Analyysi: Suomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on murentunut 2020-luvulla
Vain vähän terveydenhuoltojärjestelmään luottavien osuus on nelinkertaistunut neljästä prosentista 17 prosenttiin vuosina 2021–2024. Luottamus laski kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisen jyrkästi pienituloisilla ja yksinasuvilla. Terveydenhuollon lisärahoitus ja rakenteelliset uudistukset voisivat auttaa luottamuksen palauttamisessa.
Tulokset käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön analyysistä, jonka on kirjoittanut väestötieteen tohtori Aapo Hiilamo. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen keräämän Kansalaispulssi-kyselyn tuloksia vuosilta 2021–2024.
– Luottamuksen lasku on huolestuttavaa, sillä se ei kerro ainoastaan palvelujen tasosta vaan heikentää kansanterveyttä jo itsessään. Jos kansalaiset luottavat terveyspalveluihin, he paitsi hakeutuvat hoitoon ajoissa, myös osallistuvat aktiivisesti oman terveytensä edistämiseen esimerkiksi noudattamalla terveydenhuollon ammattilaisten suosituksia ja rokotusohjelmia, toteaa Hiilamo.
Yleinen kansalaisten luottamuksen aleneminen julkiseen hallintoon ei selitä muutosta kuin pieneltä osin, sillä luottamus muihin viranomaisiin ei ole pudonnut samalla tavalla. Vain luottamus hallitukseen laski määrällisesti enemmän vuodesta 2021 vuoteen 2024, 83 prosentista 57 prosenttiin.
– Luottamuksen lasku terveydenhuoltojärjestelmään voi johtua palvelujen heikentymisen ohella kriisipuheesta. Myös terveydenhuoltojärjestelmän muutokset kuitenkin vaikuttavat, sillä luottamus on heikentynyt eniten väestöryhmissä, jotka käyttävät paljon palveluja. Palvelujen heikentymisestä kertoo sekin, että tilastojen mukaan yhä useampi jää ilman hoitoa pitkien jonojen vuoksi, Hiilamo arvioi.
Raportissa on esitetty myös ratkaisuja ongelmaan. Poliittisten päätösten merkitys kasvaa tulevina vuosina, kun paljon palveluja käyttävien ikääntyneiden osuus nousee. Yli 80-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 150 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä, mutta hallitus ei ole tehnyt päätöksiä lisätä resursseja palvelutarpeen kasvun mukaisesti.
– Leikkaukset terveydenhuollon rahoituksesta ja esimerkiksi hoitotakuun pidentäminen voivat heikentää edelleen luottamusta julkisiin palveluihin. Luottamusta vähentää myös keskustelu hyvinvointialueiden alijäämistä sekä irtisanomisista, Hiilamo sanoo.
Hiilamon mukaan luottamuksen palauttaminen terveyspalveluihin vaatii myös rakenteellisia uudistuksia, kuten hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän uudistamista sekä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon vastuiden tarkempaa määrittelyä. Sen sijaan yksityisten lääkärikäyntien tukeminen Kela-korvauksin ei ole kustannustehokas tapa parantaa hoitoon pääsyä.
– On tärkeää keskustella yhtäältä siitä, kuinka paljon ylipäätään haluamme käyttää julkisia varoja sosiaali- ja terveyspalveluihin ja toisaalta siitä, minkä tasoiset palvelut niillä voimme realistisesti saada. Luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on vaikea rakentaa, mutta helppo menettää, sanoo Hiilamo.
Analyysi Hyvinvointilupauksen loppu: Miten suomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on kehittynyt vuosina 2021–2024? julkaistaan Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivulla 10.9.2024 klo 7.30.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Anna Kuokkanen
viestinnän asiantuntija
Kalevi Sorsa -säätiö
050 553 3507
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KuokkanenKalevi Sorsa -säätiö
Puh:0505533507anna.kuokkanen@sorsafoundation.fiKuvat
Linkit
Kalevi Sorsa -säätiö
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Se edistää oikeudenmukaista ekologista siirtymää tuottamalla julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Tekoäly on jopa heikentänyt tuottavuutta työpaikoilla, mutta kehitys voidaan kääntää16.9.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Algoritmien käyttö työntekijöiden ohjaamisessa on johtanut virheisiin työvuorojen jakamisessa sekä ajan hukkaamiseen tarpeettomiin tehtäviin. Työhyvinvoinnin ja tehokkuuden lisääminen edellyttää, että työntekijät osallistuvat tekoälyn käytön suunnitteluun. Esimerkiksi viranomaisten digityösuojelutarkastukset ja ammattiliittojen kanneoikeus voisivat auttaa ongelmien ratkaisussa.
Tutkimus: Lisääntyvä algoritmien ja tekoälyn käyttö työntekijöiden valvonnassa heikentää työhyvinvointia27.8.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Algoritmien käyttö johtamisessa ja työntekijöiden valvonnassa on yleistynyt varastotyössä ja puhelinmarkkinoinnissa. Näillä toimialoilla työskentelevistä jopa 87 prosenttia johdetaan tietojärjestelmien avulla, osin automatisoidusti tekoälyllä. Lisääntyvä algoritmijohtaminen heikentää merkittävästi työhyvinvointia.
Tutkimus: Miesten ja naisten poliittiset kannat eriytyvät yhä enemmän Suomessa20.8.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä. Suurin ero naisten ja miesten poliittisissa kannoissa on havaittavissa nuorissa ikäluokissa.
Raportti: Suurituloisimpaan tuloluokkaan on entistä vaikeampaa päästä Suomessa, ja se vaikuttaa haitallisesti erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa15.8.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Pieni- ja keskituloisten on Suomessa aiempaa vaikeampaa nousta suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Miesten todennäköisyys saavuttaa ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien vanhempiensa tulotaso on jopa kaksi kertaa naisia suurempi. Samalla suurituloisuus keskittyy entistä vahvemmin kasvukeskuksiin. Tiedot käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -tutkimus: Suomalaisten hyvinvointi on romahtanut 2020-luvulla13.8.2024 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme