Analyysi: Suomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on murentunut 2020-luvulla
Vain vähän terveydenhuoltojärjestelmään luottavien osuus on nelinkertaistunut neljästä prosentista 17 prosenttiin vuosina 2021–2024. Luottamus laski kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisen jyrkästi pienituloisilla ja yksinasuvilla. Terveydenhuollon lisärahoitus ja rakenteelliset uudistukset voisivat auttaa luottamuksen palauttamisessa.
Tulokset käyvät ilmi Kalevi Sorsa -säätiön analyysistä, jonka on kirjoittanut väestötieteen tohtori Aapo Hiilamo. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen keräämän Kansalaispulssi-kyselyn tuloksia vuosilta 2021–2024.
– Luottamuksen lasku on huolestuttavaa, sillä se ei kerro ainoastaan palvelujen tasosta vaan heikentää kansanterveyttä jo itsessään. Jos kansalaiset luottavat terveyspalveluihin, he paitsi hakeutuvat hoitoon ajoissa, myös osallistuvat aktiivisesti oman terveytensä edistämiseen esimerkiksi noudattamalla terveydenhuollon ammattilaisten suosituksia ja rokotusohjelmia, toteaa Hiilamo.
Yleinen kansalaisten luottamuksen aleneminen julkiseen hallintoon ei selitä muutosta kuin pieneltä osin, sillä luottamus muihin viranomaisiin ei ole pudonnut samalla tavalla. Vain luottamus hallitukseen laski määrällisesti enemmän vuodesta 2021 vuoteen 2024, 83 prosentista 57 prosenttiin.
– Luottamuksen lasku terveydenhuoltojärjestelmään voi johtua palvelujen heikentymisen ohella kriisipuheesta. Myös terveydenhuoltojärjestelmän muutokset kuitenkin vaikuttavat, sillä luottamus on heikentynyt eniten väestöryhmissä, jotka käyttävät paljon palveluja. Palvelujen heikentymisestä kertoo sekin, että tilastojen mukaan yhä useampi jää ilman hoitoa pitkien jonojen vuoksi, Hiilamo arvioi.
Raportissa on esitetty myös ratkaisuja ongelmaan. Poliittisten päätösten merkitys kasvaa tulevina vuosina, kun paljon palveluja käyttävien ikääntyneiden osuus nousee. Yli 80-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 150 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä, mutta hallitus ei ole tehnyt päätöksiä lisätä resursseja palvelutarpeen kasvun mukaisesti.
– Leikkaukset terveydenhuollon rahoituksesta ja esimerkiksi hoitotakuun pidentäminen voivat heikentää edelleen luottamusta julkisiin palveluihin. Luottamusta vähentää myös keskustelu hyvinvointialueiden alijäämistä sekä irtisanomisista, Hiilamo sanoo.
Hiilamon mukaan luottamuksen palauttaminen terveyspalveluihin vaatii myös rakenteellisia uudistuksia, kuten hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän uudistamista sekä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon vastuiden tarkempaa määrittelyä. Sen sijaan yksityisten lääkärikäyntien tukeminen Kela-korvauksin ei ole kustannustehokas tapa parantaa hoitoon pääsyä.
– On tärkeää keskustella yhtäältä siitä, kuinka paljon ylipäätään haluamme käyttää julkisia varoja sosiaali- ja terveyspalveluihin ja toisaalta siitä, minkä tasoiset palvelut niillä voimme realistisesti saada. Luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on vaikea rakentaa, mutta helppo menettää, sanoo Hiilamo.
Analyysi Hyvinvointilupauksen loppu: Miten suomalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmään on kehittynyt vuosina 2021–2024? julkaistaan Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivulla 10.9.2024 klo 7.30.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Anna Kuokkanen
viestinnän asiantuntija
Kalevi Sorsa -säätiö
050 553 3507
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna KuokkanenKalevi Sorsa -säätiö
Puh:0505533507anna.kuokkanen@sorsafoundation.fiKuvat
Linkit
Kalevi Sorsa -säätiö
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Se edistää oikeudenmukaista ekologista siirtymää tuottamalla julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Leikkaukset hoivapalveluista siirtävät taakkaa läheisille ja voivat heikentää heidän työllisyyttään merkittävästi3.12.2024 07:15:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa tutkimusraportissa tarkastellaan, miten läheisten tekemä palkaton hoiva vaikuttaa heidän työllisyyteensä. Tutkimuskatsaus osoittaa, että palkaton hoiva vähentää läheisten osallistumista työelämään ja heidän työtuntejaan. Raportissa arvioidaan, että ympärivuorokautisen hoivan palvelupaikat vähenevät vuoteen 2030 mennessä noin 11 000:lla, mikä vähentää työllisyyttä 400–1900 henkilötyövuodella.
Ennakkotieto: Kaavaillut leikkaukset hoivapalveluista siirtävät hoivataakkaa läheisille ja heikentävät heidän työllisyyttään28.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Tiistaina 3.12. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten hyvinvointialueiden kaavailemat ympärivuorokautisen hoivan leikkaukset siirtävät hoivataakkaa palveluiden tarpeessa olevien ikääntyneiden läheisille ja miten se vaikuttaa heidän työllisyyteensä. Raportissa tehdään myös ensi kertaa Suomessa arviolaskelma näistä vaikutuksista.
Raportti: Hallituksen käyttämiin työllisyysvaikutusarvioihin liittyy merkittävää epävarmuutta21.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema raportti nostaa esiin merkittäviä epävarmuuksia valtiovarainministeriön (VM) työllisyysvaikutusarvioissa. Raportti osoittaa, että hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset voivat olla murto-osa verrattuna VM:n arvioihin. Se veisi pohjaa myös hallituksen tavoitteilta sopeuttaa julkista taloutta.
Mediakutsu: Miten valtiovarainministeriö arvioi politiikan työllisyysvaikutuksia ja miten arvioiden epävarmuus tulisi huomioida päätöksenteossa?12.11.2024 14:07:45 EET | Kutsu
Kalevi Sorsa -säätiö järjestää medialle aamiaistilaisuuden torstaina 21.11. klo 8.30–9.45 Scandic Helsinki Hubissa (Annankatu 18, Helsinki). Tilaisuudessa esitellään samana päivänä julkaistavaa raporttia Paras arvaus? Selvitys valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarvioista ja niiden asemasta päätöksenteossa. Raportin ovat kirjoittaneet SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen ja työmarkkinaekonomisti Ralf Sund. Tilaisuudessa raporttia kommentoivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka ja valtionvarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila.
Tutkimus: Metsäsektorin vihreä siirtymä vaikuttaa eniten Itä- ja Pohjois-Suomen työpaikkoihin24.10.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden vähentämistä. Tämä vaikuttaa erityisesti itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Siellä metsäalaan kytkeytyvien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 10–15 prosenttia, kun koko maassa keskiarvo on neljä prosenttia. Metsäsektorin siirtymän hallittu ja oikeudenmukainen toteutus pitäisi käynnistää välittömästi. Tiedot selviävät Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -raportista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme