Henkirikoksissa laskeva trendi

Henkirikosten taso laski seurantajaksolla 2009–2022 1,8 surmatusta henkilöstä 1,4 surmattuun 100 000 asukasta kohti, mikä tarkoittaa lähes neljänneksen vähennystä. Väheneminen ilmenee koko maassa keskimääräisten henkirikostasojen tasaantumisessa maakuntien välillä. Laskeva trendi näyttää kuitenkin tasaantuneen hieman nykyiselle vuosikymmenelle siirryttäessä, joskin Tilastokeskuksen tuoreet luvut viittaavat henkirikollisuuden tason laskeneen vielä entisestään viime vuonna (-23 % vuodesta 2022). Henkirikollisuuden tason lasku noudattaa länsimaista trendiä.

Henkirikoksissa tyypillisin tekoväline oli keittiöveitsi ja surmaajat olivat pääsääntöisesti hieman uhrejaan nuorempia. Päihteiden käyttö on myös keskeisessä osassa henkirikostapauksissa. Tapauksista 65 prosentissa vuosina 2009–2022 sekä uhri että tekijä olivat päihtyneenä, 78 prosentissa vähintään toinen osapuolista oli päihtynyt. Aikuisväestössä päihtyneenä surmattujen määrä oli miesten keskuudessa huomattavasti korkeampi kuin naisten keskuudessa.

Henkirikoksen tekijät ja uhrit useimmiten miehiä

Pääosa henkirikoksista liittyy Suomessa toisilleen ennalta tuttujen miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin yksityisasunnoissa. Lähes puolessa henkirikoksista tekijä oli uhrin ystävä tai tuttava. Noin viidennes surmista oli parisuhdetappoja, täysin tuntemattomiin henkilöihin kohdistuneiden tekojen osuus oli noin 13 prosenttia.

Seurantajaksolla 2009–2022 havaittu henkirikollisuuden tason lasku näkyi kuitenkin hieman selkeämmin miehiin kohdistuneessa väkivallassa, naisiin kohdistuneen väkivallan taso pysyi melko tasaisena. Miehiä surmattiin vuosina 2009–2015 vuosittain keskimäärin 70, vuosina 2016–2022 enää 52. Naisten vastaavat määrät olivat 29 ja 25. Vaikka naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan torjunta on tuottanut kuluvalla vuosikymmenellä positiivisia tuloksia, viime vuosina parisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävän toiminnan vaikutus näyttäisi hieman tasaantuneen.

Nuorten henkirikollisuus on suhteellisen harvinaista

Vaikka nuorten tekemä väkivaltarikollisuus on herättänyt laajaa julkista keskustelua, tapaukset, joissa nuoret ihmiset ovat henkirikosten tekijöinä tai uhreina ovat vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana ja ovat suhteellisen harvinaisia. Henkirikosseuranta-aineistolla tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti 15–29-vuotiaiden henkirikoksissa tyypillisiä ovat ensiksi uhrit, jotka käyttävät huumausaineita ja ovat altistuneita rikolliseen ympäristöön, toiseksi uhrit, joita kohtaan kohdistetaan väkivaltaa julkisella paikalla ja alkoholin käyttötilanteessa, sekä kolmanneksi nuoret, jotka joutuvat ennalta suunnitellun, useamman uhrin vaatineen ampumistilanteen uhriksi.

Nuorten kokeman ja tekemän henkirikollisuuden ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta erityisesti niiltä osin, missä nuorten henkirikokset eroavat muutoin tyypillisestä suomalaisesta henkirikoksesta. Katsauksen mukaan erityisesti huumeiden käytön, huumemarkkinoiden ja väkivallan keskeisten yhteyksien tunnistamiseen, sekä päihde- ja terveydenhoidon kehittäminen huumeiden käytön ja sen negatiivisten vaikutusten vähentämiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Henkirikokset julkisilla paikoilla vähenivät koronapandemian aikana

Uhrin koti yleistyi henkirikoksen tekopaikkana koronapandemian ja sen jälkeisinä vuosina 2020–2022 verrattuna vuoteen 2018. Myös julkisilla paikoilla tapahtuneet teot laskivat koronapandemian aikana, mutta nousivat jälleen yhteiskunnan avauduttua. Sekä tekijöiden että uhrien keskimääräinen ikä laski Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän perusteella vuodesta 2020 alkaen ja huumausaineiden vaikutuksen alaisuus on kasvanut suhteellisesti etenkin uhrien osalta. 

Henkirikoskatsaus on toteutettu osana Poliisihallituksen kanssa ylläpidettyä Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää.

Julkaisu: 
Henkirikoskatsaus 2024 

Lisätiedot: 
Yliopistotutkija Miisa Törölä
miisa.torola@helsinki.fi
029 4123577

Suunnittelija Anna Raeste
anna.raeste@helsinki.fi
029 4120879