Suomen täytyy pitää kiinni kansainvälisistä osaajistaan

Suomessa jo olevat kansainväliset osaajat ovat kokeneet valmisteilla olevan työnhakuaikasäännön viestivän arvostuksen puutteesta ja siitä, että Suomi ei ole kiinnostunut pitämään heistä kiinni. Etenkin taloudellisessa matalasuhdanteessa ulkomaalaisten voi olla vaikea löytää nopeasti uusia töitä, jos työsuhde päättyy odottamatta, mikä lisää huolta ja epävarmuutta. Suhdanteet voivat vaihdella nopeasti.  

– Huolena on, että seuraavassa hetkessä tarvitsemmekin juuri näitä osaajia, jotka ovat lähteneet Suomesta. Heitä tuskin enää saamme uudelleen tänne houkuteltua. Suomessa jo olevat kansainväliset osaajat vaikuttavat myös merkittävästi siihen millaista viestiä uusille Suomesta kiinnostuneille osaajille maailmalla välittyy ja mikäli he eivät koe itseään tervetulleeksi ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa, ei maakuvatyöllä voida sitä paikata, Work in Finlandin johtaja Laura Lindeman toteaa.  

Hallituksen kaavailema työnhakuaikasääntö on jättänyt varjoonsa sen, että Suomessa tehdään saman aikaisesti monella rintamalla hyvin paljon töitä kansainvälisten osaajien veto- ja pitovoiman eteen. Esimerkiksi työvoimapalvelu-uudistuksen yhteydessä vahvistetaan kansainvälisen työvoiman palveluita, kaupungit ovat rakentaneet International House -palveluja ympäri Suomen ja Work in Finland on perustettu tukemaan työnantajia kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa joko Suomesta tai ulkomailta.  

Elinkeinoelämän tulee vahvistaa työelämän vastaanottavuutta 

Jokainen voi vaikuttaa yhteiskunnan vastaanottavuuteen. Elinkeinoelämällä on suuri valta ja vastuu siinä, että työelämässä tunnistetaan eri kulttuureista tulevien osaajien tuoma lisäarvo, torjutaan syrjintää ja tehdään suomalainen työelämä houkuttelevaksi myös kansainvälisesti.   

– Teemme Work in Finlandissa jatkuvasti töitä parantaaksemme suomalaisten yritysten valmiuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia, sillä on erittäin tärkeää pystyä pitämään kiinni täällä jo olevista kansainvälisistä osaajista. 3-kuukauden sääntöä oleellisempi kysymys on se, onko elinkeinoelämällämme aidosti tahtoa ammentaa kansainvälisistä osaajista kasvua ja hyvinvointia ja sitoutua Suomessa jo oleviin osaajiin. Näytetään yhdessä, että on, Lindeman jatkaa.