Kaatopaikalle vietävän jätteen verotuksen kanssa ei kannata aikailla – etenkin kun otetaan huomioon valtiontalouden tilanne

Alkuviikosta Orpon hallitus kokoontuu viimeistelemään valtion vuoden 2025 talousarvioesitystä valtiovarainministeri Purran esityksen pohjalta. Tiedossa ei ole helpot ajat, sillä valtion vuoden 2025 budjettiesityksessä talous on 12,2 miljardia euroa alijäämäinen.

Kierrätysteollisuus esittää, että jäteveroa laajennetaan jätteistä saatavien verotulojen kasvattamiseksi.

Jäteverotuksen laajentaminen lisäisi verotuloja ja edistäisi Suomen ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Asiaa on selvitetty ympäristöministeriössä viime vuosina. Hallitus on luvannut selvittää puoliväliriiheen mennessä keinot eri jätejakeiden erittelemiseksi verotusta varten. Kierrätysteollisuus katsoo, että puoliväliriiheen asti ei kuitenkaan kannata odotella, kun kaikki edellytykset ripeämpään etenemiseen ovat olemassa.

Jätevero on kaatopaikkavero, joka koskee sekä yleisiä että yksityisiä kaatopaikkoja. Tällä hetkellä jätevero koskee suppeaa joukkoa jätteitä (n. 235 000 tonnia), vaikka kaatopaikoille sijoitetaan vuosittain miljoonia tonneja jätettä. Jäteveron ohjausvaikutus on jo pitkälti toteutunut niiden jätteiden kohdalla, joita nyt verotetaan. Myös fiskaalinen kertymä on siksi pieni: vuonna 2023 jäteveroa kertyi vain 6 miljoonaa euroa.

Vaikka jäteveron tuotto on tällä hetkellä hyvin pieni, mistään mitättömästä verosta ei ole kyse.

– Eniten veroa kertyisi, jos verotettaisiin kaikkea kaatopaikalle vietävää jätettä. Verotuotto nousisi useisiin satoihin miljooniin euroihin, ennen kuin veron ohjausvaikutus lähtisi puremaan ja se vähentäisi hiljalleen kaatopaikalle vietävän jätteen määrää, sanoo Kierrätysteollisuuden varapuheenjohtaja Kari Rahkonen.

– Verokertymän lisäksi pitää huomioida myös veron kansantaloudelliset vaikutukset, koska jätevero kannustaa yrityksiä innovaatioihin ja investointeihin.

Jäteveron laajentamista on suunniteltu jo jonkin aikaa, mutta etenemistä on hidastanut jätteiden luokitteluun liittyvä haaste. Kun jätteitä jaotellaan eri luokkiin, erityyppiset jätteet sekoittuvat tilastollisesti. Siksi kehysriihen kirjaukseen sisältyy maininta jätejakeiden erottelun selvittämisestä.

– Ruotsissa verotukseen on löydetty keinot, vaikka jätteiden luokittelua tehdään samoilla EU-vaatimuksilla kuin Suomessa. Verotusta varten on mahdollista luoda tarkoituksenmukainen luokitus, peräänkuuluttaa Rahkonen.

Verotuksen laajentamisen esteeksi on mainittu myös se, että verosta hyötyisi lähinnä kierrätysala.

– Näin väistämättä onkin, jos kiertotalouden halutaan Suomessa etenevän. Ala ei kuitenkaan olisi ainoa hyötyjä, vaan myös jätettä tuottavat sektorit hyötyisivät, kun niiden toiminta uudistuisi, prosessit tehostuisivat ja jätteille löydettäisiin uusia käyttötapoja, pohtii Kierrätysteollisuuden toimitusjohtaja Mia Nores.

– Vaikka luokitteluongelman kiertämiseksi ja valtiontalouden näkökulmasta olisi perusteltua ottaa käyttöön laaja kaatopaikkavero, voidaan verotuksen kanssa toki edetä myös maltillisemmassa tahdissa, muistuttaa Nores.

Ympäristöministeriön teettämien selvitysten perusteella näyttäisi perustellulta, että ensin ryhdyttäisiin verottamaan maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä. Myöhemmin veropohjaa olisi mahdollista laajentaa muihin kaatopaikalle vietäviin jätteisiin.

– Suomeen tarvitaan selvä ja pitkäjänteinen suunnitelma, jotta jätettä tuottavilla toimialoilla on aikaa varautua laajenevaan verotukseen, Nores toteaa.

– Jos jätteiden viemistä kaatopaikoille jatketaan eikä verotusta kehitetä, saamatta eivät jää ainoastaan verotuotot, vaan paitsi jäädään myös ilmastohyödyistä ja luontovaikutuksista, joita materiaalien kierrätys synnyttää.