Pohjois-Suomen aluekatsaus 1–6/2024: Finnveran rahoitus kasvaa Pohjois-Suomessa – Lappi erottuu positiivisesti

Finnveran myönsi rahoitusta pohjoissuomalaisille yrityksille alkuvuonna yhteensä 69 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia edellisvuoden vertailukautta enemmän. Rahoitus kasvoi erityisesti Lapissa, yhteensä 17 miljoonaan euroon, kasvua oli 94 prosenttia edellisvuoteen. Kainuu oli kolmesta maakunnasta ainoa, jossa rahoitus supistui (-36 prosenttia).

– Lappi erottuu tällä hetkellä myönteisesti niin Pohjois-Suomen sisällä kuin myös valtakunnallisesti. Kun muualla kasvu on parhaimmillaankin vaisua, Lapissa talouden aktiviteetti näyttäytyy monella tapaa vahvana, sanoo Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtaja Pasi Vartiainen.

Finnveran rahoitusta käytettiin investointien käynnistämiseen, omistajanvaihdoksiin sekä käyttöpääomatarpeisiin. Rahoituksella on paikattu erityisesti teollisuuden suhdannekuoppaa. Finnveran rahoituksella saatiin aikaiseksi yhteensä 67 miljoonan arvosta investointeja, mikä on 27 prosenttia edellisvuoden vertailukautta enemmän.

– Kasvusta vastasivat erityisesti mikro- ja pienyritykset, jotka ovat rohkaistuneet investoimaan, jatkaa Vartiainen.

Alueellisesti kasvua selittää Lapin vahva veto, jossa rahoitettujen investointien arvo liki kolminkertaistui edellisvuoden 12 miljoonasta eurosta 32 miljoonaan euroon. Kainuussa (-31 prosenttia) ja Pohjois-Pohjanmaalla (-10 prosenttia) rahoitettujen investointien arvo sen sijaan laski edellisvuodesta. Investointien kasvusta vastasi eniten matkailuala. Myös liike-elämän palveluissa ja kaupan ja kuluttajapalveluiden alalla oli kasvua yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. Teollisuuden investoinnit sen sijaan supistuivat rajusti. 

Rakennusalan matalasuhdanne koettelee Pohjois-Pohjanmaata

Pohjois-Pohjanmaalla Finnvera rahoitti yrityksiä 36 prosenttia edellisvuotta enemmän 47 miljoonalla eurolla. Useilla teollisuuden toimialoilla on suhdannetilanteen vuoksi jouduttu paikkaamaan kassaa käyttöpääomarahoituksella. Maakunnassa on paljon rakennusteollisuuden yrityksiä, joita koettelee erityisesti talorakentamisen poikkeuksellinen matalasuhdanne. Finnveran ei rahoita perustajaurakointia, mutta monia alan alihankkijoita ja esimerkiksi rakennusmateriaalivalmistajia. Myös Finnverassa on tehty osalle alan yrityksistä maksujärjestelyjä, joilla on pystytty järjestelemään lisäaikaa suhdanteen yli pääsemiseksi.

– Toistaiseksi on nähty vain vähän suuria alan konkursseja, mutta tilanteen pitkittyessä voi tilanne muuttua kestämättömäksi osalle yrityksistä, sanoo Pasi Vartiainen.

Investointeja käynnistettiin Pohjois-Pohjanmaalla hiukan edellisvuotta vähemmän. Erityisesti matkailualalla on käynnistelty uusia investointeja Koillismaan matkailukeskuksissa, joihin heijastuu positiivisesti Lapin matkailun hyvä veto.

Kainuun rahoitustarpeet laskussa, mikroyritysten ja omistajanvaihdosten määrä kasvussa

Finnveran myöntämä rahoitus Kainuun alueella on jatkanut laskuaan ja alkuvuonna rahoitusta myönnettiin 6 miljoonaa euroa (10), mikä on 36 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Alueella erityisesti teollisuuden rahoitustarpeet ovat vähentyneet ja alkuvuonna matkailualallakaan ei ole ollut suurempia rahoitustarpeita.

– Myönteistä on kuitenkin, että kappalemääräinen myöntö on kasvanut edellisvuodesta 28 prosenttia eli erityisesti mikroyritysten rahoitustarpeissa on nähty viriämistä. Tämän lisäksi omistajanvaihdoksia tehtiin jo vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla enemmän kuin koko vuoden aikana verrattuna vuosiin 2020–2023, jatkaa Vartiainen.

Meri-Lapin pk-yritykset aktiivisia: Finnveran rahoitus kasvoi merkittävästi

Lapin suhdannenäkymät ovat erittäin valoisat ja se näkyy myös myönteisesti Finnveran rahoituksessa. Finnvera myönsi alueelle rahoitusta yhteensä 17 miljoonaa, kasvua 94 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, joskin vertailuvuosi 2023 oli harvinaisen hiljainen vuosi rahoituksen suhteen.

– Tämän vuoden myöntö on melko tavanomainen suhteessa edellisvuosiin. Rahoituksesta reilu kolmasosa suuntautui matkailualalle, mikä on tavanomaista pienempi osuus. Lapissa teollisuusyritysten rahoitustarpeet ovat kasvaneet ja etenkin Meri-Lapin teollisuuden pk-yrityksissä aktiviteetti on hyvä. Niitä tukevat Ruotsin puolella tehtävät suurinvestoinnit. Lapin suhdannenäkymät ovat kokonaisuutena erittäin valoisat, sanoo Pasi Vartiainen.

Matkailun investointeja ajaa vaje majoituskapasiteetista

Lapin matkailussa on käynnistynyt uusi investointiaalto, jonka kiivaimmat vaiheet tulevat olemaan todennäköisimmin vuosina 2025 ja 2026. Investointeja ajaa vaje majoituskapasiteetista useilla matkailupaikkakunnilla.

– Odotuksissa on myös, että tulevina vuosina nähdään rakennettavan ensimmäisiä uudenlaisia isoja resortteja, jotka toimivat ympärivuotisesti. Jos Lapin matkailu muuttuu yhä enemmän ympärivuotiseksi, muuttaa se myös työvoiman tarpeita, jonka seurauksena ala ei käytä yhtä paljon kausityövoimaa, vaan syntyy pysyviä työpaikkoja. Tällä voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia useiden paikkakuntien väestökehitykseen pidemmällä aikavälillä, pohtii Vartiainen.

Kainuun matkailun potentiaali on vielä suurelta osin kansainvälisten markkinoiden osalta hyödyntämättä. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin lupaavalta sen suhteen, että Lapin matkailuvirtoja saadaan tulevina kausina saada yhä enemmän Kainuuseen. Kainuulla on mahdollisuuksia tarjota hyvin samanlaisia elämyksiä kuin Lapillakin kansainvälisen matkailijan näkökulmasta, mutta jää nähtäväksikuinka paljon matkailijoita maakuntaan saadaan, osaavatko kainuulaiset yritykset palvella heidän tarpeitaan ja syntyykö tästä kannattavaa liiketoimintaa.

Omistajanvaihdosten rahoitus kasvoi reippaasti

Omistajanvaihdosten rahoitus kasvoi reippaasti hyvin hiljaisen vuoden 2023 jälkeen. Finnvera rahoitti omistajavaihdoksia Pohjois-Suomessa yhteensä 7 miljoonan arvosta, mikä on 72 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kappalemääräisesti tämä mahdollisti 52:n yrityksen omistajanvaihdoksen, kasvua +37 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

– Tilannetta selittää, että vuodelta 2023 siirtyi kauppoja toteutettavaksi vuoden 2024 puolella. Pohjois-Suomessa omistajanvaihdoksia tehdään keskimääräistä velkavetoisemmin, joten vuoden 2023 korkojen nousu viivästytti kauppojen syntymistä ja korkojen vakiinnuttua 4 prosentin alapuolelle vuonna 2024, on omistajanvaihdoksia saatu vietyä maaliin, toteaa Vartiainen.

Pohjois-Suomen maakuntien suhdannenäkymät ovat moninaiset

Suhdannenäkymät vaihtelevat Pohjois-Suomen maakunnissa. Lapissa matkailun erittäin vahva veto säteilee myös muille toimialoille kuten rakentamiseen ja tämän lisäksi teollisuudessa on myös muuta maata parempi suhdannetilanne. Tällä hetkellä on vaikea nähdä positiiviselle kehitykselle suuria esteitä, sillä matkailualan uusi investointiaalto on vielä alkutekijöissään.

– Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on harmaampi. Pohjois-Pohjanmaan rakentamiseen nojaava teollisuus pyrkii suhdannekuopan yli, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että suhdanteen kääntymistä joudutaan odottamaan vielä ensi vuoteen. Pohjois-Pohjanmaalla positiivista näkymää tuovat pidemmällä aikavälillä ensimmäiset uutiset vetylaitosinvestoinneista, jotka voivat tuoda positiivisen investointikierteen maakuntaan heijastuen uusina tuulivoimainvestointeina sekä teollisina investointeina. Kainuussa teollisuuden pk-yrityksissä tilanne näyttäytyy melko vakaana, mutta tälle vuodelle ei ole merkittävää kasvua näköpiirissä. Matkailuala Kainuussa ei näytä ainakaan vielä tekevän suurempia investointeja, kertoo Pasi Vartiainen.

Lisätiedot:

Pasi Vartiainen, aluejohtaja, Pohjois-Suomi, Finnvera, puh. 029 460 2805, etunimi.sukunimi@finnvera.fi

Liite: Pohjois-Suomen aluekatsaus 1–6/2024 (PDF)