Arvokkaiden lintuvesien kunnostus Pieksämäellä jatkuu
Etelä-Savon ELY-Keskus jatkaa kunnostusruoppauksia kahdella arvokkaalla lintuvesikohteella; Vehkalammella ja Kirkko-Surnuilla. Hanke toteutetaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka rahoittaa ympäristöministeriö. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt molemmille kohteille vesilain mukaiset luvat viime vuonna.
Ruoppaustyöt aloitettiin Vehkalammella jo viime syksynä. Noin puolet suunnitellusta ruoppauspinta-alasta ehdittiin toteuttaa Vehkalammella ennen alkutalven kovia pakkasia, joiden vuoksi työt jouduttiin keskeyttämään suunniteltua aikaisemmin. Vehkalammen ruoppaus on tarkoitus saattaa päätökseen tämän syksyn aikana. Myös Kirkko-Surnuin kunnostusruoppaukset on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan loppuvuoden aikana. Molempien kohteiden ruoppausmassat ajetaan Pieksämäen lentokentän varoalueille, joita raivataan viljelysmaaksi. Ruoppausmassoja hyödynnetään maanparannusaineena.
Ruoppaustyöt on tarkoitus aloittaa syyskuun ensimmäisellä viikolla. Työmaaturvallisuuden vuoksi Vehkalammen Suonenjoentien puoleinen lintutorni poistetaan käytöstä ruoppaustöiden ajaksi. Lintutorni palautetaan takaisin käyttöön viimeistään keväällä 2025. Liikkumista työmaa-alueella tulee välttää turvallisuussyistä. Vehkalammen itärannalla sijaitseva lintutornia voi käyttää normaalisti myös ruoppaustöiden aikana.
Ruoppaukset toteutetaan kauharuoppauksina sulan maan aikaan. Vesistöalue ruopataan käyttämällä kelluvaa kaivinkoetta. Ruopatut materiaalit siirretään vesistöistä proomujen avulla väliaikaisille läjityspaikoilleen vesistöjen läheisyyteen kuivumaan. Myöhemmin massat siirretään kuorma-autoilla lopulliselle läjityspaikalleen. Ruoppaukset toteuttaa Varpaisjärven maansiirto ja vesitekniikka oy. Rakennuttajakonsulttina toimii Savo-Karjalan vesi ja ympäristösuunnittelu oy.
Ruoppaustöiden vaikutuksia ympäröiviin vesistöihin tarkkaillaan säännöllisesti vesilain mukaisen luvan määrittämien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti.
Molemmat kohteet ovat osa Natura 2000 -verkostoa, sekä lintuvesiensuojeluohjelma-alueita. Tämän lisäksi Kirkko-Surnui on myös luonnonsuojelualue. Linnuston lisäksi molemmat kohteet ovat myös viitasammakon lisääntymis- ja elinympäristöä. Viitasammakot on huomioitu työn luvitusvaiheessa ja Pohjois-Savon ELY-Keskus on myöntänyt molemmille kohteille poikkeusluvat viitasammakoita koskien.
Nyt tehtävät kunnostustyöt toteuttavat kohteille aiemmin laadittuja hoitosuunnitelmia. Molempien kohteiden linnusto on taantunut jo pidemmän aikaa. Pääsyynä linnuston taantumiseen katsotaan olevan elinympäristöjen heikentyminen. Molemmat kohteet kärsivät voimakkaasta rehevöitymisestä, sekä umpeenkasvusta, eivätkä ne enää sovellu lintujen tarpeisiin yhtä hyvin kuin ennen.
Ruoppaustoimilla on tarkoitus vähentää vesistöjen ravinnekuormaa, sekä lisätä avovesialueita ja näin ollen hidastaa vesistön umpeenkasvua. Veden vaihtuvuutta parannetaan aukaisemalla umpeen kasvaneita vesiväyliä. Samalla kohteilta poistetaan myös runsaasti lisääntynyttä vesikasvistoa. Ruoppauksilla lisätään linnustolle mieleistä mosaiikkimaisuutta. Avovesialueet ovat hyviä ruokailuun, kun taas saarekkeet tarjoavat suojaa pedoilta ja sääolosuhteilta.
Vesilintupoikueet ruokailevat yleensä rannan tuntumassa ja mitä enemmän rantaviivaa poikueille on tarjolla, sen parempi. Mosaiikkimaisuus lisää kohteiden rantaviivan pituutta huomattavasti. Mosaiikkimainen vesistö on myös maisemallisesti miellyttävä. Ruoppausten lisäksi molemmilla kohteilla on viime vuosina poistettu tehostetusti haitallisia vieraslajeja, minkkiä ja supikoiraa. Minkin ja supikoiran voimakas lisääntyminen suomessa on vaikuttanut merkittävästi maassa pesivien lintujen pesimämenestykseen ja näin ollen ne ovat osasyyllisiä vesi- ja kahlaajalintujen ahdinkoon. Vieraslajien poistoa koordinoi Suomen Riistakeskus osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Helmi-elinympäristöohjelma 2021-2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Helmi-ohjelma tarttuu Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.
Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.
Hankkeen yhteyshenkilönä Etelä-Savon ELY-keskuksella toimii luonnonsuojeluasiantuntija Mari Oja, jonka tavoittaa sähköpostitse mari.oja@ely-keskus.fi tai puhelimitse numerosta 0295 024 293. Varpaisjärven maansiirto ja vesitekniikka oy:n vastuuhenkilönä toimii Mika Vilpponen ja Savo-Karjalan vesi- ja ympäristösuunnittelun vastuuhenkilönä toimii Asko Arbelius.
Yhteyshenkilöt
Mari Ojaluonnonsuojeluasiantuntija
Puh:0295 024 293mari.oja@ely-keskus.fiTietoja julkaisijasta
Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli
puh. 0295 024 000
https://www.ely-keskus.fi/ely-etela-savo
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus
Työvoiman saantihaasteista kannettava huolta taantumasta huolimatta29.10.2024 15:09:32 EET | Tiedote
Seuraavan vuoden aikana Etelä-Savossa ei ole odotettavissa merkittävää määrällistä pulaa työntekijöistä. Etelä-Savossa työssä käyvien eläköitymisten takia eri aloille tarvitaan korvausrekrytointeja, vaikka työllisten määrä ei monissa ammateissa lisäännykään.
Etelä-Savon elinkeinoelämän näkymät kirjavia29.10.2024 11:35:12 EET | Tiedote
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 29.10. syksyn 2024 katsauksen alueellisiin kehitysnäkymiin. Etelä-Savon osalta rakennusalan taantuma jatkuu, mutta alalle on myös syntynyt uutta pienyritystoimintaa. Rakentamisen painopiste on saneerauksissa. Alueen yrityksille tehdyn vientikyselyn tulosten mukaan yritykset hakevat aktiivisesti uusia liiketoiminnan ja viennin mahdollisuuksia. Rakentamisen alavireisyyden jatkuessa toimialalle tuotteita valmistavat joutuvat edelleen sopeuttamaan toimintaansa, kun taas yritys, jonka asiakkaat ovat vihreän siirtymän parissa voivat toimia suhteellisen normaalisti tai jopa maltillisesti kasvattaa toimintaansa.
Pöksönlammen luonnonravintolammikon ennallistamisen rakennusurakka on saatu valmiiksi25.10.2024 09:00:44 EEST | Tiedote
Kangasniemellä on saatu valmiiksi aiemmin luonnonravintolammikkona toimineen Pöksönlammen ennallistaminen. Säätöpatorakenne muutettiin kiinteäkynnyksiseksi padoksi. Samalla lammen lasku-uomaa kunnostettiin ja padon alapuolella olevat kalankeräyslaitteet poistettiin. Hankkeen myötä Pöksönlammen lasku-uoma ennallistui luonnonmukaiseksi. Vedenkorkeuden säätelyn mahdollisuus poistui ja vedenkorkeuden vaihtelu vakiinnutettiin. Lammen vedenkorkeuksia ei nostettu.
Rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja auki Etelä-Savossa22.10.2024 15:40:04 EEST | Tiedote
ELY-keskuksissa avautuu 22.10. useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, luonnonhoitoon ja vesistöjen kunnostamiseen. Hakuajat päättyvät 2.12.
Lomautukset lisääntyivät hieman syyskuussa22.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Etelä-Savossa oli syyskuun lopussa 5 741 työtöntä, 446 henkilöä ja 8 % enemmän kuin vuosi sitten. Syyskuun aikana kokonaan työttömien määrä pysyi ennallaan ja lomautettujen määrä nousi noin sadalla (27 %). Työttömien naisten määrä nousi vain hieman, mutta työttömien miesten määrä nousi yli 400:lla. Lomautettujen miesten määrä nousi elokuusta 67:llä ja lomautettujen naisten määrä 29:llä. Syyskuun lopussa työttömänä oli 10,3 % työvoimasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme