Metsämarssilla vaadittiin hallituksen metsäkriteerien korjaamista: “välttämätön teko luontokadon pysäyttämiseksi”

Jaa

Metsämarssi kokoontui Helsingin keskustaan lauantaina 17.8. Eduskuntatalolta Senaatintorille kulkenut mielenosoitus keräsi paikalle lähes tuhat mielenosoittajaa. Marssilla vaadittiin Petteri Orpon hallitusta pitämään lupauksensa ja suojelemaan vanhat metsät ja luonnonmetsät. Hallituksen esitys metsien suojelukriteereiksi on johtamassa vanhojen ja luonnotilaisten metsiemme hupenemiseen entisestään, varoittavat ympäristöjärjestöt.

Mielenosoittajat vaativat hallitukselta tieteeseen perustuvaa metsien suojelua.
Mielenosoittajat vaativat hallitukselta tieteeseen perustuvaa metsien suojelua. Jonnne Sippola

“Petteri Orpo on vaalilupauksessaan luvannut suojella luonnonmetsät. Nyt vaikuttaa siltä, että hallitus yrittää kaikin keinoin välttää metsien suojelua”, sanoo Greenpeacen apulaismaajohtaja Juha Aromaa.

Lopullisiksi vanhojen metsien kriteereiksi on valikoitumassa maa- ja metsätalousministeriön ehdotus, joka nostaisi metsien suojelukynnystä huomattavasti nykyisestä. Siinä puuston ikärajat ja lahopuun määrät on asetettu niin korkeiksi, että suuri osa Suomen vanhoista metsistä, jotka eivät vielä ole suojelun piirissä, jää edelleen suojelun ulkopuolelle. Näiden metsien suojelu olisi Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta tärkeää. Etelä-Suomessa käytännössä kaikki jo kartoitetut luonnonmetsät ovat jäämässä hakkuu-uhan alle.

“Mitään tieteellisesti perusteltavaa syytä kriteerien kiristämiselle ei ole. Mielekkäät kriteerit vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelylle ovat jo olemassa, ja Etelä-Suomen arvokkaat metsät on kartoitettu. Esitys on palautettava uuteen valmisteluun”, toteaa Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.

Tällä hetkellä vanhojen metsien ja luonnonmetsien määrittely perustuu vanhojen metsien suojeluohjelmaan, METSO-kriteereihin ja Boreaaliset luonnonmetsät – luontodirektiivin luontotyypin 9010* inventointiohjeisiin.

Suomi on EU:n jäsenmaana sitoutunut noudattamaan unionin monimuotoisuusstrategiaa. Sen mukaan jäsenmaiden tulee suojella kaikki luonnontilaiset metsät ja kaikki vanhat metsät. Nyt hallitus on rajaamassa suojelun piiriin vain metsät, jotka ovat samanaikaisesti sekä hyvin vanhoja että luonnontilaisia.

Täystyrmäys tutkijoilta ja järjestöiltä

Vanhojen metsien kriteeristön lausuntokierros päättyi 7.8. Lausuntokierroksella esitys keräsi runsasta kritiikkiä tiedeyhteistöltä ja ympäristöjärjestöiltä. Koneen Säätiön vetoomuksen kriteerien korjaamisesta on allekirjoittanut lähes 400 ympäristöalan tutkijaa

Kritiikkiin yhtyivät myös Metsämarssilla kuullut arvostetut tutkijat.

“Kaikki luontaisesti kehittyneet, hakkuilla käsitellytkin metsät ovat hyviä suojelukohteita. Kiireisimpiä ovat kauan hakkaamattomina olleet kohteet. Luonto tarvitsee vain aikaa ja suojelua ennallistamaan puuston takaisin metsäksi”, totesi metsätieteiden emeritusprofessori Erkki Lähde puheenvuorossaan. Lähde on kritisoinut avohakkuisiin perustuvaa metsänhoitoa 1970-luvulta asti.

Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologian lehtori Panu Halme muistutti tervehdyksessään, että vanhojen metsien suojelusta hyötyisi paitsi luonto, myös metsäteollisuus:

“Suomen hallitus voi vielä muuttaa linjaansa ja suojella jäljellä olevat suojelemattomat vanhat metsät. Se on välttämätön teko luontokadon pysäyttämiseksi. Samalla se turvaa kaikille suomalaisille tärkeitä virkistyskohteita, parantaa vesistöjemme tilaa ja turvaa metsätalouden toimintaedellytyksiä Suomessa. Se on aidosti kokonaisedullista, niin järkevä päätös, että toivon sydämestäni päättäjiemme siihen taipuvan.”

Seuraavaksi valtioneuvostolla on mahdollisuus hyväksyä esitys, tai esitys voidaan palauttaa uuteen valmisteluun.

“Toivon, että ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ja pääministeri Petteri Orpo kuuntelevat tiedeyhteisöä. Päätös on vielä mahdollista korjata”, sanoo Greenpeacen Suomen apulaismaajohtaja Juha Aromaa.


Metsämarssin kutsuivat koolle seuraavat järjestöt ja yhteisöt: Aktivistimummot, Dodo, Ei polteta tulevaisuutta, Elokapina, Fridays for Future Helsinki, Greenpeace, Helsingin seudun pyöräilijät ry (Hepo), Ilmastoisovanhemmat, Luontoliitto, Maan ystävät, Martat, Meidän metsämme, Metsäliike, Metsäryhmä, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Tunne ry.

Metsämarssi vaatii, että Petteri Orpon hallitus:

1. Määrittää vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteerit tieteeseen ja olemassa oleviin ekologisesti mielekkäisiin kriteereihin perustuen

2. Pitää lupauksensa suojella kaikki valtion vanhat metsät ja luonnonmetsät

3. Lisää tuntuvasti yksityismetsien suojelurahoitusta ja kannustaa metsänomistajia metsien suojeluun vapaaehtoisesti



Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Juha Aromaa, apulaismaajohtaja, Greenpeace, puh. 050 3696 202

Camilla Sederholm, toimitusjohtaja, Natur och Miljö, puh. 045 2700 313

Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, puh. 050 5644 122

Elina Ilves, yleiskoordinaattori, Metsäliike, puh. 044 3055 740

Roosa Pihlajamäki, metsävastaava, Luontoliitto ry, puh. 044 7946002

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Greenpeace

Euroopan kansanpuolue yrittää puhkoa metsäkatoasetuksen8.11.2024 11:35:24 EET | Tiedote

Euroopan kansanpuolue (EPP) on ehdottanut EU:n metsäkatoasetukseen Politicon julkaisemia tarkistuksia, jotka heikentäisivät asetusta merkittävästi, jos Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyvät ne täysistunnossa ensi torstaina 14. marraskuuta. Greenpeacen mukaan muutokset tekisivät tyhjäksi valmistelut, joita on tähän mennessä tehty lain soveltamiseksi, ja loisivat kaaosta ja epävarmuutta. Muun muassa esitys niin sanotuista ei-riskiluokan maista sulkisi suuren osan EU-maiden metsistä asetuksen suojan ulkopuolelle.

YK:n COP29 -ilmastokokous lähestyy – Greenpeace: Fossiiliteollisuus laitettava maksamaan aiheuttamansa haitat7.11.2024 06:35:00 EET | Tiedote

YK:n ilmastokokouksen (11.-22.11.) ykkösaiheena on tänä vuonna uudesta rahoitustavoitteesta sopiminen. Greenpeace muistuttaa, että rahat ilmastoratkaisuihin löytyvät kyllä – esimerkiksi muhkeita voittoja tahkoavan fossiiliteollisuuden rahavirroista. Greenpeacen ilmastopoliittinen asiantuntija Kaisa Kosonen seuraa COP29 -neuvotteluja Suomesta käsin virtuaaliosallistujana, osana Greenpeace Internationalin kansainvälistä delegaatiota, ja on median käytettävissä kokouksen aikana.

YK:n luontokokous on yksittäisistä onnistumisista huolimatta pettymys2.11.2024 21:04:22 EET | Tiedote

Cali, Kolumbia – Greenpeace toivottaa tervetulleeksi YK:n luontokokouksen päätöksen alkuperäiskansojen oikeuksiin keskittyvän pysyvän elimen perustamisesta, sekä edistysaskeleet valtamerensuojelussa ja biodiversiteetti- ja ilmastotoimien yhdistämisessä. Useamman maan poistuminen viime hetkellä kesken kokouksen ja rahoituspäätösten vaillinaiseksi jääminen ovat kuitenkin valtava pettymys.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye