Metsäteollisuuden Lindström: Suomeen saatava korkean arvonlisän teollisia investointeja
Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa fiksumpaa teollisuuspolitiikkaa. – Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen.
– Kuten olemme nähneet, uusien investointien saaminen on haasteellista, kun niitä on mennyt Suomen ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua. Tätä eriarvoistaa monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta.
Lindström muistuttaa, että metsäteollisuuden taloudelliset mahdollisuudet ovat Euroopassa suuret.
– Kukapa ei haluaisi tulevaisuudessa käyttää uusiutuvaa, biohajoavaa, kierrätettävää ja hiiltä sitovaa materiaalia tuotteidensa pohjana pikemminkin kuin fossiilisista, ehtyvistä materiaaleista valmistettuja tuotteita.
– Tavoitteemme on, että talous ja teollinen toimiala nousee vahvemmin esiin EU:n ilmastonäkökulman rinnalle. EU:n säätely nimittäin vaikuttaa vahvasti siihen, minkälaisessa toimintaympäristössä ja kuinka ennustettavasti teollisuus voi toimia.
Biotalous vahvassa nosteessa -bioekologiasta biotalouteen
Globaalisti biotalous ja bioteknologia ovat Lindströmin mukaan nosteessa. – Tähän tulee nyt vahvasti tarttua ja ymmärtää, että jos me olemme metsäpohjaisen biotalouden edelläkävijöitä ja sen osuus on meillä korkein Euroopassa, monilla eteläisen Euroopan mailla biotalouden vahvuudet ovat muilla aloilla. Tämä mahdollistaa kumppanuuksien löytämisen biotalouden kehittämiseen niidenkin maiden kanssa, joiden bioresurssit perustuvat vaikkapa mereen tai peltoihin.
– Uudelta komissiolta odotamme, että päästään bioekologiasta biotalouteen. Uusien puupohjaisten tuotteiden skaalaus teolliseen valmistukseen vie aikansa. Vaikka niihin liittyy suuria odotusarvoja ja niiden jalostusarvo voi olla tulevaisuudessa korkea, meidän on nykyisillä volyymituotteilla rahoitettava uuden kehitystyö, muistuttaa Lindström.
Metsäteollisuuden tavoitteena on Lindströmin mukaan saada biotalous, biovalmistus ja bioteknologia vahvasti seuraavan komission agendalle. – Sen kehittäminen toisi Suomeen ja koko Eurooppaan valtavasti mahdollisuuksia. On hienoa, että tähän viittaavat signaalit ja viestit Brysselistä ovat vahvistuneet.
Suomi tarvitsee kasvua ja uusia investointeja
Nyt on keskityttävä Lindströmin mukaan siihen, että huolehditaan nykyisen tuotannon kilpailukyvystä sekä siihen, että saadaan uusia tuotteita kehitettyä markkinoille suuremman mittakaavan teolliseen valmistukseen. – Kun Suomen kansantalouden perusta nojaa edelleen pitkälti metsä-, kemian ja teknologiateollisuuden vientiin, on järkevää huomioida teollisuuden kilpailukyky- ja toimintaedellytykset.
–Suomen on tärkeä saada uusia investointeja kasvun käynnistämiseksi. Päinvastoin kuin monissa muissa maissa tämä ”tervetuloa investoimaan meille – asenne” ei ole näkynyt poliittisten päättäjien toimissa riittävästi. Varsinkin pandemian ja energiakriisin jälkeinen geopoliittinen tilanne pakottaa kuitenkin vahvistamaan omavaraisuutta ja pienentämään riskejä.
Lindströmin mukaan on hyvä, että hallituksella on valmisteilla teollisuuspoliittinen strategia, jonka yhtenä tavoitteena on saada puhtaita, korkean arvonlisän teollisia investointeja ja työpaikkoja maahan. – Ne luovat hyvinvointia ja kasvua, ovat erittäin energiatehokkaita ja täyttävät ilmastotavoitteita.
Metsäteollisuuden uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyö tuottaa aikanaan fossiilisia korvaavia tuotteita, joiden valmistus tulisi saada skaalautumaan ylös ja pysymään Suomessa.
Metsäteollisuudella näköpiirissä maltillinen elpyminen
Vaikka rakentamisen ja teollisuuden suhdannetilanne on edelleen heikko, muusta teollisuudesta poiketen metsäteollisuuden näkymät kielivät Lindströmin mukaan maltillisesta elpymisestä. – Vaikka kysynnän kasvu on vaimeaa, se näkyy myönteisenä kemiallisen metsäteollisuuden kehityksessä, mutta sahateollisuuden suhdannetilanne on heikompi.
Lindströmin näkemyksen mukaan Euroopan elpyminen ja Saksan talouden kehitys tärkeimpänä kauppakumppanina vaikuttavat metsäteollisuuden suhdannenäkymiin eniten. – Myös kotimaan poliittiset ratkaisut kuten paikallinen sopiminen, työelämäreformi ja työmarkkinakierros vaikuttavat lyhyellä aikavälillä talouden tunnelmaan, mutta todelliset vaikutukset ja hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.
Somekirjoittelussa yksipuolinen kuva metsäteollisuudesta
Lindström katsoo huolestuneena tendenssiä, mikä mediassa ja somekirjoittelussa metsäasioiden käsittelyssä vallitsee. – Kun asioita käsitellään tietyllä yksipuolisella tulokulmalla, suuren yleisön silmille ne tulevat liian usein vain kielteisessä valossa.
–Kun olemme metsäteollisuudessa tehneet säännöllisesti suomalaisille kyselyjä metsäteollisuuden maineesta, on hämmästyttävää, että se on edelleen erinomaisen hyvä monella alueella. Tämän rinnalla somekirjoittelu antaa hyvin kapean kuvan siitä, mitä valtaväestö metsistä ja metsätaloudesta ajattelee.
Kansainvälisesti tarkastellen puuta jalostavan teollisuuden viime vuonna julkaisema biodiversiteettitiekartta sai Lindströmin mukaan erinomaisen vastaanoton. – Siinä osoitetaan tiedepohjaisesti, miten monimuotoisuus on Suomessa kehittynyt. Sekä Ilmastotiekartta että biodiversiteettitiekartta ovat erinomaisia dokumentteja siitä, mitä on tehty ja miltä tuleva kehitysura näyttää tämän tiedon valossa.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Tuontipuulla rakentava Japani saha- ja hirsitaloteollisuuden viennin veturina18.12.2024 09:33:34 EET | Artikkeli
Vaikka Suomen sahatavaran ja hirsitaloteollisuuden vienti on kokonaisuudessaan edelliseen vuoteen nähden ollut alemmalla tasolla, Japanin vienti on vahvassa kasvussa. Tammi-elokuun aikana Japaniin suuntautuneen viennin kasvu on ollut 22,9 prosenttia. –Japanin vienti on vetänyt aika hyvin tänä vuonna verrattuna moneen muuhun markkinaan. Suomen kannalta on mielenkiintoista seurata, saisivatko japanilaiset vihdoin katkaistua puutuotevirrat Venäjältä, sanoo Sahateollisuus ry.n toimitusjohtaja Tino Aalto. Kuutiomäärältään Japaniin vietiin tammi - elokuussa lähes puoli miljoonaa kuutiota saha- ja höylätavaraa. Japani on toimialalle toiseksi suurin vientimaa Egyptin jälkeen. Myös hirsitaloteollisuudelle Japanin vienti on ollut valopilkku, mistä esimerkiksi Honka on raportoinut aiemmin syksyllä. – Suomen viennin kehityksen kannalta keskeisiä seurattavia asioita ensi vuonna ovat jenin valuutan arvostus, Japanin puutuoteteollisuutta koskevat protektionistiset toimet ja rakentamisalan suhdannekeh
Ilmastopolitiikassa vauhditettava fossiilisten alasajoa ja teknisten nielujen käyttöönottoa12.12.2024 09:13:42 EET | Artikkeli
Suomi voi olla on vihreän siirtymän teknologian kehittäjänä eturintamassa, jos nyt panostetaan aktiivisesti hiilidioksidin talteenoton teknologian ja jatkojalostuksen kehittämiseen, sanoo erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin LUT -yliopistosta. Lahdessa sijaitsevaa yliopiston professuuria rahoittavan Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen Esko Kollin mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisyntyä suurta arvon lisää. Metsät sitovat vain 14 prosenttia globaaleista päästöistä Säätiö haluaa rahoittaa Kollin mukaan vihreän siirtymän teknologian kehittämistä siksi, että metsien nielujen kasvattamiseen perustuvasta ilmastopolitiikasta on siirryttävä voimakkaammin fossiilisten alasajoon ja hiilidioksidin talteenottoon. – Kun maailman metsät sitovat 14 prosenttia globaaleista päästöistä, pitää lisätä toimia sen 86 prosentin päästöosuuden laskemiseksi
Suomella hyvät edellytykset hiilidioksiditalouden suurvallaksi4.12.2024 14:12:34 EET | Artikkeli
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tavoitellaan teknisten hiilinielujen käytön merkittävää lisäämistä. VTT:n ja LUT-yliopiston tutkimusprojektissa on selvitetty, miten esimerkiksi metsäteollisuudesta ja jätteenpoltosta syntyvää biopohjaista hiilidioksidia otetaan talteen ja muunnetaan korkean jalostusasteen tuotteiksi. Kun metsien nieluihin perustuvaa Suomen ilmastopolitiikkaa on arvioitu metsäntutkijoiden parissa tehottomaksi, tulisi panostaa enemmän fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan, teknisiin nieluihin ja hiilen talteenottoon. Bioperäisen hiilidioksidin jatkojalostuksessa valtava potentiaali –Suomella on valtava potentiaali olla yksi johtavista maista biopohjaisen hiilidioksidin hyötykäytössä. Suomessa syntyy noin 30 miljoonaa tonnia biopohjaista hiilidioksidia vuodessa. Mikäli se otettaisiin talteen ja muunnettaisiin tuotteiksi, voisi Suomesta tulla merkittävä hiilidioksidista ja vedystä valmistettujen polymeerien ja liikennepolttoaineiden tuottaja ja viejä,
MEP Emma Wiesner: Uuden komission tunnustettava metsätalouden merkitys27.11.2024 07:42:00 EET | Artikkeli
Ruotsalaisen europarlamentaarikon Emma Wiesnerin mukaan uuden komission on tunnustettava metsätalouden ja biotalouden merkitys. – EU tarvitsee nyt vahvan strategian, jossa biotalous nostetaan yhdeksi teollisuuspolitiikan kärkihankkeista. Biotaloudella on myönteiset vaikutukset myös ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. –Vaikka Venäjän energian korvaamisesta on tullut Euroopalle suuri haaste, komissio on suhtautunut kielteisesti bioenergian käytön sisällyttämiseen energiapaketteihin. Tämä kielteinen asenne on erityisen ongelmallinen pohjoismaisille metsämaille, kuten Suomelle ja Ruotsille, joiden talous nojaa merkittävästi metsä- ja biotalouteen. Wiesner uskoo, että uusi komissio voisi omaksua myönteisemmän asenteen bioenergian käyttöä kohtaan. – Se vahvistaisi biotalouden merkitystä Euroopan taloudessa. Ympäristönäkökulmat dominoivat EU:n politiikkaa Wiesnerin mukaan EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tiukentuminen on asettanut uusia paineita metsätalouden kestävyyden mitta
Metsän mikrobeista raaka-ainetta lääketeollisuuteen19.11.2024 11:24:22 EET | Artikkeli
Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature® -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy palkittiin 30 000 euron Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen. Metsien monimuotoisuus lisää vastustuskykyä sairauksille –Metsän mikrobit voivat olla avain tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Viime keväänä päättyneessä 142 henkilön atopiatutkimuksessa saatiin Kalmarin mukaan myönteisiä vaikuttavuustuloksia. –Osoitimme, että mikrobiuutetta sisältävän perusvoiteen käyttö vahvisti atoopikkojen ihon suojakerrosta, vähensi atopialääkepäiviä sekä atopialääkkeitä tarvitsevien henkilöiden määrää verrattuna lumeryhmään. Kalmarin mu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme