Suomen ympäristökeskus

Korjattu tiedote: Valkoposkihanhien poikasten määrä laski merkittävästi pääkaupunkiseudulla

Jaa

Suomen ympäristökeskus on korjannut tiedotteeseen yhden virheellisen luvun 21.8.2024 klo 17. Venäjän arktinen hanhikanta -kappaleessa on korjattu Suomen pesimäkannan kooksi 27 000 yksilöä virheellisen 14 000 yksilön sijaan.

Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien kokonaismäärä laski edellisvuodesta hieman, mutta poikasten ja poikueiden määrä laski 30 prosenttia. Poikasten väheneminen johtui todennäköisesti ainakin osin kevään ja alkukesän vaihtelevista sääolosuhteista. Tulokset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen kesäseurantaan. Vuosittainen poikueiden seuranta on laajentunut Turun seudulle, Lahteen, Kotkaan, Haminaan ja Parikkalaan.

Valkoposkihanhia Helsingin Tervasaaressa kesällä 2024. Kuva Aleksi Mikola (Syke)
Valkoposkihanhia Helsingin Tervasaaressa kesällä 2024. Kuva Aleksi Mikola (Syke)

Heinäkuun lopulla Helsingin ja itäisen Espoon rannoilla ja puistonurmilla laiduntavia hanhia laskettiin yhteensä 5338 yksilöä, joista poikasia oli 492. Poikasten osuus kaikista havaituista hanhista oli vain 9,2 prosenttia, mikä on merkittävästi vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2006 alkaneella seurantajaksolla poikasten osuus on ollut tätä alhaisempi vain vuonna 2016. Aikuisten lintujen määrä pysyi lähes ennallaan.

Poikasten osuus kannasta on vaihdellut 8,5–20,3 prosentin välillä ja osuus oli laskeva vuosina 2008–2018. Vuonna 2019 poikasten osuus lähti kasvuun, ja huippuvuonna 2022 se oli 20,3 prosenttia. Poikueiden keskikoko oli 2 poikasta, mikä on vähemmän kuin edelliskesänä ja vuosien 2006–2024 seurantajaksolla keskimäärin (2,2 poikasta). 

null
Poikasten osuus kaikista havaituista valkoposkihanhista pääkaupunkiseudulla 2006-2024. Kuva: Syke

”Valkoposkihanhien poikueiden vähenemisen täsmällistä syytä ei tiedetä, mutta kevät oli hanhien pesinnän aloittamisen aikaan erityisen luminen. Sen jälkeen alkoivat kovat helteet. Nämä vaihtelevat äärisäät saattoivat vaikeuttaa pesintää ja vähentää hanhien ruokavaroja”, sanoo erikoistutkija Kim Jaatinen Sykestä. 

Valkoposkihanhen kotimaisen pesimäkannan kehitystä seurataan Suomen ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen yhteistyönä. Seurannalla kerätään perustietoa hanhen ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Seurantaan ei sisälly Venäjällä pesivä arktinen valkoposkihanhikanta, joka aiheuttaa ongelmia muuttoreittinsä pelloilla.

Korkeampi kasvillisuus ja aitaaminen auttavat hanhien ohjaamisessa

Nurmialueiden muuttaminen niittymäisemmiksi on jo aiemmin todettu toimivaksi keinoksi muuttaa alueita hanhille vähemmän mieluisiksi. Toinen keino estää hanhilta tietyn alueen käyttö on alueen aitaaminen edes väliaikaisesti. Lentokyvyttömät poikaset eivät pääse matalankaan aidan yli. Hanhilla tulee olla lähistöllä kuitenkin aina joku vaihtoehtoinen alue, johon ne voivat mennä. Valkoposkihanhi on rauhoitettu Suomessa luonnonsuojelulailla.

Aitaamista on käytetty onnistuneesti hanhien ohjaamiseen tietyille alueille mm. Lahden seudulla. Yhdistelmää aitaamisesta ja korkeammasta kasvillisuudesta on sovellettu tänä vuonna Töölönlahden rannalle valmistuneessa kansalaispuistossa Helsingissä.   

Venäjän arktinen hanhikanta on oma kysymyksensä

Venäjällä pesivän arktisen valkoposkihanhipopulaation seuranta ei sisälly tämän tiedotteen käsittelemään laskentaan, joka koskee vain Suomessa pesiviä hanhia. Pohjoisen Venäjän pesimäkanta koostuu yli miljoonasta hanhesta. Suomen pesimäkanta koostuu noin 27 000 yksilöstä. (Huom. tämä lukumäärä on korjattu 21.8.2024 klo 17.00. Virheellinen alkuperäinen lukumäärä Suomen pesimäkannalle oli 14 000 yksilöä). 

Satoja tuhansia Venäjän arktisia hanhia levähtää Suomessa muuttomatkallaan keväällä ja syksyllä ja aiheuttaa viljelyksille tappioita ruokaillessaan pelloilla. 

Suomen hallitus on asettanut työryhmän selvittämään valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä metsästettäviksi lajeiksi. Valkoposkihanhen metsästyksellä pyritään vähentämään hanhien aiheuttamia viljelystappioita Itä-, ja Etelä-Suomen pelloilla. Sen sijaan kaupunkilaisten ja hanhien rinnakkaiselon yhteensovittamista voidaan parhaiten edistää viheralueiden suunnittelulla. 

Pääkaupunkiseudun suosituimmat hanhialueet 

null
Valkoposkihanhien yksilömäärät pääkaupunkiseudulla 2024. Kuva: Syke

Helsingissä poikueita havaittiin eniten Suomenlinnassa, Töölönlahdella, Arabianrannassa, Lauttasaarensalmessa ja Töölön Merikannontiellä. Itä-Helsingissä suurimmat määrät havaittiin Tammisalon Porolahdella ja Herttoniemenrannassa. Itäisessä Espoossa poikueita oli eniten Vermossa. 

Eniten valkoposkihanhia havaittiin perinteisillä paikoilla Kaivopuistossa, Töölönlahdella, Suomenlinnassa ja Arabianrannassa. Näiden alueiden hanhien osuus on 35 prosenttia havaittujen hanhien kokonaismäärästä, joka on jonkin verran vähemmän kuin edellisvuosina. 

Suuria määriä hanhia havaittiin lisäksi läntisessä Helsingissä muun muassa Töölön Merikannontiellä, Hietarannan uimarannalla, Lauttasaaren Kasinonrannassa, Pikku Huopalahdella ja Merisatamassa. Itä-Helsingin suurimmat kerääntymät löytyivät Arabianrannan ohella Tammisalon Porolahdelta ja Herttoniemenrannasta.

Espoon itäosissa valkoposkihanhia havaittiin 660 yksilöä, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat valkoposkihanhimäärät havaittiin Vermossa ja Otsolahdella. Itäisen Espoon osuus pääkaupunkiseudulla lasketuista hanhista on 12 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun pesimäkanta vakiintunut 

Valkoposkihanhen pääkaupunkiseudun pesimäkanta on kasvanut vuodesta 2006 melko tasaisesti vuoteen 2015 asti, jolloin laskennassa havaittujen hanhien kokonaismäärä kasvoi noin 6000 yksilöön. Vuoden 2015 jälkeen kanta ei ole kasvanut, vaikka sen koko vaihtelee hieman vuosittain. Pesimäkannan koko pääkaupunkiseudulla näyttää siis vakiintuneen ja pysyneen vakaana jo lähes kymmenen vuotta. 

Valkoposkihanhet pesivät Helsingin ja Espoon saaristossa ja tuovat poikasensa kesä-heinäkuussa kaupungin nurmikoille ruokailemaan. Valtaosa poikasista saavuttaa lentokykynsä heinä-elokuun vaihteessa, jolloin osa hanhista siirtyy ruokailemaan sisämaan puistoihin ja peltoalueille.

Laskennat Turussa, Paraisilla, Naantalissa, Kotkassa, Haminassa, Lahdessa ja Parikkalassa

Kaupunkialueilla pesiviä valkoposkihanhia laskettiin pääkaupunkiseudun lisäksi jälleen myös Turussa, Paraisilla, Naantalissa, Kotkassa ja Haminassa sekä Lahdessa. Uutena kohteena tämän vuoden laskentoihin mukaan tuli Parikkala. Poikuelaskentoja on laajennettu alueille, joilla hanhia esiintyy runsaasti. Seurannan avulla kaupungit saavat tarkkaa tietoa hanhien esiintymisestä ja kantojen kehityksestä.

Lahdessa ja Asikkalassa havaittujen hanhien kokonaismäärä oli 711, joista poikasia oli 97. Kokonaismäärä kasvoi viime vuoden 602 hanhesta hieman, samoin kuin poikasten määrä (viime vuonna 74). Suurimmat hanhimäärät ja poikuemäärät havaittiin Pikku-Vesijärvellä, Kahvisaaressa ja Teivaalan satamassa. 

Turussa, Paraisilla ja Naantalissa hanhia havaittiin yhteensä 1004, joista poikasia oli 47. Viime vuonna tällä seuranta-alueella laskettiin hanhia yhteensä 867 joista poikasia 31, eli molempien määrä kasvoi hieman viime vuoteen verrattuna. Eniten hanhia havaittiin Naantalin kylpylällä, Paraisten Keskuspuistossa ja Kirkkopuistossa sekä Turun Ruissalossa Kansanpuiston laitumella ja Kolkassa. Poikueita havaittiin eniten Paraisten Keskuspuistossa ja Kirkkopuistossa, ja pienempiä määriä mm Turussa Ruissalon Kansanpuiston laitumella sekä Naantalissa Kylpylän ympäristössä ja Kultarannan golfkentällä. 

Kotkassa laskettiin 420 hanhea ja Haminassa 337. Poikasia näistä oli 24 ja 37. Määrät pysyivät edellisvuoteen nähden Kotkassa lähes ennallaan, Haminassa määrät laskivat hieman, kun viime vuonna laskettiin yhteensä 391 hanhea joista 48 oli poikasia. Kotkassa suurimmat hanhimäärät havaittiin Mussalon Santalahden uimarannalla, Sapokanlahden venesatamassa sekä Hovinsaaren puistossa. Pääosa Kotkan poikueista havaittiin Sapokanlahden venesatamassa ja meripelastusasemalla sekä Vasikkasaarentiellä. Haminassa eniten hanhia havaittiin Tervasaaren itäpuolella ja Pappilansaarien Välisalmen itäosassa. Poikueita havaittiin eniten Pappilansaarien Etusaarella.

Parikkalassa hanhia havaittiin Kangaskylän rannoilla sekä Joukiossa yhteensä 193, joista poikasia oli 53. Sisämaassa vain Parikkalassa ja Lahdessa on vakiintunut valkoposkihanhen pesimäkanta. 

Kiitos vapaaehtoisille!

”Ilman yhteistyötä ja vapaaehtoisten korvaamatonta panosta hanhien laskennat eivät onnistu. Suuri kiitos jälleen omasta ja koko Suomen ympäristökeskuksen puolesta vapaaehtoisille, jotka osallistuivat laskentoihin Lahdessa, Kotkassa, Haminassa ja Parikkalassa, kiittelee Syken Jaatinen. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija Kim Jaatinen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 050 350 8023, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija Aleksi Mikola, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 050 328 7588, etunimi.sukunimi@syke.fi

Alueelliset asiantuntijat:
Turun seutu: erikoissuunnittelija Päivi Sirkiä, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 091, etunimi.sukunimi@syke.fi

Lahden seutu: Esa Lammi, p. 0400 200 652, etunimi.sukunimi@kolumbus.fi

Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 377, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Valkoposkihanhien kokonaismäärä pääkaupunkiseudulla loppukesällä 2006–2024. Kuva: Syke
Valkoposkihanhien kokonaismäärä pääkaupunkiseudulla loppukesällä 2006–2024. Kuva: Syke
Lataa
Poikasten osuus (%) kaikista havaituista valkoposkihanhista pääkaupunkiseudulla 2006-2024. Kuva: Syke
Poikasten osuus (%) kaikista havaituista valkoposkihanhista pääkaupunkiseudulla 2006-2024. Kuva: Syke
Lataa
Valkoposkihanhien poikas- ja poikuemäärä pääkaupunkiseudulla 2006-2024. Kuva: Syke
Valkoposkihanhien poikas- ja poikuemäärä pääkaupunkiseudulla 2006-2024. Kuva: Syke
Lataa
Valkoposkihanhien yksilömäärät pääkaupunkiseudulla 2024. Kuva: Syke
Valkoposkihanhien yksilömäärät pääkaupunkiseudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät pääkaupunkiseudulla 2024. Kuva: Syke
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät pääkaupunkiseudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa
Valkoposkihanhien yksilömäärät Turun seudulla 2024. Kuva: Syke
Valkoposkihanhien yksilömäärät Turun seudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät Turun seudulla 2024. Kuva: Syke
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät Turun seudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa
Valkoposkihanhia Helsingin Tervasaaressa kesällä 2024. Kuva Aleksi Mikola (Syke)
Valkoposkihanhia Helsingin Tervasaaressa kesällä 2024. Kuva Aleksi Mikola (Syke)
Lataa
Valkoposkihanhia Helsingin Puotilassa kesällä 2024. Kuva: Aleksi Mikola (Syke)
Valkoposkihanhia Helsingin Puotilassa kesällä 2024. Kuva: Aleksi Mikola (Syke)
Lataa
Valkoposkihanhien yksilömäärät Kotkan seudulla 2024. Kuva: Syke
Valkoposkihanhien yksilömäärät Kotkan seudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät Kotkan seudulla 2024. Kuva: Syke
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät Kotkan seudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa
Valkoposkihanhien yksilömäärät Lahden seudulla 2024. Kuva: Syke
Valkoposkihanhien yksilömäärät Lahden seudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät Lahden seudulla 2024. Kuva: Syke
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät Lahden seudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa
Valkoposkihanhien yksilömäärät Asikkalan seudulla 2024. Kuva: Syke
Valkoposkihanhien yksilömäärät Asikkalan seudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät Asikkalan seudulla 2024. Kuva: Syke
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät Asikkalan seudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa
Valkoposkihanhien yksilömäärät Haminan seudulla 2024. Kuva: Syke
Valkoposkihanhien yksilömäärät Haminan seudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät Haminan seudulla 2024. Kuva: Syke
Nuorten valkoposkihanhien yksilömäärät Haminan seudulla 2024. Kuva: Syke
Lataa

Liitteet

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Korjattu tiedote: Valkoposkihanhien poikasten määrä laski merkittävästi pääkaupunkiseudulla21.8.2024 08:47:00 EEST | Tiedote

Suomen ympäristökeskus on korjannut tiedotteeseen yhden virheellisen luvun 21.8.2024 klo 17. Venäjän arktinen hanhikanta -kappaleessa on korjattu Suomen pesimäkannan kooksi 27 000 yksilöä virheellisen 14 000 yksilön sijaan. Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien kokonaismäärä laski edellisvuodesta hieman, mutta poikasten ja poikueiden määrä laski 30 prosenttia. Poikasten väheneminen johtui todennäköisesti ainakin osin kevään ja alkukesän vaihtelevista sääolosuhteista. Tulokset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen kesäseurantaan. Vuosittainen poikueiden seuranta on laajentunut Turun seudulle, Lahteen, Kotkaan, Haminaan ja Parikkalaan.

The Ilmarinen shipwreck is being investigated to avoid potential oil spills12.8.2024 10:00:00 EEST | Press release

The Finnish Environment Institute and the Ministry of the Environment report: Investigations on methods for removing oil from the sunken coastal defence ship Ilmarinen will continue between 12 and 18 August 2024 on the Navy’s multipurpose vessel Louhi. As a result of the amendment to the Environmental Protection Act that entered into force at the beginning of 2023, the responsibility for monitoring and gathering information on hazardous shipwrecks has been assigned to the Finnish Environment Institute, which now coordinates the research carried out at Ilmarinen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye