Huippututkimuksen helmiä: matematiikka ja luonnontieteet maailmaa pelastamassa
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkimusta esitellään Jyväskylän yliopiston Huippututkimuksen helmet -tilaisuudessa 18.9.2024 klo 13:30-16:00 Ruusupuistossa. Tilaisuudessa kuullaan tämän päivän tutkimuksesta, joka monitieteisesti etsii ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin, joita kohtaamme tänään ja huomenna. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisesta tutkimuksesta!
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa 18.9.2024 klo 13:30-16:00 Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa tiiviin tietopaketin kiinnostavista, ajankohtaisista ja merkityksellisistä tutkimusaiheista. Puhujina on tiedekunnan tutkijoita, jotka ovat menestyneet tutkimuksen maailmassa. Tilaisuudessa kuullaan esimerkiksi eliöiden sopeutumisesta ympäristönmuutoksiin, bakteeriviruksista, biodiversiteettitutkimuksen uusista menetelmistä, kuvantamisen matematiikasta ja aineen pienimmistä rakenneosista, kvarkeista ja gluoneista. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella tutkijoiden kanssa.
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Ruusupuistossa tai sitä voi seurata suorana lähetyksenä Moniviestimen välityksellä. Esityksiä voi katsoa myöhemmin tallenteina. Osoite pysyy samana kaikkien yliopiston tiedekuntien huippututkimuksen esittelyiden sarjan ajan: https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/muut/tiedekuntien-huippututkimusta-2024/suora
Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan huippututkimukseen ja kuulemaan ajankohtaisesta tutkimuksesta!
Syksyllä sarjassa esittäytyvät vielä kauppakorkeakoulu, informaatioteknologian tiedekunta sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.
Ohjelma ja esitelmät:
Klo 13:30-14:00 kahvit
Klo: 14:00 tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen, avaussanat
Ympäristöfysiologian apulaisprofessori Suvi Ruuskanen
Miten eliöt sopeutuvat ympäristönmuutoksiin? Uusia mekanismeja kartoittamassa.
Ihmistoiminta aiheuttaa nopeita muutoksia elinympäristössä, ja on tärkeää ymmärtää, miten eliöt voivat sopeutua näihin muutoksiin. Tutkimusryhmämme selvittää uusia molekyylitason mekanismeja, jotka voivat selittää sopeutumista: näitä ovat erityisesti suolistomikrobiomi ja epigeneettiset muutokset.
Solu- ja molekyylibiologian apulaisprofessori Elina Laanto
Solu- ja molekyylibiologia tutkimuksen alana
Bakteerivirukset eli faagit ovat kooltaan eliökuntamme pienimpiä biologisia vaikuttajia, mutta sitäkin monimuotoisempia. Esityksessä käydään läpi faagien kiehtovaa biologiaa, samalla pyrkien vastaamaan kysymyksiin: Miksi uusia bakteeriviruksia tutkitaan? Miten faagitutkimus vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan?
Matematiikan professori Mikko Salo
Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen matematiikkaa
Kuvantamismenetelmät kuten röntgen-, ultraääni- ja magneettikuvaus ovat tärkeässä osassa nykyaikaisessa lääketieteessä ja useilla muilla aloilla. Puheessa käsitellään kuvantamisen matematiikkaa Jyväskylän yliopiston inversio-ongelmien ryhmän ja uuden FAME-lippulaivan tutkimukseen liittyen.
Akatemiaprofessori, matemaattisen ja tilastollisen ekologian professori Otso Ovaskainen
Biodiversiteettitutkimuksen uudet menetelmät: DNA-, ääni- ja kuvapohjainen näytteenotto ja tekoäly
Suurin osa maailman lajeista on edelleen tieteelle tuntemattomia, mutta samalla luontokato etenee ja biodiversiteettiä katoaa nopeammin kuin sitä ehditään kartoittaa. Uudet teknologiat mahdollistavat kuitenkin täysin uudenlaisen näytteenoton, jonka avulla sekä jo tunnetun että vielä tuntemattoman biodiversiteetin tutkimusta voidaan kiihdyttää. Olemme käynnistäneet biodiversiteetin kartoitushankkeen, jossa tutkimusryhmät ympäri maapalloa keräävät viikoittain näytteitä äänen, kuvan ja DNA:n avulla. Aineistoon on kertynyt 120 vuotta ääntä, 14 miljoonaa kuvaa ja miljardeja DNA sekvenssejä 30,000 näytteestä. Havaittujen lajien määrä ylittää jo miljoonan. Kerron miten tällaisia aineistoja voidaan analysoida tekoälyn ja tilastomallien avulla.
Kemian laitoksen johtaja, professori Mika Pettersson
Grafeenin, maailman ohuimman materiaalin, hyödyntäminen hermojen ja koneiden välisen rajapinnan kehittämisessä
Amputoituneiden raajojen korvaaminen robotiikalla tai vaurioituneen selkäytimen korjaaminen elektronisilla laitteilla olivat vielä muutama vuosikymmen sitten science fictionia. Viime vuosina kuitenkin on otettu merkittäviä askeleita sellaisen teknologian kehittämisessä, jonka avulla pyritään kommunikoimaan ja vuorovaikuttamaan suoraan aivojen tai hermojen kanssa ja sen avulla kehittämään hoitokeinoja erilaisille aivosairauksille ja vammoille. Grafeeni on nanomateriaali, joka koostuu yhden atomin paksuisesta hiilikalvosta. Sen erinomaisten elektronisten ominaisuuksien, bioyhteensopivuuden ja joustavuuden ansiosta, se soveltuu hyvin bioelektroniikan materiaaliksi ja erityisesti aivo- tai hermo-konerajapintasovelluksiin. Tässä esityksessä kerron viimeaikaisista edistysaskelista alalla ja esittelen Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta grafeeniin perustuvan hermo-konerajapinnan kehittämisessä.
Teoreettisen hiukkasfysiikan professori Tuomas Lappi
Aineen pienimmät rakenneosat kvarkit ja gluonit
Kvarkit ja gluonit ovat tavallisen aineen perimmäisiä rakenneosia. Niiden välistä vuorovaikutusta kuvaa kvanttiväridynamiikan teoria. Kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksikön tavoitteena on ymmärtää kvarkkien ja gluonien vuorovaikutuksia suurienergisten hiukkastörmäyskokeiden avulla. Erityisesti huippuyksikössä tutkitaan, kuinka aine muuttuu kvarkkigluoniplasma-nimiseen uuteen olomuotoon, jossa kvarkit ja gluonit liikkuvat vapaina eivätkä ole sitoutuneita tavallisiin hiukkasiin kuten protoneihin ja neutroneihin, atomiytimien rakenneosiin.
Tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen, päätössanat
Hetki kohtaamisille ja keskustelulle Ruusupuistossa.
JYU:n Huippututkimuksen helmet -luentosarja
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Liikuntatieteellinen tiedekunta
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
- Ke 18.9.2024 klo 12:00-14:00, Ruusupuisto
Kauppakorkeakoulu
- Ke 23.10.2024 klo 12:00-14:00, Ruusupuisto
Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
- Ke 6.11.2024 Ruusupuisto
Informaatioteknologian tiedekunta
- Ke 20.11.2024 klo 12:00-14:00, Ruusupuisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kehittämispäällikkö Katri Komulainen, katri.h.komulainen@jyu.fi, +358504732403
Tilaisuuksien pääjärjestäjä: Koulutuksen tutkimuslaitos, Esa Kannisto, esa.kannisto@jyu.fi, 0400 707 628
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu muutti viisivuotiaiden lasten kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa20.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Vuosina 2021–2024 toteutetun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannassa arvioidaan paitsi lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä myös kokeilun yhteyksiä esiopetus- ja varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseen. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijöitä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmissä.
Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeille 2,5 miljoonan euron EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitus19.12.2024 09:15:00 EET | Tiedote
Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Jyväskylän yliopiston hankkeet saivat ohjelmasta rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta.
Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivat muodostaa positiivisen kehän19.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.
ERC-miljoonarahoituksella pyritään luomaan yhtenäistävä matemaattinen teoria Charles Darwinin 1800-luvulla kehittämästä seksuaalivalinnan teoriasta18.12.2024 07:10:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden apulaisprofessori Jussi Lehtoselle merkittävän ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Matemaattiseen evoluutiobiologiaan kuuluva tutkimus keskittyy yhtenäistämään kiisteltyä seksuaalivalinnan tutkimuskenttää kehittämällä yhtenäisen matemaattisen viitekehyksen, joka kattaa kaikki seksuaalivalinnan merkittävät teoriat.
Tiedeilta Tieteen päivillä 2025: Lukeminen on portti ihmisyyteen – lukumotivaation nousu vaatii uusia oivalluksia16.12.2024 13:38:27 EET | Tiedote
Mitä hyötyä lukemisesta on? Mitä se tarjoaa aivoille ja ihmisen hyvinvoinnille? Miksi lukeminen estää ulkopuolisuutta? Tiedeillassa lukumotivaatiota pohditaan lukutaidon ja aivotutkimuksen näkökulmista. Kokemukset kentältä havainnollistavat ratkaisevia onnistumisen kokemuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme