Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtasosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta rakennustyön varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.
Tuoreen väitöstyön tulos on pysäyttävä: jopa 80 prosenttia työmailla tehtävästä työstä ei varsinaisesti vie rakennustöitä eteenpäin. Aalto-yliopiston rakennustekniikan väitöstutkija Christopher Görsch seurasi rakennustyömailla työntekijöiden päivittäistä työtä reaaliaikaisesti tarkoituksenaan tutkia rakennusalan työntekijöiden kokemuksia ja näkökulmia heidän jokapäiväisessä työssään.
”Tarkastelin ja dokumentoin päivittäisseurannassa työntekijöiden yksittäisiä rutiineja ja esimerkiksi työnteon reaaliaikaista toteutumista. Tuloksena paljastui tehottomuutta, joka liittyi ensisijaisesti työn toistuviin keskeytyksiin. Työntekijät joutuivat usein pysähtymään ja säätämään tehtäviään riittämättömän tilan, puuttuvien materiaalien ja koordinoimattomien työalueiden vuoksi. Näistä ongelmista syntyi ajanhukkaa varsinaisten asennustöiden sijaan, koska työntekijä joutui joko liikkumaan, odottamaan tai valmistelemaan töitä”, Görsch kertoo.
Görschin mukaan rakennustyöntekijöiden työtä keskeyttävät tekijät, kuten koordinoimattomat työolot ja työnkulun keskeytykset vaikuttavat merkittävästi myös esimerkiksi työntekijöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Tutkimus tarjoaakin katsauksen rakennusalalla usein unohdettuun näkökulmaan, missä arkisen työn sekä työmaalla liikkuvien työntekijöiden yksilöllisen toiminnan tarkastelu voivat tuottaa koko rakennusalaa hyödyttäviä käytännön ratkaisuja.
Useita ehdotuksia kestävämmistä toimintamalleista
Tutkimus tarjoaa useita käyttökelpoisia oivalluksia, joilla voidaan edistää kestävämpää ja tehokkaampaa tulevaisuutta rakennusalalla. Esimerkiksi työntekijöiden reaaliaikaisen tarkastelun avulla Görsch pystyi tunnistamaan avainalueita, joihin keskittymällä voidaan luoda kestävämpiä toimintamalleja.
”Ensinnäkin pysyminen erilaisissa tilanteissa ajan tasalla sekä digitaalinen tiedonhallinta tuottaisivat paremmin räätälöityjä ja tehokkaampia keinoja rakennusprojektien suunnitteluun ja hallintaan”, hän sanoo.
Esimerkkinä hän mainitsee työmailla liikkumiseen ja materiaalien kuljettamiseen liittyvät haasteet, jotka voitaisiin ohittaa käyttämällä erilaisia antureita, pistepilviä ja mobiilirobottien kuvia materiaalien liikkeen seuraamiseen.
”Tulokset osoittavat, että jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tuottamatonta. Toistuvat työtä keskeyttävät pullonkaulat ovat helposti ehkäistävissä seurantadatan avulla. Kun haasteet tunnistetaan, se johtaa kohti älykkäämpää projektinhallintaa sekä lisää työtekijöiden itsensä hyvinvointia ja mahdollisuuksia vaikuttaa työhön. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, koska lähestymistapamme on tarkastella etulinjan työntekijöiden työn sujuvuuden todellista vaikuttavuutta rakennushankkeiden onnistumisessa.”, Görsch sanoo.
Samaa mieltä on myös työn ohjaaja, professori Olli Seppänen, joka vetää Building 2030 -konsortiota.
”Rakennusalan tutkimuksen on ehdottomasti hyödynnettävä tulevaisuudessa enemmän automaattisen tiedonkeruun tuottamia mahdollisuuksia työn tehostamiseen ja kestävämpien toimintamallien löytämiseen.”
Väitöstilaisuus järjestetään maanantaina 9. syyskuuta. Lisätietoja täällä.
Viime viikolla vietettiin Building 2030 -viikkoa. Building 2030 on Aalto-yliopiston ja 21 yrityksen konsortio, joka visioi, tutkii ja edistää parempaa rakentamisen tulevaisuutta. Lisätietoa täältä:
https://building2030viikko.com/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Christopher Görsch
väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
christopher.gorsch@vtt.fi
p. 050 4118 924
Olli Seppänen
professori, Aalto-yliopisto
olli.seppanen@aalto.fi
p. 050 3680 412
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Nimitys: Tiina Alahuhta-Kasko Aalto-yliopiston hallituksen jäseneksi5.12.2024 11:10:15 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on valinnut kauppatieteiden maisteri Tiina Alahuhta-Kaskon yliopiston hallituksen uudeksi jäseneksi 1.1.2025 alkaen. Hallituksen jäsenten kausi on kolmevuotinen. Alahuhta-Kasko on Marimekko Oyj:n toimitusjohtaja ja toiminut yhtiössä erilaisissa johtotehtävissä vuodesta 2005 alkaen. Tiina Alahuhta-Kasko tuo Aalto-yliopiston hallitukseen laajaa käytännön kokemusta liike-elämästä ja johtamisesta sekä monialaisesta yritys-yliopisto-yhteistyöstä ja erityisesti luovien alojen kytkemisestä liiketoimintaan. Tiina Alahuhta-Kaskolla on kauppatieteiden maisterin tutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta sekä CEMS Global Alliancen myöntämä CEMS Master in International Management -tutkinto. Hän on suorittanut johtamiskoulutusohjelmia Harvard Business Schoolissa sekä IMD Business Schoolissa. Hän toimii hallituksen jäsenenä muun muassa Finnairissa ja Climate Leadership Coalition -verkostossa. Hän on IMD Business Schoolin Foundation Boardin jäsen, Aalto-yliop
EMB. 4.12. klo 18.00: Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella4.12.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat analysoineet savitaulujen nuolenpäämerkeistä käännettyä ja digitoitua, jopa miljoona sanaa käsittävää muinaista tekstimassaa. Tavoitteena on jatkossa selvittää, ovatko jotkin tunneperäiset kehokokemukset ihmisille tyypillisiä ajasta, kielestä ja kulttuurista riippumatta.
Talvikki Hovatta ratkoo avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttanutta mysteeriä3.12.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.
Kutsu: Kyberturva osaksi arkea -tilaisuuteen 3.12. klo 12–1527.11.2024 14:30:00 EET | Kutsu
Suomi on eurooppalaisen kyberturvan kehityksen kärjessä: Cyber Citizen -hankkeessa on kehitetty mobiilipeli ja oppimisportaali, jotka tuovat arjen kyberturvataidot kaikkien ulottuville.
Tekoäly auttaa tunnistamaan diabeteksen aiheuttaman silmäsairauden – kielimallien käyttö lääketieteessä lisääntyy25.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Kymmenien tuhansien jäsentelemättömien seurantatutkimusten lausuntojen avulla kielimalli opetettiin tunnistamaan diabeettisen retinopatian vaikeusaste tarkasti. Tutkimustulos voi jatkossa mahdollistaa monia uusia sovelluksia erilaisissa seulontaohjelmissa ja diagnostiikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme