Museovirasto

Tuohi-malkakaton korjauskortti jakaa perinteistä taitoa

Jaa

Museovirasto on julkaissut tuohi-malkakaton korjauskortin. Kyseessä on uusi tulokas Museoviraston laajaan korjauskorttien kokoelmaan. Se tarjoaa ohjeet vanhimman Suomessa tunnetun kattotyypin korjaukseen materiaalin hankinnasta aina huoltotoimenpiteisiin saakka.

Vanhan puurakennuksen kattokulma, taustalla vihreitä puita.
Tuohi-malkakatto oli yleinen vielä 1800-luvulla. Kuvan katto on Seurasaaren ulkomuseossa, jossa Museoviraston restaurointiasiantuntijat tutkivat ja ylläpitävät perinteisiä korjaustapoja. Museovirasto

Vielä 1800-luvulla tuohi-malkakatto oli yleisin katto Suomessa. Nykyään ne ovat harvinaisia, eikä moni urakoitsijakaan tunne niitä. Tämä kortti on tehty jatkamaan tätä rakennustaitoa, jotta mahdollisimman moni tuohi-malkakatto voitaisiin säilyttää ja korjata tuleville sukupolville.

”Tuohi-malkakatot ovat lähes kadonneet suomalaisesta rakentamisesta, vaikka sillä on tuhatvuotiset perineet”, kertoo Museoviraston rakennuskonservaattori Erkka Pajula, joka on laatinut tuohi-malkakaton korjauskortin. ”Suurin syy on ollut pärekattojen yleistyminen. Pärekatto säästi puuta, siihen ei tarvittu tuohta ja se voitiin toteuttaa helpommin, kun teollisesti valmistetut naulat yleistyivät.”

Malkakatto on rakennettu metsän tarjoamista materiaaleista: Halkaistusta puusta tehdyn kattolaudoituksen päälle on ladottu tuohiarkkeja, jotka tekevät katosta vedenpitävän. Niiden päällä on malkapuut, jotka on tehty yleensä kuusesta. Malkapuut suojaavat tuohta auringon säteiltä ja asettuvat painoksi tuohiarkkien päälle, jolloin ne eivät käpristy.

”Nykyrakentamiseen verrattuna tuohi-malkakatoissa materiaalien jalostusaste on erittäin pieni ja rakentaminen vaatii vain yksinkertaisia kädentaitoja ja vain muutamia työkaluja”, Pajula kertoo.

Tuohi-malkakaton korjauskortti on osa Museoviraston korjauskorttien sarjaa. Korjauskortit ovat maksutta kaikkien saatavilla korjaustaito.fi-sivustolla. Museoviraston korjauskortit tarjoavat tietoa ja käytännön ohjeita rakennusta säilyttävään korjaamiseen rakennuksen omistajalle ja korjaajalle.

Museovirasto on keskeinen kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomainen valtionhallinnossa. Se tuottaa tietoa ja näkökulmia kulttuuriperinnön arvoista, käytöstä, hoidosta ja mahdollisuuksista osana kestävää yhteiskuntaa. Korjauskorttien aiheina on Suomessa vakiintuneita, kestäväksi ja korjattaviksi osoittautuneita rakenteita ja rakennustapoja. Ohjeet opastavat hoitamaan, kunnostamaan ja korjaamaan vanhaa rakennusta kestävästi ja taloudellisesti, sen arvoja vaalien. Olemassa olevan rakennetun ympäristön arvostus, kunnossapito ja korjaaminen on välttämätön avain ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erkka Pajula, rakennuskonservaattori, erkka.pajula@museovirasto.fi, 0295 33 6175
Robin Landsdorff, yliarkkitehti, Museovirasto, robin.landsdorff@museovirasto.fi , 0295 33 6419
www.korjaustaito.fi

Kuvat

Vanhan puurakennuksen kattokulma, taustalla vihreitä puita.
Tuohi-malkakatto oli yleinen vielä 1800-luvulla. Kuvan katto on Seurasaaren ulkomuseossa, jossa Museoviraston restaurointiasiantuntijat tutkivat ja ylläpitävät perinteisiä korjaustapoja.
Museovirasto
Lataa
Tuohi-malkakatto-korjauskortin kansi.
Tuohi-malkakatto-korjauskortin kansi.
Lataa

Linkit

Museovirasto Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Pariisissa 11.–12.12.2024 järjestettävässä Haagin sopimuksen kokouksessa Suomea edustaa Museoviraston erikoisasiantuntija – haastattelut paikan päältä mahdollisia5.12.2024 13:42:44 EET | Tiedote

Unescon alainen Haagin sopimus vuodelta 1954 turvaa kulttuuriomaisuuden suojelua aseellisissa selkkauksissa. Sopimuksen toisen protokollan komitea kokoontuu vuosittain päättämään avustuksista ja tehostetusta kulttuuriomaisuuden suojelusta. Pariisissa 11. ja 12.12. järjestettävässä kokouksessa asialistalla ovat tehostetun suojelun kohteet ja niiden rahallinen tukeminen. Pariisin-kokous päättää myös Suomen vuoden kestäneen puheenjohtajuuskauden.

Arkeologiska objekt av riksintresse har bekräftats7.11.2024 14:07:35 EET | Pressmeddelande

Museiverket har utarbetat en inventering av arkeologiska objekt av riksintresse, där de viktigaste arkeologiska objekten i Fastlandsfinland har fastställts. Statsrådet har 7.11.2024 godkänt den som en inventering som avses i de riksomfattande målen för områdesanvändning som grundar sig på markanvändnings- och bygglagen. Inventeringen träder i kraft 1.3.2025. Totalt 1 391 arkeologiska objekt har valts ut som objekt av riksintresse.

Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet on vahvistettu7.11.2024 14:07:35 EET | Tiedote

Museovirasto on laatinut valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden inventoinnin, jossa on määritetty manner-Suomen merkittävimmät arkeologiset kohteet. Valtioneuvosto on hyväksynyt sen maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi 7.11.2024. Inventointi tulee voimaan 1.3.2025. Merkittäviksi valittuja arkeologisia kohteita on yhteensä 1391.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye