Vain joka viides suomalainen on tehnyt testamentin

Suomalaisista vain noin joka viides on tehnyt testamentin. Kansainvälisessä vertailussa tämä on vähän. Esimerkiksi Espanjassa yli 60 prosenttia ja Iso-Britanniassa sekä Alankomaissa 40 prosenttia kansalaisista on tehnyt testamentin. Tiedot ilmenevät marraskuussa 2023 toteutetusta Legavision Survey -tutkimuksesta.

Yli kolmannes suomalaisista on harkinnut testamentin tekemistä. Tärkein syy testamentin tekemiselle tai sen harkitsemiselle on halu päättää, mihin omaisuus menee kuoleman jälkeen. 

Noin 80 prosenttia suomalaisista ei ole tehnyt testamenttia. Useimmiten taustalla on se, että asiaa ei ole koettu itselle ajankohtaiseksi tai on ajateltu, että oma perinnönjako on ilman testamenttiakin selkeä. Moni myös ajattelee, että perinnöksi jäävä omaisuus on rahalliselta arvoltaan vähäinen. 

Perheiden monimuotoistuminen mutkistaa perinnönjakoa

Perheiden monimuotoistuminen on kasvanut Suomessa viime vuosikymmenien aikana. Nykyisin vähintään joka kolmas suomalainen lapsiperhe on monimuotoinen perhe. Testamentin tekeminen uusperheissä on erityisen tärkeää, koska ilman sitä omaisuus voi päätyä taholle, joka ei ole edesmenneen henkilön tahdon mukainen.

-Testamentin tekemiselle on monenlaisia syitä, jotka yleensä vaihtelevat erilaisissa perhetilanteissa. Testamentti varmistaa, että omaisuus jaetaan henkilön toiveiden mukaisesti, ja se voi auttaa välttämään perintöriitoja. Lisäksi testamentti voi olla tärkeä väline esim. perintöverosuunnittelussa, kertoo perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut juristi Piia Jeremejeff.

Hyväntekeväisyysjärjestöille testamentataan aiempaa enemmän

Lahjoitusten ja perintöjen merkitys hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminnan rahoituksessa on kasvussa. Tällä hetkellä järjestöjen rahoituspohjasta testamenttilahjoitukset muodostavat Suomessa keskimäärin noin viiden prosentin osuuden. Esimerkiksi Alankomaissa vastaava luku on 30, Iso-Britanniassa 27 ja Tanskassa 12 prosenttia.

Järjestöt ohjaavat testamentin laatimisesta kiinnostuneet käyttämään ulkopuolisia ja puolueettomia juristeja. VaLan selvityksen mukaan 70 prosenttia testamentin laatineista sanoo hyödyntäneensä juristin palveluita.

Jeremejeffin mielestä juristia kannattaa käyttää testamentin laadintaan. -Vaikka asiakirjat voi laatia itse, asiantuntija voi tuoda esiin tärkeitä huomioita ja tarjota arvokkaita vinkkejä perintöverosuunnitteluun, Jeremjeff arvioi.

Testamenttia voi päivittää elämäntilanteen mukaan

Kymmenen prosenttia testamentin tehneistä tai tekemistä harkinneista on päättänyt laatia useamman testamentin elämänsä aikana. Yksi yleisimpiä kysymyksiä juristeille onkin: Voinko muuttaa jo laatimaani testamenttia?

-Testamenttia voi muuttaa, ja suosittelen testamentin tarkistamista ja sen päivittämistä noin viiden vuoden välein. Oma elämäntilanne ja arvot voivat muuttua, jolloin testamentin päivittäminen tulee ajankohtaiseksi. Itselle merkitykselliseksi asiaksi voi esimerkiksi nousta perinnön tai sen osan testamenttaaminen tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen, Jeremejeff korostaa.

---------------

Perjantaina 13.9. kansainvälisenä testamenttilahjoittamisen päivänä (Legacy Giving Day)

VaLa ry ja Hyvä testamentti -verkosto tuovat esiin, että testamentissaan voi ohjata omaisuuttaan hyväntekeväisyyteen. 

www.hyvätestamentti.fi -sivustolle on koottu tietoa testamenttilahjoittamisesta, minkä lisäksi sivuilla voi testata, miten hyvin tuntee testamentin tekemiseen liittyvää sääntelyä uuden Totta vai tarua -tietovisan avulla.

Kaikille avoin ja maksuton Hyvä testamentti -webinaari järjestetään tiistaina 24.9. klo 17–18. Webinaarin puhujana on perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut lakimies Piia Jeremejeff.

Hyvä testamentti -kampanjan järjestöt: Amnesty International, Ensi- ja turvakotien liitto, FIDA International, Greenpeace, Helsingin ensikoti, Herättäjä-Yhdistys, John Nurmisen säätiö, Kansanlähetys, Kuurojen Liitto, Lastenklinikoiden Kummit, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nicehearts ry, Partiosäätiö, Patmos Lähetyssäätiö, Pidä saaristo siistinä ry, Plan International Suomi, Päijänteen luonnonperintösäätiö PLUPS, SEY Suomen eläinsuojelu, SOS-Lapsikylä, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Lähetysseura, Suomen Meripelastusseura, Suomen Pipliaseura, Suomen Sydänliitto, Tekniikan edistämissäätiö, Tukilinja-säätiö, Vanhustyön keskusliitto ja WWF Suomi. Kaikki järjestöt ovat Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäseniä.