Väitös: Miesten virtsaoireet ovat yhteydessä kohonneeseen kuolemanriskiin
Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka virtsaamispakosta koettu haitta muuttuu pitkän seurannan aikana. Lisäksi hän tarkasteli virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Tulokset osoittavat, että kohtalaisesta tai vaikeasta virtsaamispakosta kärsivät eivät juurikaan totu vaivaan, ja kuolemanriski on suurentunut virtsaoireista kärsivillä miehillä.
Virtsaamisoireet ovat yleisiä ja niiden esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Oireesta koettu haitta on tärkein syy hoitoon hakeutumiselle. Virtsaamisoireet ovat yhteydessä useisiin kuolemanriskiä nostaviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen, ja voivat siksi toimia ennusteellisena tekijänä ennenaikaiselle kuolemalle.
Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan virtsaamispakosta eli äkillisestä virtsaamistarpeesta aiheutuvan haitan muutosta keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä kymmenen vuoden seurannan aikana. Aiheesta on tähän asti ollut vain vähän tietoa.
– Tutkimus osoitti, että lievä virtsaamispakko on yleinen, mutta hyvin siedetty vaiva. Sen sijaan vähintään kohtalainen virtsaamispakko on verraten harvinaista, mutta esiintyessään se aiheuttaa merkittävää haittaa, eikä oireisiin tottuminen ole yleistä, Åkerla kertoo.
Åkerla tarkasteli myös virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Aikaisemmat tutkimukset ovat pääosin keskittyneet selvittämään yöllisten virtsakäyntien eli nokturian ja kuolleisuuden yhteyttä. Åkerlan tutkimuksen mukaan yövirtsaamisen lisäksi päiväaikainen tihentynyt virtsaamistarve nostivat molemmat lievinäkin kuolemanriskiä. Näin oli myös silloin, kun tiedossa olevat sairaudet otettiin huomioon. Lisäksi vähintään kohtalaisista tyhjennys- tai varastointioireista kärsivillä miehillä kuolemanriski oli kohonnut.
Åkerla testasi tutkimuksessaan myös, toimisivatko virtsaamisoireet käyttökelpoisena kuoleman ennustetekijänä. Tässä hän hyödynsi koneoppimismallia. Mallin kyky ennustaa kuolema viiden vuoden sisällä oli kohtalainen, mutta itse virtsaoireet eivät lisänneet mallin tarkkuutta merkitsevästi.
– Virtsaamisoireiden rooli ennenaikaisen kuoleman ennustetekijänä vaikuttaa vähäiseltä, jos potilaan esitiedot on kattavasti selvitetty. Potilastyössä tehtävät oirekartoitukset ovatkin kriittisessä roolissa, kun havainnoidaan kliinisesti merkittäviä pitkäaikaisia virtsaamisoireita. Virtsaamisoireet saattavat olla merkki piilevistä sairauksista, minkä vuoksi virtsaoireisten miesten yleisen terveydentilan tarkastelu on perusteltua, Åkerla sanoo.
Jonne Åkerla on kotoisin Helsingistä ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa urologian erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 27. syyskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerlan lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Prognosis of Male Lower Urinary Tract Symptoms and Associated Mortality tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 27.9.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikael Leppilahti Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Teuvo Tammela Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jonne Åkerla
jonne.akerla@pirha.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistossa kehitetty teknologia Suunnon tuotteisiin18.9.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
Suunto oy on lanseerannut uuden sykevälianalytiikan, joka mullistaa kestävyysurheilun intensiteetin seurannan ilman laboratoriotestejä. Menetelmä perustuu Tampereen yliopiston fyysikoiden tutkimustuloksiin, joiden taustalla on Business Finlandin rahoittama projekti sekä yliopiston tuore startup-yritys MoniCardi oy.
Väitös: Keuhkopussin infektio on lisääntynyt Suomessa ja ilmaantuvuus todennäköisesti kasvaa yhä17.9.2024 08:40:00 EEST | Tiedote
Keuhkopussin infektio voi olla vaikeasti tunnistettavissa ja sen hoitokäytännöissä on paikallisia eroja. Vakava tauti olisi tärkeää tunnistaa ajoissa. Lääketieteen lisensiaatti Antti Lehtomäki selvitti väitöstutkimuksessaan keuhkopussin infektion ilmaantuvuuden, kuolleisuuden, etiologian ja hoidon kehitystä Suomessa.
Väitös: Rakentamisalan yhteistä ammatillista tietoa tuotetaan dynaamisessa verkostossa13.9.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
FM, VTM Marita Kari tutki väitöskirjassaan rakentamisalan yhteisen ohjeistuksen kehittämistä Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunnissa tietojohtamisen käytäntönä. Tutkimuksen mukaan toimikunnat hyödynsivät säätiön ja työskentelyyn osallistuneiden henkilökohtaisia verkostoja aktiivisesti ja monipuolisesti tiedon vaihdossa ja tiedon yhdistämisessä. Keskinäinen luottamus oli toimikunnan työskentelyn kulmakivi, joka auttoi ja tuki jäsenten tiedon jakamista ja osallistumista yhteiseen kehittämiseen.
Laaja PSA-testaus on paisuttanut eturauhassyöpätapausten määriä Euroopassa9.9.2024 12:00:34 EEST | Tiedote
Eturauhassyöpien kasvanut määrä Euroopassa 1980-luvulta lähtien on osoitus ylidiagnostiikasta eli matalan riskin syöpien tarpeettomasta toteamisesta. Eturauhassyövän aiheuttamat kuolemat ovat uusia syöpiä huomattavasti harvinaisempia. Kansainvälinen tutkijaryhmä esittää arvion ylidiagnostiikasta väestötason analyysissä, joka julkaistiin arvostetussa BMJ-tiedelehdessä.
Väitös: Läheiset ihmissuhteet värittävät päivittäisen tunteiden säätelyn dynamiikkaa6.9.2024 08:43:47 EEST | Tiedote
Kykymme säädellä tunteita on psykologisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden keskeinen kulmakivi. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Tammilehto hyödynsi pitkittäis- ja kokemusotanta-aineistoja selvittäessään tunteiden säätelyn sosiaalisia ja kognitiivisia perusteita. Tutkimuksen mukaan erityisesti uskomukset ja odotukset toisten turvallisuudesta ja saatavilla olosta sekä omasta kyvykkyydestä ja arvokkuudesta liittyvät tunteiden säätelyn dynamiikkaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme