MTK:n viestit hallituksen budjettiriihelle 3.-4.9.2024: Säästöjen keskellä on löydettävä myös tie uuteen kasvuun

Nykyisessä turvallisuustilanteessa puolustus, sisäinen turvallisuus ja huoltovarmuus ovat valtion perustehtäviä, joita ei leikkauksilla tule vaarantaa. Hallituksen linjaukset ovat siis tältä osin kohdallaan. Huoltovarmuutta uhkaavaan maatalouden heikkoon kannattavuuteen ei silti esitetä lisätoimia. Niinpä hallitukselta kaivataan ryhtiä ruokamarkkinoiden tervehdyttämiseen hallitusohjelman mukaisesti.

Uutta kasvua hallitus voi edistää huolehtimalla elinkeinojen vapaudesta. MTK varoittaa hallitusta säätämästä elinkeinotoiminnalle lisärasitteita. Jos valtio rajoittamisen sijaan toimii mahdollistajana, kasvu ja rahat tulevat markkinoilta. Yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi hallituksen on jatkettava byrokratian purkutalkoita aktiivisesti.

Budjettiriihessä myös hallintoon kohdistuu merkittäviä säästöjä. Näiden kohdentamisessa MTK kantaa erityistä huolta Ruokaviraston suorituskyvystä. MTK edellyttää, että elinkeinojen kannalta keskeiset viraston toiminnot turvataan. Tukijärjestelmien hallinnointi ja maksatukset sekä vientiin liittyvät viranomaispalvelut ovat tässä ensisijaisia. MTK kiirehtii päätöksiä ruoka-alan kasvuohjelman tarkasta käyttösuunnitelmasta. On välttämätöntä, että päätökset kehysriihessä sovitun lisäpanostuksen käytöstä tehdään budjettiriihen yhteydessä.

Metsänhoidon rahoihin esitetty leikkaus vaarantaa hallitusohjelman metsänhoidon tavoitteet, ja varat loppuvat jo nyt kesken. Hyvään metsänhoitoon kannustavaan Metka-tukeen MTK esittää 15 miljoonan euron lisärahoitusta. Metsävähennysprosentti on nostettava hallitusohjelman mukaisesti 75 prosenttiin syksyn 2024 aikana ja saatava voimaan heti vuoden 2025 alusta.

Metsien suojelun osalta MTK huomauttaa, ettei vapaaehtoisen suojelun Helmi- ja Metso-ohjelmien rahoitus kata lisäsuojelulle esitettyjä tavoitteita eikä suojeluun tarjottuja kohteita. Luontopolitiikan uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, että valtiovallan tekemät sitoumukset ja niihin varatut resurssit vastaavat toisiaan. Hallituksen kannattaa myös edistää markkinalähtöisiä toimintamalleja, joilla vastuullisuuteen pyrkivät yritykset voivat osallistua maa- ja metsätalouden ilmasto- ja ympäristötoimien rahoitukseen.

Hallituksen esitys fossiilisten polttoaineiden jakelun päästökaupasta nostaisi maa- ja metsätalouden kustannuksia MTK:n arvion mukaan yhteensä noin 60 miljoonalla eurolla vuodessa. Kyseessä on EU-sääntelyn päälle kansallisesti päätettävä ”Suomi-lisä”, joita hallituksen piti purkaa. Lisäkustannus rikkoo myös elinkeinoja koskevia hallitusohjelman kirjauksia. MTK edellyttää kustannusnousun kompensointia maa- ja metsätaloudelle vastaavilla energiaveron palautuksilla.

MTK kantaa myös huolta maaseudun kehityshankkeiden sekä elinvoiman kannalta tärkeiden järjestöjen pienenevästä rahoituksesta. Suhteellisesti suurin leikkaus (-14,5 milj. euroa) kohdistuisi hevostalouden kehittämiseen. Leikkaus olisi alalle kohtalokas, ja siihen on etsittävä korjaus budjettiriihessä. Hevostalouden pidemmän aikavälin toimintaedellytykset on turvattava rahapeliuudistuksen yhteydessä.

Pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmat valmistuvat vuoden loppuun mennessä. On tärkeää, että hallitus ohjaa rahoitusta itäisen Suomen saavutettavuuteen. Lisäksi EU on saatava konkreettisesti mukaan tukemaan itäisen Suomen kasvua. Tiestö ja laajakaistat on saatava kuntoon. Venäjän sota on aiheuttanut kovan iskun itäiselle Suomelle tärkeälle matkailulle. Myös matkailuala tarvitsee budjettiriiheltä tulevaisuuden uskoa vahvistavia päätöksiä.

MTK pitää tärkeänä, että hallitus on sitoutunut TKI-rahoituslakiin ja parlamentaarisesti sovittuun TKI-suunnitelmaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kohdentamisessa hallituksen tulee huomioida, että uusiutuviin luonnonvaroihin pohjaavalla biotaloudella on ratkaiseva rooli fossiilitaloudesta luopumisessa. Kestävään siirtymään liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi hallituksen tulee painottaa TKI-rahoitusta erityisesti biotalousalojen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan.

Budjettiriihen koulutuslinjauksissa on välttämätöntä, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus vahvistaa luonnonvara-alan koulutuksen jatkuvan oppimisen rahoitusta. Viimeisimmät rahoitusleikkaukset iskivät luonnonvara-alan ammatti- ja erikoisammattikoulutuksen järjestämiseen sillä seurauksella, että tutkinnon rakenteisiin jo uudistetut osaamisalat koskien mm. eläinten hyvinvointia, älyteknologiaa ja johtamista, eivät ole toteutuneet.

Lisätietoja:

Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK, 050 341 3167

Jyrki Wallin, toiminnanjohtaja, MTK, 050 522 5207