulevaisuudessa, muistuttaa Paaskoski. Tavoitteena vahvistaa lasten ja nuorten metsäsuhdetta Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva korostaa Luston roolia metsäkulttuurin valtakun

Heikki Vedenojan Italia: Italian sekatyömies räätälöi matkoja ja tarjoaa arjen luksusta18.10.2024 08:20:00 EEST | Artikkeli

Pitkän uran myynnin ja markkinoinnin asiantuntijana tehnyt Heikki Vedenoja vaihtoi yritysten suurasiakkaat Italian pikkukaupunkeihin 10 vuotta sitten. Hän on onnistunut yhdistämään vuosikymmenten kokemuksensa italialaiseen elämäntapaan ja rakentanut yrityksen, joka kattaa laajan kirjon palveluja räätälöidyistä matkoista loma-asuntojen välittämiseen sekä viinien ja oliiviöljyn maahantuontiin. Suomalaiset tekivät viime vuonna 300 tuhatta matkaa Italiaan, joka oli viidenneksi suosituin ulkomaan matkakohde. Italiasta tuli elämäntapa Italiasta on kasvanut Vedenojalle elämäntapa, joka on vähitellen muovautunut työn, kulttuurin ja luonnon kautta osaksi arkea. Yksi hänen vahvuuksistaan on maan laaja tuntemus Sisiliasta Dolomiiteille. - En suosittele mitään, mitä en ole nähnyt. Jokainen kohde on tarkkaan tutkittu, omistajat tavattu ja palvelut varmistettu, Vedenoja muistuttaa. Loma-asuntojen välittäminen alkoi pienestä etruskimuuriin rakennetusta asunnosta Toscanan Lucignanossa. Nyt hän toimii

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye