Etla: Ulkomaalaisten keksijöiden osuus kasvaa suomalaisten patenttihakemuksissa, jo 60 prosentissa mukana ulkomaalaisia
Suomalaisten hakemista patenteista Euroopan patenttivirastolta ja Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolta vuosina 2011–2021 ilmenee, että ulkomaisilla keksijöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli koko suomalaisessa teknologiakehityksessä. Tuore Etla-tutkimus paljastaa, että vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Ulkomaalaisten keksijöiden osuus näissä hakemuksissa on kasvanut koko 2010-luvun ajan.
Patentinspiration -tietokannasta poimittujen tietojen perusteella suomalaiset tahot jättivät vuosina 2011–2021 Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolle (USPTO) liki 24 000 patenttihakemusta ja Euroopan patenttivirastolle (EPO) noin 22 000 patenttihakemusta. Patenttihakemukset kertovat yritysten ja keksijöiden halusta suojata keksintönsä kansainvälisillä markkinoilla.
Tänään julkistetussa Etla-tutkimuksessa ”Ulkomaalaisten keksijöiden rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä (Etla Muistio 138)” tarkastellaan ulkomaalaisten ja suomalaisten innovaattorien roolia suomalaisessa teknologiakehityksessä. Tutkimuksessa keskitytään patenttihakemuksiin, joita suomalaiset tahot ovat jättäneet Euroopan patenttivirastoon ja Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastoon vuosina 2011–2021.
Suomalaisten hakemista patenteista ilmenee, että ulkomaisilla keksijöillä ja kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä. Vuonna 2021 haetuista patenteista jo 60 prosentissa oli mukana ulkomaalaisia keksijöitä. Yli viidesosassa hakemuksista oli mukana sekä suomalaisia että ulkomaisia keksijöitä.
Ulkomaalaisten keksijöiden osuus hakemuksissa on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Tarkastelujakson aikana suomalaisten patenttihakemuksissa oli mukana keksijöitä kaikkiaan 68 eri maasta. Tärkein innovaatioyhteistyömaa on ollut Yhdysvallat.
Ulkomaiset keksijät erityisen tärkeitä ICT-innovaatioissa
Teknologia-aloittain tarkasteluna erityisesti ICT-patenttihakemuksissa korostuu ulkomailla työskentelevien ja ulkomaalaisten keksijöiden osuus. Maahanmuuttajakeksijöitä on ollut mukana yli viidenneksessä ICT-patenttihakemuksista tarkasteluajanjaksolla 2011–2021. Myös muiden teknologia-alojen hakemuksissa maahanmuuttajakeksijöiden osuus on kasvanut.
Suomalaisten yritysten patenttihakemukset keskittyvät teollisuuteen, ja osoittavat, että ulkomaalaisilla keksijöillä on merkittävä rooli suomalaisten innovaatioiden kehittämisessä, toteaa nyt julkaistusta tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja KTT Heli Koski.
-Kansainvälisten tutkimustenkin mukaan korkeakoulutetut maahanmuuttajat vahvistavat innovaatiokykyä ja edistävät talouskasvua. Kansainvälinen innovaatioyhteistyö onkin luultavasti ollut yksi tärkeä tekijä Suomen teollisuuden suhteellisen vahvassa tuottavuuskasvussa 2010-luvulla. Palvelualojen tuottavuuskehitys taas on ollut selvästi heikompaa. Jotta talous saataisiin kasvuun, on tärkeää varmistaa, että politiikkatoimet tukevat kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä ja yhteistyötä myös palvelusektorilla, Koski korostaa.
Nyt julkaistu tutkimus on osa Business Finlandin rahoittamaa Innovation-led Pathways to Economic Growth -hanketta Etlassa.
Koski, Heli: Ulkomaalaisten keksijöiden rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä (Etla Muistio 138)
Liite: Kuvio 1. Keksijöiden kansallisuus vuosina 2011 ja 2021, % patenttihakemuksista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Geotaloudellisista riskeistä tulossa uusi peruste elinkeinopolitiikalle – maiden välisessä yritystukikilpailussa on kuitenkin riskinsä3.2.2025 10:06:25 EET | Tiedote
Lupaavimmatkin kasvualat sisältävät lukuisia riskejä, jos Suomi lähtee mukaan maiden väliseen yritystukikilpailuun, muistuttaa tuore valtioneuvostolle tehty analyysi. Etlan laatiman muistion mukaan geopolitiikan uusi aika on voimistanut valtioiden välistä tukikilpailua ja geotaloudelliset riskit ovat antaneet uuden perusteen valtioiden elinkeinopoliittisille toimille.
Etla: Perintö- ja lahjavero on järjestelmänä mutkikas, vääristää käyttäytymistä ja on koettu epäoikeudenmukaiseksi28.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan perintö- ja lahjavero vaikuttaa useilla tavoilla niin perinnönsaajan, perinnönjättäjän kuin yritystenkin toimintaan. Osa veron vaikutuksista on positiivisia, osa taas negatiivisia ja käyttäytymistä vääristäviä. Järjestelmänä Suomen perintö- ja lahjavero on mutkikas, aiheuttaa hallinnollista taakkaa ja tuottaa siihen nähden vähän verotuottoja. Perintö- ja lahjavero ei myöskään näyttäydy oikeudenmukaisuuden tai tulonjaon uudelleenjakamisen näkökulmasta erityisen onnistuneena. Vero lankeaa suurelta osin keskiluokan maksettavaksi.
Etlan tutkija Jaakko Markkanen väittelee lääkemarkkinoiden sääntelyn taloudellisista vaikutuksista24.1.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Etlan tutkija Jaakko Markkanen puolustaa tänään perjantaina 24. tammikuuta Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa tarkastettavaa väitöskirjaansa “Industrial Organization Studies on Pharmaceutical Markets”. Väitöskirja koostuu kolmesta esseestä, joissa analysoidaan lääkemarkkinasääntelyn vaikutuksia markkinatulemiin Suomessa ja Pohjoismaissa.
Koronatuet säilyttivät yli 40 000 työpaikkaa - yritystukijärjestelmää on kuitenkin syytä kehittää tulevien kriisien varalta23.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan koronatuet säilyttivät yhteensä yli 40 000 työpaikkaa koronapandemian ensimmäisenä vuonna. Suurin osa työpaikoista säilyi Business Finlandin koronahäiriörahoituksen avulla. ELY-keskusten pienille yrityksille myöntämillä tuilla oli puolestaan myönteisimmät vaikutukset yritysten toimintaan, erityisesti työn tuottavuuteen. Kustannustuki pienensi konkurssiriskiä. Koronatukien positiivisista vaikutuksista huolimatta tukijärjestelmää olisi kuitenkin tarve kehittää tulevien vastaavien kriisien varalle.
Etla: T&k-tuet edistäneet yritysten innovaatioita – kompensaatiotuilla ei kuitenkaan toivottua vaikutusta energiaintensiivisillä aloilla20.1.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan energiaintensiivisten toimialojen yrityksille suunnatut ns. kompensaatiotuet eivät ole johtaneet merkittäviin työllisyys- tai kilpailukykyparannuksiin. Sen sijaan tutkimus- ja kehitystoimintaan (t&k) kohdistetut tuet ovat lisänneet selvästi yritysten innovaatioiden ja patenttien määrää sekä tukeneet teknologista kehitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tulevissa tukiratkaisuissa tulisikin painottaa vastikkeettomien tukien sijaan suoria kannustimia yrityksille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme