Huippututkimuksen helmiä: matematiikka ja luonnontieteet maailmaa pelastamassa

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa 18.9.2024 klo 13:30-16:00 Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa tiiviin tietopaketin kiinnostavista, ajankohtaisista ja merkityksellisistä tutkimusaiheista. Puhujina on tiedekunnan tutkijoita, jotka ovat menestyneet tutkimuksen maailmassa. Tilaisuudessa kuullaan esimerkiksi eliöiden sopeutumisesta ympäristönmuutoksiin, bakteeriviruksista, biodiversiteettitutkimuksen uusista menetelmistä, kuvantamisen matematiikasta ja aineen pienimmistä rakenneosista, kvarkeista ja gluoneista. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskustella tutkijoiden kanssa. 

Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Ruusupuistossa tai sitä voi seurata suorana lähetyksenä Moniviestimen välityksellä. Esityksiä voi katsoa myöhemmin tallenteina. Osoite pysyy samana kaikkien yliopiston tiedekuntien huippututkimuksen esittelyiden sarjan ajan: https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/muut/tiedekuntien-huippututkimusta-2024/suora 

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan huippututkimukseen ja kuulemaan ajankohtaisesta tutkimuksesta! 

Syksyllä sarjassa esittäytyvät vielä kauppakorkeakoulu, informaatioteknologian tiedekunta sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta.  

Ohjelma ja esitelmät: 

Klo 13:30-14:00 kahvit 

Klo: 14:00 tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen, avaussanat

Ympäristöfysiologian apulaisprofessori Suvi Ruuskanen

Miten eliöt sopeutuvat ympäristönmuutoksiin? Uusia mekanismeja kartoittamassa. 
Ihmistoiminta aiheuttaa nopeita muutoksia elinympäristössä, ja on tärkeää ymmärtää, miten eliöt voivat sopeutua näihin muutoksiin. Tutkimusryhmämme selvittää uusia molekyylitason mekanismeja, jotka voivat selittää sopeutumista: näitä ovat erityisesti suolistomikrobiomi ja epigeneettiset muutokset.  

Solu- ja molekyylibiologian apulaisprofessori Elina Laanto

Solu- ja molekyylibiologia tutkimuksen alana 
Bakteerivirukset eli faagit ovat kooltaan eliökuntamme pienimpiä biologisia vaikuttajia, mutta sitäkin monimuotoisempia. Esityksessä käydään läpi faagien kiehtovaa biologiaa, samalla pyrkien vastaamaan kysymyksiin: Miksi uusia bakteeriviruksia tutkitaan? Miten faagitutkimus vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan? 

Matematiikan professori Mikko Salo

Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen matematiikkaa 
Kuvantamismenetelmät kuten röntgen-, ultraääni- ja magneettikuvaus ovat tärkeässä osassa nykyaikaisessa lääketieteessä ja useilla muilla aloilla. Puheessa käsitellään kuvantamisen matematiikkaa Jyväskylän yliopiston inversio-ongelmien ryhmän ja uuden FAME-lippulaivan tutkimukseen liittyen.

Akatemiaprofessori, matemaattisen ja tilastollisen ekologian professori Otso Ovaskainen

Biodiversiteettitutkimuksen uudet menetelmät: DNA-, ääni- ja kuvapohjainen näytteenotto ja tekoäly 
Suurin osa maailman lajeista on edelleen tieteelle tuntemattomia, mutta samalla luontokato etenee ja biodiversiteettiä katoaa nopeammin kuin sitä ehditään kartoittaa. Uudet teknologiat mahdollistavat kuitenkin täysin uudenlaisen näytteenoton, jonka avulla sekä jo tunnetun että vielä tuntemattoman biodiversiteetin tutkimusta voidaan kiihdyttää. Olemme käynnistäneet biodiversiteetin kartoitushankkeen, jossa tutkimusryhmät ympäri maapalloa keräävät viikoittain näytteitä äänen, kuvan ja DNA:n avulla. Aineistoon on kertynyt 120 vuotta ääntä, 14 miljoonaa kuvaa ja miljardeja DNA sekvenssejä 30,000 näytteestä. Havaittujen lajien määrä ylittää jo miljoonan. Kerron miten tällaisia aineistoja voidaan analysoida tekoälyn ja tilastomallien avulla.

Kemian laitoksen johtaja, professori Mika Pettersson 

Grafeenin, maailman ohuimman materiaalin, hyödyntäminen hermojen ja koneiden välisen rajapinnan kehittämisessä 
Amputoituneiden raajojen korvaaminen robotiikalla tai vaurioituneen selkäytimen korjaaminen elektronisilla laitteilla olivat vielä muutama vuosikymmen sitten science fictionia. Viime vuosina kuitenkin on otettu merkittäviä askeleita sellaisen teknologian kehittämisessä, jonka avulla pyritään kommunikoimaan ja vuorovaikuttamaan suoraan aivojen tai hermojen kanssa ja sen avulla kehittämään hoitokeinoja erilaisille aivosairauksille ja vammoille. Grafeeni on nanomateriaali, joka koostuu yhden atomin paksuisesta hiilikalvosta. Sen erinomaisten elektronisten ominaisuuksien, bioyhteensopivuuden ja joustavuuden ansiosta, se soveltuu hyvin bioelektroniikan materiaaliksi ja erityisesti aivo- tai hermo-konerajapintasovelluksiin. Tässä esityksessä kerron viimeaikaisista edistysaskelista alalla ja esittelen Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta grafeeniin perustuvan hermo-konerajapinnan kehittämisessä.

Teoreettisen hiukkasfysiikan professori Tuomas Lappi

Aineen pienimmät rakenneosat kvarkit ja gluonit 
Kvarkit ja gluonit ovat tavallisen aineen perimmäisiä rakenneosia. Niiden välistä vuorovaikutusta kuvaa kvanttiväridynamiikan teoria. Kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksikön tavoitteena on ymmärtää kvarkkien ja gluonien vuorovaikutuksia suurienergisten hiukkastörmäyskokeiden avulla. Erityisesti huippuyksikössä tutkitaan, kuinka aine muuttuu kvarkkigluoniplasma-nimiseen uuteen olomuotoon, jossa kvarkit ja gluonit liikkuvat vapaina eivätkä ole sitoutuneita tavallisiin hiukkasiin kuten protoneihin ja neutroneihin, atomiytimien rakenneosiin. 

Tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen, päätössanat 

Hetki kohtaamisille ja keskustelulle Ruusupuistossa. 

JYU:n Huippututkimuksen helmet -luentosarja 

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 

• Tallenne: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/muut/tiedekuntien-huippututkimusta-2024/humanistiset-ja-yhteiskuntatieteelliset-alat

Liikuntatieteellinen tiedekunta 

• Tallenne: https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/muut/tiedekuntien-huippututkimusta-2024/humanistiset-ja-yhteiskuntatieteelliset-alat   

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 

• Ke 18.9.2024 klo 12:00-14:00, Ruusupuisto 

Kauppakorkeakoulu 

• Ke 23.10.2024 klo 12:00-14:00, Ruusupuisto 

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta 

• Ke 6.11.2024 Ruusupuisto

Informaatioteknologian tiedekunta 

• Ke 20.11.2024 klo 12:00-14:00, Ruusupuisto