Etla: Suomi jäämässä kiertotalousohjelman tavoitteista – lisätoimia tarvitaan
Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaisten kiertotalouden ohjauskeinojen yhdistelmä voisi viedä Suomen lähemmäs kiertotaloustavoitteitaan. Kiertotalouteen liittyvien verojen, tukien, rahoituksen, sääntelyn ja informaatio-ohjauksen avulla tavoite voitaisiin vielä saavuttaa. Tutkimus tunnistaa myös kiertotalouden mittareissa ja niihin liittyvissä tietosisällöissä rutkasti kehitettävää.

Suomen kiertotalousohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa resurssituottavuus ja kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Nykytoimet eivät kuitenkaan vaikuta riittäviltä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätoimille on siis tarvetta – mutta minkälaisille? Entä kuinka toimien vaikutuksia ja kiertotaloutta pitäisi mitata?
Tänään julkaistu Etla-tutkimus, Miten vauhdittaa kiertotaloussiirtymää? Katsaus mittareihin ja ohjauskeinoihin (Etla Raportti 159) vertailee erilaisia kiertotalouden ohjauskeinoja, näiden keinojen toimintamekanismeja ja eroja sekä esittelee aineistolähteitä kiertotalouden mittaamiseen.
Kiertotaloutta kuvaavien mittareiden osalta havaitaan, että yhtä koko kiertotalouden kattavaa mittaria ei ole. Sen sijaan jokainen nykyisistä kiertotalouden indikaattoreista tarjoaa tietoa jostakin tietystä kiertotalouden osasta, kuten jakamistalouden suuruudesta. Rajoitteistaan huolimatta nykyisetkin mittarit tarjoavat tietoa kiertotalouden kehityksen suunnasta. Mittareissa on kuitenkin kehitettävää vielä rutkasti, toteavat tutkijat.
Tutkimus tunnistaa lukuisia kiertotalouden vauhdittamiseen soveltuvia ohjauskeinoja. Näitä ovat muiden muassa verot, tuet, sääntely, informaatio-ohjaus ja rahoitukseen liittyvät toimet.
— Eri ohjauskeinoilla on hyviä ja huonoja puolia, mistä syystä eri keinojen yhdistelmää on syytä pohtia. Lähtökohtaisesti ulkoisvaikutusten hinnoittelu arvoketjujen eri osissa veroilla tai maksuilla olisi yksi keino pyrkiä varmistamaan, että kestäville valinnoille on kannusteet sekä tuotannossa että kulutuksessa, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Ohjauskeinojen yhdistelmän suunnittelu vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa. Yksi ratkaisu siirtymän vauhdittamiseksi voisi olla TKI-tukien kohdentaminen nykyistä enemmän kiertotalousratkaisuihin, korostavat tutkijat.
Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kaupan alalla tuottavuus kehittynyt kilpailijamaiden tahdissa ja jopa paremmin, mutta investoinnit jäävät jälkeen verrokkimaista19.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Viiden viime vuoden aikana tuottavuuskehitys on kaupan alalla kehittynyt hieman paremmin kuin koko taloudessa. Suomessa kaupan alan tuottavuus on ollut hyvää verrattuna vertailumaihin Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tulevaisuuden kannalta huolta herättää kuitenkin se, että Suomessa kaupan alan investoinnit dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan ovat jääneet jälkeen Ruotsista ja Yhdysvalloista.
Suomen palvelusektorin tuottavuuskehitys jäänyt jälkeen Ruotsista – selityksenä aineettomat investoinnit ja digitalisaation hyödyntäminen13.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen yksityisten palveluiden tuottavuuden taso oli 2010-luvulla alhaisempi ja kasvoi hitaammin kuin Ruotsissa. Erityisesti jälkeen on jääty digitaalisten palveluiden osalta. Tuoreen Etla-raportin mukaan Ruotsin menestystä selittävät erot sekä aineettomien investointien määrässä että digitalisaation hyödyntämisessä.
Korkeat rajaveroasteet heikentävät Suomen talouskasvua ja julkista taloutta - keventäminen voisi pitkällä aikavälillä lisätä julkisia tuloja11.2.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan korkeat rajaveroasteet saattavat merkittävästi heikentää Suomen taloudellista toimeliaisuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Erityisesti korkean tuottavuuden työntekijöiden osalta kireiden marginaaliveroasteiden haittavaikutukset ovat aiemmin arvioitua suuremmat. Kireä työn verotus vaikuttaa negatiivisesti aineettomiin investointeihin ja työntekijöiden urakehityksiin.
Geotaloudellisista riskeistä tulossa uusi peruste elinkeinopolitiikalle – maiden välisessä yritystukikilpailussa on kuitenkin riskinsä3.2.2025 10:06:25 EET | Tiedote
Lupaavimmatkin kasvualat sisältävät lukuisia riskejä, jos Suomi lähtee mukaan maiden väliseen yritystukikilpailuun, muistuttaa tuore valtioneuvostolle tehty analyysi. Etlan laatiman muistion mukaan geopolitiikan uusi aika on voimistanut valtioiden välistä tukikilpailua ja geotaloudelliset riskit ovat antaneet uuden perusteen valtioiden elinkeinopoliittisille toimille.
Etla: Perintö- ja lahjavero on järjestelmänä mutkikas, vääristää käyttäytymistä ja on koettu epäoikeudenmukaiseksi28.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan perintö- ja lahjavero vaikuttaa useilla tavoilla niin perinnönsaajan, perinnönjättäjän kuin yritystenkin toimintaan. Osa veron vaikutuksista on positiivisia, osa taas negatiivisia ja käyttäytymistä vääristäviä. Järjestelmänä Suomen perintö- ja lahjavero on mutkikas, aiheuttaa hallinnollista taakkaa ja tuottaa siihen nähden vähän verotuottoja. Perintö- ja lahjavero ei myöskään näyttäydy oikeudenmukaisuuden tai tulonjaon uudelleenjakamisen näkökulmasta erityisen onnistuneena. Vero lankeaa suurelta osin keskiluokan maksettavaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme