Väitös: Verenpaine kannattaa mitata myös seisoma-asennossa
Kohonnut verenpaine on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitapahtumien riskitekijöistä. Perinteisen olkavarresta mitatun verenpaineen lisäksi sentraalista eli aorttatason verenpainetta voidaan arvioida pulssiaaltoanalyysin avulla. Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojanen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten pystyasento ja beetasalpaaja bisoprololi vaikuttavat verenpaineeseen aortan tasolla.
On arvioitu, että kohonnut verenpaine aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain lähes yhdeksän miljoonaa kuolemaa. Verenpaineen alentaminen lääkkeillä vähentää sairastavuuden ja kuolleisuuden riskiä merkittävästi. Beetasalpaajia on käytetty verenpaineen alentamiseen vuosikymmenien ajan. Viime vuosina niiden käyttö verenpaineen hoidossa on kuitenkin vähentynyt, sillä niiden teho on osoittautunut muita verenpainelääkkeitä heikommaksi erityisesti aivoinfarktien ehkäisyssä.
Väitöstutkimuksensa kahdessa ensimmäisessä osatyössä Lauri Suojanen selvitti, miten beetasalpaaja bisoprololi vaikuttaa sentraaliseen eli aorttatason verenpaineeseen makuu- ja pystyasennossa. Keskeinen löydös tutkimuksessa oli, että jo aiemmin tunnetut beetasalpaajien epäedulliset vaikutukset aorttatason verenpaineeseen korostuivat selvästi pystyasennossa.
– Havaitsimme, että mittauksissa, jotka tehtiin kohonnutta verenpainetta sairastaville makuuasennossa, bisoprololi laski verenpainetta heikommin aortan tasolla kuin yläraajasta mitattuna. Pystyasennossa bisoprololin epäedulliset vaikutukset aorttatason verenpaineeseen kuitenkin korostuivat selvästi, eikä se laskenut aorttatason verenpainetta lumelääkettä saaneeseen kontrolliryhmään verrattuna, Suojanen kertoo
Verenpaine mitataan yleensä olkavarresta potilaan istuessa. Tällöin ei kuitenkaan saada tietää, miten verenpaine käyttäytyy ihmisen ollessa pystyasennossa. Pystyyn noustessa tarvitaan nopeita kompensaatiomekanismeja, jotta verenkierto säilyy riittävänä aivoissa ja muissa tärkeissä elimissä. Pystyyn noustessa verenpaine yleensä hiukan laskee, kun taas syke ja verenkierron ääreisvastus nousevat. Verenkierron ääreisvastus tarkoittaa verisuonten haarautuessa ja kapeutuessa veren virtaukselle muodostuvaa vastusta, johon vaikuttavat erityisesti pienet vastussuonet.
Suojanen havaitsi tutkimuksessaan, että pystyyn noustessa verenpaine ei reagoi kaikilla henkilöillä yhteneväisesti. Noin kuudensadan terveen tutkittavan joukossa kolmasosalla aorttatason verenpaine oli pystyasennossa makuuasentoa selvästi korkeampi. Muutosta selitti eniten tässä ryhmässä havaittu voimakkaampi verenkierron ääreisvastuksen nousu.
Tutkimuksen tulokset kannustavatkin tutkimaan verenpainetta myös pystyasennossa. Mittauksen voi tehdä perinteisillä mittareilla, eli pulssiaaltoanalyysiin käytettävää erikoisvälineistöä ei tarvita.
– Tiedetään, että pystyasennossa tapahtuva verenpaineen nousu liittyy lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin. Tavallisella vastaanottokäynnilläkin tulisi useammin mitata verenpaine myös potilaan seistessä, jolloin saadaan vähäisellä lisätyöllä laajempi arvio potilaan verenkiertoelimistön toiminnasta ja sydän- ja verisuonitautien riskistä, Suojanen sanoo.
Lauri Suojanen työskentelee sisätautien kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa ja erikoislääkärinä sisätautien toimialueella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 20. syyskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojasen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Central Blood Pressure: Effect of Beta-Blockade and Upright Position tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.9.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Seppo Lehto Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ilkka Pörsti Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Suojanen
lauri.suojanen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Vaikea sydäninfarkti lisää myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen riskiä20.11.2024 08:40:00 EET | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Markus Hautamäen väitöstutkimus osoitti yhteyden aiemman sydäninfarktin vaikeusasteen ja myöhemmän äkillisen sydänpysähdyksen välillä. Sydäninfarktin vakavuutta voidaan arvioida suhteellisen helposti GRACE-pisteytyksen avulla. Tutkimuksen perusteella GRACE-pisteytyksen ennustearvoa sydäninfarktin yhteydessä voisi olla mahdollista parantaa.
Laaja yhteistyöhanke kehittää muistisairaiden ihmisten hoitoa ja kohtaamista hoivakodeissa18.11.2024 10:57:47 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan muistiyhdistyksen yhteistyöhanke lähtee tukemaan muistisairaiden ihmisten hyvää hoitoa ja kohtaamista.
Väitös: Digiyhteiskunnassa tarvitaan lisää tietoisuutta datapohjaisista alustoista, jotka hyödyntävät algoritmeja18.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Akateemisissa ja julkisissa keskusteluissa varoitellaan sosiaalisen median ja hakukoneiden näkymättömistä prosesseista, jotka ovat riski demokratialle ja ihmisoikeuksille. Guna Spuravan väitöskirja peräänkuuluttaa parempaa tietoisuutta siitä, miten datapohjaiset, algoritmien ohjaamat alustat toimivat ja kuinka ne vaikuttavat arkeemme.
Väitös: Kulttuurin arvoa perustellaan sen kyvyllä ratkaista yhteiskunnallisia kriisejä18.11.2024 09:25:50 EET | Tiedote
Taloudesta on tullut merkittävä kulttuurin arvon mittari, johon vetoavat niin poliittiset päättäjät kuin kulttuuri- ja taidealojen toimijat. Taloudellisten vaikutusten lisäksi kulttuurilta ja taiteelta odotetaan ratkaisuja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kriiseihin. Näillä odotuksilla voi olla vaikutuksena siihen, minkälainen kulttuuri nähdään yhteiskunnassa arvokkaaksi. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Murtoniemi tutki väitöskirjassaan 2010-luvulla Suomessa käytyjä kulttuuria koskevia keskusteluja tarkastellakseen kulttuurin arvoa niin sanotussa kilpailukyky-yhteiskunnassa.
Väitös: Kirjallisuuden näkymättömät sankarit nostavat esiin suomentajien ammatillisen toimijuuden ja alan haasteet11.11.2024 09:34:49 EET | Tiedote
FM Anu Heinon väitöstutkimus antaa äänen suomalaisille kirjallisuuden suomentajille ja tuo esiin tämän kulttuurisesti merkittävän, mutta usein melko näkymättömäksi jäävän ammattiryhmän työn ja roolin suomalaisessa kirjallisuuskentässä. Tutkimus keskittyy suomentajien omiin kertomuksiin. Sen keskeinen tavoite on korostaa suomentajien työn merkitystä ja vahvistaa heidän toimijuuttaan omalla alallaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme