Tietopaketti kansalaisille ilmahygieniasta: tutkijat antavat ohjeita ilmavälitteisten tautien torjuntaan
Ilmavälitteisten tautien leviämistä voidaan ehkäistä lisäämällä ilmahygieniaa kodeissa, ravintoloissa ja työpaikoilla. Käsihygienian lisäksi käyttöön tarvitaan ilmahygieniaa. Suomen Akatemian rahoittamassa Kansalaissuoja-tutkimushankkeessa on koottu ohjeet ja keinot kansalaisille, yrittäjille, kuntapäättäjille ja muille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kiinnostuneille.
Yrittäjät ja julkisista tiloista vastaavat henkilöt löytävät materiaaleista ideoita ja resursseja tilojensa turvallisuuden parantamiseen ja siitä viestimiseen. Monessa muussa maassa on jo yleinen käytäntö mitata julkisten tilojen hiilidioksidipitoisuutta ja viestiä siitä avoimesti tilojen käyttäjille.
– Riittävä ilmanvaihto ja -puhdistus voisi olla kilpailuvalttina myös Suomessa. Esimerkiksi ravintolan tai kuntokeskuksen asiakkaille voi olla tärkeää tietää, että tiloissa todella panostetaan ilmahygieniaan, ja riski sairastua koronaan tai influenssaan on pienempi kuin muualla, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.
Ilmanvaihtoa parantamalla voidaan vähentää tunkkaisten tilojen aiheuttamia oireita, kuten väsymystä, ajattelun takkuamista ja alentunutta työtehoa. Ilmavälitteisten tautien, kuten koronan ja influenssan, leviämisen ehkäiseminen tuo taloudellisia säästöjä työnantajille ja helpottaa lapsiperheiden elämää sairauskierteiden vähentyessä. Materiaaleista löytyy keinoja kaikille. Niinkin yksinkertainen keino kuin ikkunan avaaminen kerran tunnissa on yllättävän tehokas keino parantaa ilman laatua ja samalla hyvinvointia.
– Moni on lannistunut ja ajattelee, ettei näitä kuitenkaan voi estää. Uusimman kansainvälisen tutkimusnäytön mukaan tämä on kuitenkin paitsi mahdollista, myös kannattavaa. Ilmahygienian merkityksen oivaltamisen on sanottu olevan käsihygienian oivaltamisen kokoluokkaa tautien torjunnassa. Nyt julkaistaan suomeksi kansalaisille suunnattu laaja tutkimusperustainen tietopaketti siitä, miten ilmavälitteisten tautien leviämistä voi hillitä, kertoo sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen Tampereen yliopistosta.
– Tehokkainta toki olisi, että yhteisten tilojen ilmahygienia laitetaan kerralla kuntoon sen sijaan, että riskien ja suojauskeinojen miettiminen jätetään vain yksilöiden harteille, Hankonen lisää.
Materiaaleissa on myös mukana myös kansalaisvaikuttamisen välineitä ja ideoita siihen, miten yrityksissä voidaan huolehtia ja viestiä omien tilojen terveysturvallisuudesta. Materiaalia voi hyödyntää myös koulujen terveystiedon opetuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Professori Nelli Hankonen, Tampereen yliopisto
nelli.hankonen@tuni.fi
Tutkimusprofessori Ali Harlin, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Puh. 040 533 2179, ali.harlin@vtt.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehdot toimivat riskienhallinnan välineinä18.12.2024 08:11:56 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan TkL Tuija Lönnrot tutki asuntorakennuttajien uudisasuntokohteiden myyntiehtoja ja niihin sisältyviä riskejä sekä riskienhallintaa myyntiehdoissa. Tutkimustulokset auttavat eri toimijoita tiedostamaan muun muassa myyntiehtojen suuren määrän ja suunnittelemaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. Asunto-osakeyhtiömuotoisten uudisasuntojen myyntiehtoja, niiden riskejä sekä riskienhallintaa ei ole aiemmin tutkittu kattavasti.
Väitös: Sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajat kohtaavat vaateita ja odotuksia kliinisen työn johtamisessa13.12.2024 12:04:50 EET | Tiedote
Sairaalaorganisaatioissa kliinisen työn johtaminen ja hallinnollisten tehtävien yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Näin kertoo terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen, joka kehitti väitöskirjatutkimuksessaan sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen toimintamallia. Asiakaslähtöinen, kliinisen työn johtaminen ja sen tutkimus on ajankohtaista, jotta SOTE-uudistuksen tavoite eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöinen integraatio saavutetaan.
Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa tänä vuonna – Pirkanmaa pitää tulevaisuuden osaajat13.12.2024 10:09:38 EET | Tiedote
Tänä vuonna Tampereen yliopistosta valmistuu yli 4 000 tutkinto-opiskelijaa. Määrässä ovat mukana kandidaatintutkinnon suorittaneet opiskelijat. Yli puolet valmistuneista suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon (esim. diplomi-insinööri ja maisteri). Pirkanmaa houkuttelee ja pitää tulevaisuuden osaajia, sillä puolet valmistuneista jää maakuntaan.
Väitös: Neuvolaterveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta varmistamaan pitkäkestoisen imetyksen ohjausosaamista12.12.2024 15:13:45 EET | Tiedote
Yli yksivuotiaan lapsen imetyksellä on merkittäviä terveyshyötyjä niin lapselle kuin äidille. Pitkäkestoista imetystä ei kuitenkaan nähdä länsimaisessa kulttuurissa yleisesti hyväksyttävänä, ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaaminen siitä on puutteellista maailmanlaajuisesti. Terveystieteiden maisteri Oona Ojantausta tutki väitöskirjassaan vauvavuoden jälkeen jatkuvaa imetystä äitien kokemusten ja neuvolaterveydenhoitajien imetysohjausosaamisen näkökulmista.
Väitös: Maria Jotunin dialogikerronta kommentoi naisten yhteiskunnallista asemaa12.12.2024 14:46:01 EET | Tiedote
Dialogikerronta on kaunokirjallisuuden vakiintunut mutta verrattain vähän tutkittu kerronnallinen ilmiö. Väitöstutkimuksessaan Anna Kuutsa tutkii dialogikerronnan, avioliittokertomusten ja yhteiskunnallisen teeman suhdetta Maria Jotunin (1880–1943) proosafiktiossa. Ensimmäisenä Jotunin proosatuotantoa käsittelevänä monografiana tutkimus tarjoaa uutta tietoa kotimaisen klassikkokirjailijan tuotannon keskeisistä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävistä ominaispiirteistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme