Kolmen miljardin lisäleikkaustarve inhouse-rajoitusten muutoskustannuksista
Hallitusohjelmassa oleva inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaa 3–5 miljardin muutoskustannukset ja nostaa pysyvästi kustannustasoa. Tämä tulee huomioida jo vuoden 2025 valtionbudjetissa. Yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa.
Kuusi isoa inhouse-yhtiötä teki tarkat laskelmat inhouse-muutoskustannuksistaan. Näiden kuuden yhtiön osalta muutoskustannus on 1,5–2 miljardia euroa ja hintojen nousupaine 5–31 prosenttia, käy ilmi inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n selvityksessä. Yrityskohtaiset selvitykset muutoskustannuksista on toimitettu jo kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriölle. Koko Suomen mittakaavassa muutoskustannukset nousevat vähintään 3 miljardiin, jopa 5 miljardiin. Muutosneuvottelukuluja ja irtisanomisaikojen palkkoja ei ole huomioitu näissä laskelmissa. Kaikkiin näihin kustannuksiin valtion tulisi siis varautua, alkaen vuodesta 2025.
Muutoskustannukset koostuvat seuraavista kokonaisuuksista (siirtovaiheen kesto 2–3 vuotta):
- Satojen henkilön lisätarve, erityisosaajia tarvitaan jokaiselle erikseen
- ICT-ympäristön ja järjestelmäkokonaisuuden purku
- Uuden ICT-ympäristön ja järjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely ja kilpailutus
- Uuden ICT-ympäristön ja järjestelmäkokonaisuuden pystyttäminen
- Palveluiden käyttöönotto ja tuotannon käynnistäminen
- Päällekkäiset palvelut ja käyttömenot
- Jatkuvuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen uuden kokonaisuuden osalta
- Tilamuutokset
Volyymiedun pienentyessä palvelutuotannon kustannukset ínhouse-yhtiöön jäävillä omistajilla kasvavat.
Kustannukset kasvavat, markkina ei juuri muutu
Minimiomistusrajan toteutuessa inhouse-toimijoiden liikevaihto pienentyisi vain 5–15 prosenttia, Kustos ry:n selvitys osoittaa.
Nykyiset inhouse-yhtiöt jäävät enintään kymmenen isoimman pääomistajan omistamiksi yhtiöiksi tai isoimmat omistajat (kunnat ja hyvinvointialueet) ottavat palvelun omaksi toiminnakseen. Pienet kunnat puolestaan ajautuvat ahdinkoon ja kustannukset nousevat.
Paljonko kymmenen prosentin minimiomistus-säätely toisi liikevaihtoa markkinaan?
Inhouse-yhtiöt tekivät vuonna 2023 hankintalain mukaisia markkinoilta ostoja keskimäärin 52 prosenttia liikevaihdosta. Esimerkiksi ICT-alalla markkinaostot olivat joillain inhouse-yrityksillä jopa 2/3 liikevaihdosta.
Laskelma:
- Suomessa on yli kymmenen osakkaan inhouseyhtiöitä yhteensä 42 kpl
- Näiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 2 miljardia euroa
- Tästä liikevaihdosta noin 50 prosenttia kilpailutetaan jo markkinoilta, joten jaettavaa jää 1 miljardi euroa
- Isot pääomistajat jäävät inhouse-yhtiöön tai siirtävät palvelun itselleen (ks. edellä)
- Pienten osakkaiden osuus siirtyisi markkinoille; näiden osuus liikevaihdosta on vain 5–15 prosenttia.
Markkinaan siirtyy siis 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa. Samalla uudistuksen muutoskustannus 3–5 miljardia euroa. Tämä on siis summa, joka on tavalla tai toisella katettava valtionbudjetista.
Yhteyshenkilöt
Päivi PitkänenKustos ry:n toiminnanjohtaja
Puh:+358 40 574 8106paivi.pitkanen@kustos.fiKuvat
Linkit
Kustos ry
Kustos ry edustaa julkisomisteisia, voittoa tavoittelemattomia sidosyksiköitä, inhouse-yhtiöitä (ICT, talous- ja henkilöstöhallinto, laboratoriopalvelut, ruokahuolto, pesulapalvelut jne.). Yhdistyksen toiminta rahoitetaan yhdistyksen jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustos ry-Julkishallinnon palvelukumppanit
E2 Tutkimus analysoi hankintalakilausunnot – Budjetti- ja virkavastuussa olevat vastustavat lakiehdotusta26.3.2025 13:46:27 EET | Tiedote
E2 Tutkimus selvitti Kustos ry:n toimeksiannosta kaikki 607 lausuntoa sekä eriävät mielipiteet hankintalakiuudistuksesta. Erityisesti budjetti- ja virkavastuussa olevat tahot vastustavat hankintalakiuudistusta voimakkaasti. Toisin kuin tähän asti on tapahtunut, hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut tekemään huolelliset vaikutusarvioinnit. Se on myös hallitusohjelmassaan luvannut rahoittaa täysimääräisesti hyvinvointialueille asetettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset.
607 lausuntoa hankintalaista: Täystyrmäys – jopa VNK, VM, PLM, STM, MMM ja YM vastustavat12.3.2025 15:26:29 EET | Tiedote
Hankintalaki keräsi Lausuntopalvelu.fi -sivustolle peräti 607 lausuntoa. Vain NATO-jäsenyys, korona ja digitaalinen henkilöllisyys ovat saaneet enemmän lausuntoja palvelussa. 78 prosenttia vähimmäisomistukseen kantaa ottaneista lausunnonantajista vastustaa 10 prosentin omistusrajausta sidosyksiköille – niiden joukossa kunnat, hyvinvointialueet, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Suosituimpina perusteluina hankintalain vastustukseen ovat sen aiheuttamat kustannukset, puutteellinen vaikutusarvio, perustuslain vastaisuus sekä erityishuoli jätehuollosta.
Yrittäjäjärjestö kertoi tilanneensa Jyväskylän yliopiston inhouse-selvityksen12.2.2025 08:24:13 EET | Tiedote
Lainsäädännön vaikuttamistyössä näyttävästi hyödynnetty, inhouse-yhtiöitä arvostellut ja Jyväskylän yliopiston tutkimukseksi nimetty selvitys on paljastunut elinkeinoelämän järjestöjen tilaustutkimukseksi. Asia kävi ilmi Suomen Yrittäjien omasta vuosiraportista. Myöhemmin nousseen kohun jälkeen järjestö poisti tiedon sivuiltaan.
Ministeriöiltä tyrmäävän eriävät mielipiteet hankintalaista: Yleisen edun vastaista! Jäte- ja ruokahuolto vaarantuvat! Tieto- ja kyberturvallisuus vaarassa!11.2.2025 11:21:59 EET | Tiedote
Hankintalakiehdotus saa tyrmistyneen vastaanoton lain valmisteluun osallistuneilta ministeriöitä. Huoltovarmuus huolettaa sekä valtiovarainministeriötä että maa- ja metsätalousminiteriötä. Ympäristöministeriön mukaan lakiehdotus vaarantaa jätehuollon. Ministeriöiden tapaan ehdotetun hankintalain hurjasti lisäämistä kustannuksista huolissaan ollut KKV korostaa laajojen yksityistämisten johtavan markkinoiden keskittymiseen suurille toimijoille, joka nostaa toimialoista riippumatta kustannuksia. Lisää hankintailtalakiehdotuksesta tyrmistyneitä lausuntoja satelee Lausuntapalveluun.
Hankintalaki aiheuttaa pienkunnillekin vuotuisen investointibudjetin kokoisen laskun17.12.2024 12:07:41 EET | Tiedote
Jokaiselle pienelle kunnalle Inhouse-rajoitusten muutoskustannus on vähintään miljoona euroa. Tämä vastaa pienen kunnan vuotuista investointibudjettia. Jyväskylän yliopiston inhouse-vertailussa olennaisia virheitä. Tutkijat ovat kirjallisesti virheensä myöntäneet, mutta eivät suostu korjaamaan sitä raporttiin ja tekemään oikaisua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme