Verenkierron mikro-RNA-pitoisuuksista voidaan arvioida syöpäriskiä Lynchin oireyhtymässä
Lynchin oireyhtymä on melko yleinen periytyvä geenivirhe, joka lisää yksilön alttiutta monille eri syöville, erityisesti suolistosyöville. FM Tero Sieväsen väitöstutkimus osoitti, että Lynchin oireyhtymää kantavien henkilöiden syöpäriskiä voidaan arvioida verenkierron mikroRNA-pitoisuuksista. Tämä auttaa kehittämään seulontamenetelmiä ja kohdentamaan seulonnan korkean riskin henkilöihin. Lisäksi tutkimus vahvisti aiempia havaintoja elämäntapojen ja syöpäriskin yhteyksistä osoittamalla, että terveelliset elämäntavat voivat suojata Lynchin oireyhtymän kantajia syöviltä.
Perinnöllisen syöpäriskin vuoksi Lynchin oireyhtymän kantajat osallistuvat syöpäseulontoihin koko elämänsä ajan. Nykyisen tutkimustiedon perusteella seulontamenetelmiä olisi kuitenkin tarpeen kehittää siten, että ne ottaisivat paremmin huomioon yksilöllisen syöpäriskin ja seulonta kohdennettaisiin tehokkaammin korkean riskin henkilöihin.
Yksilöllisen syöpäriskin arvioinnin on osoitettu olevan mahdollista verenkierron mikro-RNA-molekyyleistä. Mikro-RNAt ovat pieniä molekyylejä, jotka säätelevät geenien ilmentymistä niiden kohdekudoksissa muun muassa vasteena sairauksiin ja fyysiseen aktiivisuuteen. Verenkierron mikro-RNA:t ovat myös tärkeä osa kudosten ja solujen välistä viestintää, minkä vuoksi niiden pitoisuudet voivat heijastaa kudoksissa tapahtuvia muutoksia.
"Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ennustavatko verenkierron mikro-RNA-pitoisuudet syöpien ilmaantuvuutta Lynchin oireyhtymän kantajilla neljän vuoden seurantajakson aikana. Lisäksi selvitettiin mikro-RNA-pitoisuuksien yhteyttä syöpäriskiin liittyviin elintapoihin, kuten korkeaan painoindeksiin ja vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen", FM Tero Sievänen kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin, että Lynchin oireyhtymän kantajilla, joilla ei ole vielä todettu syöpää, verenkierron mikro-RNA-pitoisuudet poikkesivat merkittävästi terveistä verrokeista ja olivat vastaavat kuin ei-perinnöllistä suolistosyöpää sairastavilla potilailla. Lisäksi mikro-RNA:ista voitiin ennustaa suolistosyövän sairastumisriskiä.
"Nämä tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että mikro-RNA-pitoisuuksien muutokset ennustavat suolistosyöpään sairastumista. Lynchin oireyhtymän kantajilla suolistosyöpä voi kehittyä huomattavasti nopeammin kuin niillä, joilla ei ole perinnöllistä alttiutta suolistosyöpään. Kun syöpä havaitaan ajoissa, se on helpommin hoidettavissa", Sievänen toteaa.
Syöpäriskiä voi madaltaa liikunnalla ja painonhallinnalla
Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että Lynchin oireyhtymään liittyvää kohonnutta syöpäriskiä voidaan alentaa terveellisillä elämäntavoilla. Väitöstutkimuksessa tutkittiin myös, kuinka aikuisiän painonmuutos ja fyysinen aktiivisuus vaikuttavat yleiseen syöpäriskiin sekä suolistosyöpäriskiin. Tutkimustulosten mukaan miesten painonnousu oli yhteydessä korkeampaan aikuisiän syöpäriskiin. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Lisäksi havaittiin, että ohjattua vapaa-ajan liikuntaa harrastavat miehet sairastuivat harvemmin syöpään.
"Elintavat ja niiden yhteys syöpään sairastumiseen ovat erilaisia miehillä ja naisilla. Se voi johtua muun muassa fysiologisista eroista, kuten erilaisesta kehonkoostumuksesta ja sen muutoksista ikääntymisen aikana. Terveellisten elintapojen noudattaminen on erityisen tärkeää korkean syöpäriskin henkilöille", Sievänen toteaa.
FM Tero Sieväsen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "The associations of circulating microRNAs and lifestyle habits with cancer risk in Lynch syndrome" tarkastustilaisuus pidetään 20.9.2024 klo 12 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen C4-salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Arto Mannermaa (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Eija Laakkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tero Sievänen on valmistunut ylioppilaaksi Nastolan Nastopoli-lukiosta 2009 ja filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2019. Hän on työskennellyt vuodesta 2017 alkaen ensin tutkimusavustajana, sitten apurahatutkijana ja lopulta väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tällä hetkellä hän työskentelee projektitutkijana Itä-Suomen yliopiston bioinformatiikkakeskuksessa.
Lisätietoja:
FM Tero Sievänen
+358 50 347 2247
tero.o.sievanen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Simulaatiopohjaiset opetusmenetelmät edistävät fysioterapeuttiopiskelijoiden ammatillista osaamista14.1.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Minna Haapakosken väitöstutkimus käsitteli simulaatio-oppimisen hyödyntämistä fysioterapeuttien koulutuksessa. Tulosten mukaan simulaatioharjoittelu edisti ammatillisen osaamisen sanoittamisen monitahoisuutta ja auttoi opiskelijoita reflektoimaan paremmin oman osaamisensa vahvuuksia ja heikkouksia.
Yliopistot muokkaavat relationaalisia johtajia muuttuvaan maailmaan13.1.2025 12:20:00 EET | Tiedote
MA Bhavani Ramamoorthi tarkastelee väitöstutkimuksessaan johtajuusidentiteetin kehittymistä sekä kollektiivisia johtajuuden muotoja. Tutkimuksessa korostetaan, kuinka kipeästi osallistavia, kollektiivisia ja relationaalisia johtajuuden muotoja tarvitaan – etenkin nopeasti muuttuvassa maailmassa navigoimiseksi.
Kävelykyky ja ympäristö tukevat iäkkäiden liikkumista13.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
TtM Essi-Mari Tuomola tutki väitöskirjassaan yksilöllisten tekijöiden, ympäristön piirteiden ja aktiivisuuden paikkojen yhteyttä iäkkäiden ulkona liikkumiseen. Liikkumista voidaan tukea kiinnittämällä huomiota esimerkiksi katujen kuntoon, lähiliikuntapaikkoihin ja palveluiden saavutettavuuteen.
Läpimurto ydinfysiikassa – kolmen eri muodon rinnakkaiselo mitattu ensimmäistä kertaa13.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ydinfysiikassa on saavutettu uusi merkkipaalu, kun lyijy-190:n (190Pb) atomiytimessä havaittiin samanaikaisesti kolme erilaista deformaatiota. Nämä voidaan liittää pallomaiseen, oblaattiin (tomaatin kaltainen) ja prolaattiin (vesimelonin kaltainen) muotoon. Tieto haastaa nykyiset teoreettiset mallit ja auttaa kehittämään parempia ydinvuorovaikutusmalleja. Tulokset julkaistiin Communications Physics -lehdessä tammikuussa 2025.
Väitöstutkimus ehdottaa uusia menetelmiä ihmisen aivoaktiivisuuden langattomaan mittaamiseen liikunnan aikana10.1.2025 11:28:04 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Alessandra Giangrande ehdottaa väitöskirjassaan uusia teknologisia ratkaisuja aivoaktiivisuuden mittaamiseen ja tulkintaan, etenkin liikunnan aikana. Tutkimus tuotti arvokasta tietoa siitä, kuinka aivomittauksia voi suorittaa liikkumisen aikana ja myös laboratorioympäristön ulkopuolella. Tutkimus raivaa tietä innovatiivisille tutkimuslinjoille aivojen ja kehon vuorovaikutuksen mittaamiseksi luonnollisissa tilanteissa: urheilussa, kuntoutuksessa, diagnostiikassa, jne.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme