Itämeripäivä 29.8.2024: Jätevedenpuhdistus avainasemassa meren pelastamisessa

Jäteveden vaikutus Itämereen

Itämeri on matala ja suljettu meri, jossa veden vaihtuvuus on vähäistä. Tämä tekee siitä erityisen haavoittuvan. Ravinnekuorma, joka johtuu maataloudesta, teollisuudesta ja kotitalouksista, on kasvanut huomattavasti viime vuosisadan aikana ja se on aiheuttanut rehevöitymistä. Tämä rehevöityminen näkyy muun muassa leväkukinnoissa, happikadossa ja kalakantojen muutoksissa.

Erityisesti jätevedenpuhdistuksen merkitys korostuu kaupunkialueilla, joista virtaa suuria määriä puhdistamatonta tai huonosti puhdistettua jätevettä Itämereen. Suomessa, Ruotsissa ja Virossa jätevedenpuhdistuslaitosten teknologia on edistynyttä ja suurin osa puhdistuslaitoksista noudattaa tiukkoja vaatimuksia. Sen sijaan joissakin Itämeren alueen maissa, kuten Venäjällä, puhdistuskapasiteetti on vielä osittain riittämätön.

Jätevedenpuhdistuksen edistysaskeleet

Jätevedenpuhdistuksessa on kuitenkin otettu suuria harppauksia viime vuosikymmeninä. Nykyaikaisissa jätevedenpuhdistamoissa pystytään poistamaan merkittävä osa Itämereen kohdistuvasta ravinnekuormasta. Esimerkiksi Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo on korvannut Turun seudulla yhteensä 14 vanhaa puhdistamoa, minkä seurauksena puhdistamon viemäröintialueen fosforikuorma Turun merialueelle on vähentynyt keskimäärin 83 % (KUVA 1).

Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo on maailman mittakaavassa huippuluokkaa. Se kykenee poistamaan jäteveden kiintoaineesta ja fosforista jopa 99 % sekä typestäkin 87 %. Hygieeniseltä laadultaan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolta lähtevä puhdistettu jätevesi täyttää 30.3.2023 käyttöön otetun UV-laitoksen myötä Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 vaatimukset rannikon uimaveden hyvästä laadusta.

Huippuluokan osaamistakin tulee kehittää jatkuvasti. Viime aikoina alalla on erityisesti keskitytty siihen, miten jätevedenpuhdistus voisi auttaa poistamaan mikrohiukkasia ja muita haitallisia aineita, kuten lääkkeitä ja kemikaaleja, joita nykyiset puhdistusprosessit eivät kykene tehokkaasti poistamaan.

Mitä yksilö voi tehdä?

 Vaikka suurin vastuu Itämeren suojelusta on valtioilla ja suurilla teollisuustoimijoilla, myös yksilöillä on mahdollisuus vaikuttaa. Jäteveden puhdistaminen alkaa siitä, mitä viemäriin laitetaan. Lääkkeiden, kemikaalien ja mikromuovin päätyminen jätevesijärjestelmiin on vähennettävissä jokapäiväisillä valinnoilla. Kierrätys, ympäristöystävällisten pesuaineiden käyttö ja vanhentuneiden lääkkeiden palauttaminen apteekkeihin ovat yksinkertaisia mutta tehokkaita keinoja vähentää omaa ympäristöjalanjälkeään.

Valveutuneempi kuluttaja voi selvittää ennen ostopäätöstään esimerkiksi, ettei tuote sisällä PFAS-yhdisteitä. Niin sanotut ikuisuuskemikaalit eli per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS), ovat olleet paljon julkisuudessa viime aikoina. Turun seudun puhdistamo Oy on mukana esimerkiksi EU-rahoitteisessa EMPEREST-hankkeessa, jossa tutkitaan ja testataan erilaisia prosesseja haitallisten aineiden tehokkaampaan poistoon jätevedestä sekä jaetaan PFAS-tietämystä.

Katse tulevaan

Itämeripäivänä on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mitä voimme tehdä Itämeren hyväksi. Jätevedenpuhdistus on avainroolissa, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan laajaa poikkitieteellistä yhteistyötä yhteiskunnan jokaiselta osa-alueelta sekä innovaatioita niin jätevedenvedenpuhdistuksen kuin maatalouden ja teollisuudenkin päästöjen vähentämisessä, yksilön valintojen merkitystä unohtamatta.  

Kun katseemme on tulevaisuudessa, voimme yhdessä varmistaa, että Itämeri jää tuleville sukupolville terveempänä ja elinvoimaisempana.

John Nurmisen Säätiön käynnistämää Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Voit osallistua monella eri tavalla, tervetuloa mukaan 29.8.2024. Lisätietoja osoitteesta https://itameripaiva.fi/.