Jyväskylän yliopisto kehittää uusia ratkaisuja maahanmuuttaneiden yliopistopolkujen sujuvoittamiseksi
Maahanmuuttaneet ovat erityisen aliedustettuina kielellisesti vaativissa ja korkeakoulutusta edellyttävissä asiantuntijatehtävissä. Koulutus- ja työmarkkinoiden eriytymisen pysäyttämiseksi maassa jo olevien maahanmuuttaneiden tavoittaminen korkeakoulutukseen on yhä tärkeämpää. Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa halutaankin kehittää uusia ratkaisuja maahanmuuttaneiden yliopistopolkujen sujuvoittamiseksi.
Maahanmuuttaneet ovat erityisen aliedustettuina kielellisesti vaativissa ja korkeakoulutusta edellyttävissä asiantuntijatehtävissä. Koulutus- ja työmarkkinoiden eriytymisen pysäyttämiseksi maassa jo olevien maahanmuuttaneiden tavoittaminen korkeakoulutukseen on yhä tärkeämpää. Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa halutaankin kehittää uusia ratkaisuja maahanmuuttaneiden yliopistopolkujen sujuvoittamiseksi.
Kehittämistyön tueksi tiedekunnassa on juuri valmistunut sosiaalityön koulutuksen saralta selvitys, jossa tutkimuskoordinaattori Aija Virtanen on tarkastellut maahanmuuttaneiden tavoittamisen, opintoihin pääsyn ja opintojen aikana tarvittavan tuen kysymyksiä. Erityisesti sosiaalityössä on tunnistettu tarve työntekijöiden moninaisuudelle: työntekijöiden toivotaan edustavan väestöpohjaa nykyistä paremmin ja pystyvän siten vastaamaan yhä moninaistuvan asiakaskunnan tarpeisiin. Vaikka selvityksessä on keskitytty yksittäiseen koulutukseen, koulutuksen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden kysymykset koskettavat koko yliopistokenttää; yliopistojen tulee voida reagoida demografiseen kehitykseen ja pystyä huomioimaan yhä moninaisemmilla taustoilla hakeutuvat opiskelijat myös suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.
Selvityksessä suositetut toimenpiteet kohdistuvat erityisesti opiskelijavalintakäytänteisiin, jotka ovat maahanmuuttaneiden näkökulmasta kielellisesti ulossulkevia. Esimerkiksi valintakokeet vaativat erinomaista suomen kielen taitoa, vaikka yliopistojen hakukelpoisuus ei sitä edellytä. Tämä tulisi ottaa huomioon valintakokeita laadittaessa. Maahanmuuttaneet tarvitsisivatkin myös lisäaikaa valintakokeisiin.
– On kuitenkin tärkeä huomioida, että vain pääsyn esteiden purkaminen ei takaa sitä, että maahanmuuttaneita hakeutuisi sosiaalityön tutkinto-ohjelmiin nykyistä enemmän, vaan vaaditaan myös opiskelijamarkkinoinnin kohdentamista. Samoin tarvitaan opintojen aikaista tukea, jotta maahanmuuttaneiden on myös mahdollista edetä opinnoissaan ja saavuttaa sellaiset valmiudet, että myös työllistyminen kielellisesti vaativiin asiantuntijatehtäviin on mahdollista. Kaikilla opiskelijoilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä toivomilleen työurille – kielitaustasta riippumatta, Virtanen tähdentää.
Maahanmuuttaneiden polkujen sujuvoittamiseksi humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa etsitään ratkaisuja avata maahanmuuttaneille oma valintaväylä sosiaalityön koulutukseen. Oma väylä olisi ensimmäinen askel opiskelijavalintakäytänteiden yhdenvertaistamisessa yliopistotasolla, ja se mahdollistaisi tarkoituksenmukaisten kielellisen tuen muotojen rakentamisen osaksi tutkinto-ohjelmaa.
Lisätietoja: Aija Virtanen, aija.virtanen@jyu.fi, +358504306080
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Simulaatiopohjaiset opetusmenetelmät edistävät fysioterapeuttiopiskelijoiden ammatillista osaamista14.1.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Minna Haapakosken väitöstutkimus käsitteli simulaatio-oppimisen hyödyntämistä fysioterapeuttien koulutuksessa. Tulosten mukaan simulaatioharjoittelu edisti ammatillisen osaamisen sanoittamisen monitahoisuutta ja auttoi opiskelijoita reflektoimaan paremmin oman osaamisensa vahvuuksia ja heikkouksia.
Yliopistot muokkaavat relationaalisia johtajia muuttuvaan maailmaan13.1.2025 12:20:00 EET | Tiedote
MA Bhavani Ramamoorthi tarkastelee väitöstutkimuksessaan johtajuusidentiteetin kehittymistä sekä kollektiivisia johtajuuden muotoja. Tutkimuksessa korostetaan, kuinka kipeästi osallistavia, kollektiivisia ja relationaalisia johtajuuden muotoja tarvitaan – etenkin nopeasti muuttuvassa maailmassa navigoimiseksi.
Kävelykyky ja ympäristö tukevat iäkkäiden liikkumista13.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
TtM Essi-Mari Tuomola tutki väitöskirjassaan yksilöllisten tekijöiden, ympäristön piirteiden ja aktiivisuuden paikkojen yhteyttä iäkkäiden ulkona liikkumiseen. Liikkumista voidaan tukea kiinnittämällä huomiota esimerkiksi katujen kuntoon, lähiliikuntapaikkoihin ja palveluiden saavutettavuuteen.
Läpimurto ydinfysiikassa – kolmen eri muodon rinnakkaiselo mitattu ensimmäistä kertaa13.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ydinfysiikassa on saavutettu uusi merkkipaalu, kun lyijy-190:n (190Pb) atomiytimessä havaittiin samanaikaisesti kolme erilaista deformaatiota. Nämä voidaan liittää pallomaiseen, oblaattiin (tomaatin kaltainen) ja prolaattiin (vesimelonin kaltainen) muotoon. Tieto haastaa nykyiset teoreettiset mallit ja auttaa kehittämään parempia ydinvuorovaikutusmalleja. Tulokset julkaistiin Communications Physics -lehdessä tammikuussa 2025.
Väitöstutkimus ehdottaa uusia menetelmiä ihmisen aivoaktiivisuuden langattomaan mittaamiseen liikunnan aikana10.1.2025 11:28:04 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Alessandra Giangrande ehdottaa väitöskirjassaan uusia teknologisia ratkaisuja aivoaktiivisuuden mittaamiseen ja tulkintaan, etenkin liikunnan aikana. Tutkimus tuotti arvokasta tietoa siitä, kuinka aivomittauksia voi suorittaa liikkumisen aikana ja myös laboratorioympäristön ulkopuolella. Tutkimus raivaa tietä innovatiivisille tutkimuslinjoille aivojen ja kehon vuorovaikutuksen mittaamiseksi luonnollisissa tilanteissa: urheilussa, kuntoutuksessa, diagnostiikassa, jne.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme