Selvitys: kolmasosa Lapin liikevaihdosta riippuu lentoliikenteestä

Lentoliikenteellä on merkittävät taloudelliset vaikutukset. Lapissa lentoliikenteestä riippuvaista liikevaihtoa on 6,7 miljardia euroa. Panostukset lentoliikenteen kehittämiseen maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. 

Maakuntien lentoasemilla on alueillaan huomattava taloudellinen vaikutus, mikä selviää kauppakamarien yhdessä teettämästä selvityksestä. Selvityksessä huomioitiin lentokenttien suorat, epäsuorat ja katalyyttiset vaikutukset.

Suorat ja epäsuorat vaikutukset liittyvät lentokenttätoimintaan ja sen alihankintaan. Katalyyttisten vaikutusten tarkastelun kautta nähdään, kuinka paljon lentoliikenne synnyttää liikevaihtoa, työpaikkoja ja verotuloja muiden toimialojen, kuten matkailun ja teollisten toimialojen, kautta. Katalyyttisten vaikutusten laskenta on tutkimuksessa tehty yritysten antamien kyselyvastausten perusteella. 

Lapin taloudellinen kasvu riippuu lentoliikenteestä

Varsinainen lentoasematoiminta hankintoineen tuottaa Lapissa liikevaihtoa noin 40 miljoonaa euroa ja luo 760 työpaikkaa, mutta suuremmat vaikutukset syntyvät lentoliikenteen katalyyttisissä vaikutuksissa. Lentoliikenteen merkitys Lapin aluetaloudessa on suurempaa kuin muiden tutkimuksessa mukana olleiden lentokenttien alueilla keskimäärin. 

Lapissa lentoliikenteestä riippuvaista liikevaihtoa eri toimialoilla on tutkimuksen mukaan 6,7 miljardia euroa eli 35 % koko Lapin liikevaihdosta. Kaikkien selvityksessä mukana olleiden kenttien osalta vastaava osuus oli 25 %. 

Lentoliikenneriippuvaisia työpaikkoja Lapin viiden lentokentän vaikutusalueella oli 11 150, mikä on 32 % alueen työpaikoista. Kaikkien selvityksessä mukana olleiden kenttien osalta vastaava osuus oli 19 %.

Lentoliikenteellä Lapissa on eniten merkitystä matkailualalle asiakkaiden matkustustavan vuoksi. Matkailu ei kuitenkaan ole ainoa ala, jolle lentoliikenne on avainasemassa. Selvityksessä ei myöskään huomioitu Puolustusvoimien toimintaa tai tarpeita.

”Huoltovarmuus ja maanpuolustus vaativat hyvää lentokenttäinfraa. Lennostot ovat merkittävä kenttien käyttäjä, eikä sen rooli ole lähivuosina pienenemässä. Lentoasemien operointiin ja infraan investoimalla palvellaan niin elinkeinojen, ihmisten kuin puolustusvoimien toimintaa”, sanoo Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.

Lapissa lentoliikenne kolmanneksi tärkein kilpailukykytekijä

Lappilaisista yrityksistä 74 % piti lentoliikennettä välttämättömänä tai tarpeellisena liiketoiminnan kasvattamisessa. Lentoliikenne arvioitiin kolmanneksi tärkeimmäksi kilpailukykytekijäksi osaavan työvoiman ja tieverkon kunnon jälkeen. 

Jos lentoliikenne olisi yritysten tarpeisiin nähden sopivammalla tasolla, syntyisi Lapissa uutta liikevaihtoa 390 milj. € ja uusia työpaikkoja 1 700 kpl tutkimuksen mukaan. Investoinnit lisääntyisivät sopivampien lentoliikenneyhteyksien ansiosta 500 milj. €.

”Lentoliikenteellä on suora yhteys alueen yritysten tuottavuuden kasvuun ja investointeihin. Lentoliikenne mahdollistaa sen, että Lappi on menestyvä matkailukohde, kauppakumppani ja mukana investointikartoilla”, toteaa Lapin kauppakamarin vaikuttamisen ja edunvalvonnan johtaja Hanna Baas.

Lentoliikenne on yhtä merkittävää kuin raiteet ja tiet

Käynnissä on parhaillaan valtakunnallisen Liikenne12-suunnitelman päivitys, johon kuuluu valtakunnallinen lentoliikennestrategia. Suomessa on käyty keskustelua siitä, että lentoliikenteen ostopalveluihin ei panostettaisi jatkossa, ja että koko verkoston laajuutta tarkasteltaisiin uudelleen. 

Kauppakamarien mielestä tavoitteena tulee olla Suomen talousalueiden saavutettavuuden ja elinvoimaisuuden kasvattaminen. Lentoliikenteen merkitys on sen laajemmissa taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa vaikutuksissa. 

Lapin viiden lentokentän matkustajamäärät ovat olleet kasvussa. Esimerkiksi Rovaniemi on jo matkustajamääriltään Suomen toiseksi suurin. Finavia on investoinut kenttien infraan, mutta matkailun voimakkaan kasvun vuoksi lentokenttien kapasiteetin rajat tulevat vastaan. Ilmiö on ollut havaittavissa Rovaniemen ja Kittilän kentillä talvisesongin aikana.

Lentokenttäverkosto on osa välttämätöntä infrastruktuuria. Lapin kauppakamarin mielestä Lapin lentokenttien ja niiden toiminnan kehittämiseen pitää panostaa vahvasti.

”Lapin lentokenttien osalta olisi syytä suunnitella seuraavaa investointiohjelmaa, jolla varmistettaisiin kenttien kunto ja kapasiteetin riittävyys elinkeinoelämän tarpeisiin. Finavian verkoston ulkopuolella Enontekiön kunnan omistaman lentoaseman toiminta pitää turvata pitkällä aikavälillä. Reittitarjontaa Suomessa tulisi jatkossakin turvata tarvittaessa ostoliikenteellä, jotta kolmen tunnin saavutettavuustavoite täyttyy”, Baas huomauttaa.

Mikä lentoliikenneselvitys?

• Tiedot Lapin lentoliikenteen taloudellisesta merkityksestä selvitettiin osana kahdeksan kauppakamarin yhdessä tilaamaa selvitystä, joka kattoi yhteensä 13 lentoasemaa vaikutusalueineen Suomessa.
• Selvityksen toteuttivat Hanne Junnilainen Kiila Consulting Oy:stä ja Katja Ojala Proxion Plan Oy:stä.
• Vaikutusten arviointi perustuu huhti-kesäkuussa 2024 tehtyyn kyselytutkimukseen, joka lähetettiin Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueen yrityksille.
• Kyselyyn saatiin yhteensä noin 900 vastausta. 
• Selvitys on julkaistiin 4.9.2024
• Lapin oma raportti julkaistaan 6.9.2024 Lapin kauppakamarin verkkosivuilla.
• Lapin lentoliikenteen taloudellisia vaikutuksia käsitellään webinaarissa 19.9. klo 14. Ilmoittautuminen webinaariin:  https://tapahtumat.lapland.chamber.fi/event/kNM2b