Raportti: Tekoäly on jopa heikentänyt tuottavuutta työpaikoilla, mutta kehitys voidaan kääntää
Algoritmien käyttö työntekijöiden ohjaamisessa on johtanut virheisiin työvuorojen jakamisessa sekä ajan hukkaamiseen tarpeettomiin tehtäviin. Työhyvinvoinnin ja tehokkuuden lisääminen edellyttää, että työntekijät osallistuvat tekoälyn käytön suunnitteluun. Esimerkiksi viranomaisten digityösuojelutarkastukset ja ammattiliittojen kanneoikeus voisivat auttaa ongelmien ratkaisussa.
Tiedot käyvät ilmi kaupan ja logistiikan aloja käsittelevästä haastattelututkimuksesta, joka on osa eurooppalaista tekoälyn käyttöä johtamisessa koskevaa tutkimushanketta. Hanketta koordinoi Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö ja koko hankkeen toteutuksesta vastaa brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies. Suomea koskevan haastattelututkimuksen ovat toteuttaneet ajatushautomo Demos Helsingin asiantuntijat Johannes Anttila ja Theo Cox.
– Työnantajat tavoittelevat algoritmijohtamisella työn tehostamista, mutta se voi kääntyä itseään vastaan. Esimerkiksi kaupan alan kokeilussa tekoäly teki työntekijöiden työvuorot 15 minuutin tarkkuudella kassadatan pohjalta. Seurauksena myymälään kutsuttiin liian vähän työvoimaa, koska algoritmit eivät huomioineet näkymätöntä työtä, kuten lehtihyllyjen täyttöä. Tuloksena oli asiakkaiden ärtymystä ja kaaosta, Anttila sanoo.
Selvitystä varten haastateltiin yhteensä kymmentä työntekijää ja ammattiliittojen edustajaa logistiikan ja kaupan aloilla. Teemahaastattelumenetelmä antoi mahdollisuuden saada aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa tekoälyn ja algoritmien vaikutuksesta työntekijöihin.
– Tekoälyllä ei voi ainakaan vielä korvata perinteistä johtamistyötä, johon kuuluu esimerkiksi alaisten yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen. Tekoäly ei ylipäänsä auta silloin, kun dataa ei ole riittävästi. Esimerkiksi roskakuski kertoi, kuinka tekoäly ohjasi kuljettajia ajamaan ruuhkissa ja tyhjentämään tyhjiä jäteastioita, Cox toteaa.
Oikein käytettynä tekoälystä on myös hyötyä. Selvityksessä esitetään useita keinoja, joilla algoritmeilla ohjatusta työstä saataisiin mielekkäämpää.
– Olennaista on, että työntekijät ovat alusta asti mukana suunnittelemassa uusien tietojärjestelmien käyttöä. Siihen voitaisiin velvoittaa esimerkiksi työnantajien ja työntekijöiden vuorovaikutusta säätelevässä yhteistoimintalaissa. Tietosuojavaltuutetulle tai aluehallintovirastoille voitaisiin myös antaa valtuudet puuttua epäkohtiin erillisellä digityösuojelutarkastuksella, Anttila ehdottaa.
Digityösuojelutarkastus tarkoittaisi viranomaisen valtuutta auditoida työpaikoilla käytettyjä tekoälyjärjestelmiä ja arvioida niiden vaikutuksia työntekijöihin.
Anttilan ja Coxin mukaan arkaluontoisemmissa asioissa tekoälyn käyttöä pitää myös rajoittaa.
– Tekoälyn käyttö esimerkiksi rekrytoinnissa tai palkkaa ja työsuhteen jatkumista koskevissa päätöksissä voi johtaa jopa laittomaan syrjintään, sillä algoritmit saattavat painottaa valinnoissa vaikkapa sukupuoleen tai ikään kytkeytyviä tekijöitä. Tällaisissa päätöksissä sitä on syytä hyödyntää enintään apuna vaikkapa perustietojen koostamisessa. Syrjintää estäisi myös ammattiliittojen oikeus kanteluihin, koska yksittäisen työntekijän mahdollisuudet pitää puoliaan ovat usein heikot, Cox arvioi.
Selvitys Algorithmic management and workplace digitalisation in Finland julkaistaan Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivulla 16.9.2024 kello 7.30. Se on toteutettu osana kaksivuotista eurooppalaista Digital programme: Algorithms at the workplace -tutkimushanketta. Koko hanketta koordinoi brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies (FEPS) ja Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö.
Hankkeessa on mukana myös kuusi ajatushautomoa muista Pohjoismaista. Muita Pohjoismaita koskevat tutkimusjulkaisut ovat saatavilla FEPS:n sivustolta.
Tutkimusta varten on saatu Euroopan parlamentin taloudellista tukea. Hankkeen tukemiseen on osallistunut myös pohjoismaisia ammattijärjestöjä, kuten Suomessa Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuuden palkansaajat TP.
Tutkimushankkeen tuloksia esitellään tiistaina 17.9.2024 kello 9–11 Helsingin yliopiston Tiedekulman STAGEn (Yliopistonkatu 4, Helsinki) keskustelutilaisuudessa How algorithms and AI reshape workplaces and the world? Tapahtuman pääpuhujat ovat kansainvälisen työjärjestö ILO:n tekoälyyn erikoistunut ekonomisti Uma Rani ja OECD:n ekonomisti Annikka Lemmens. Tilaisuuden koko ohjelma löytyy tapahtumasivulta.
Lisätietoja:
Johannes Anttila
vanhempi asiantuntija
Demos Helsinki
Puhelin 044 535 1152
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes Anttilavanhempi asiantuntija, Demos Helsinki
Puh:+358 44 535 1152johannes.anttila@demoshelsinki.fiKuvat
Linkit
Kalevi Sorsa -säätiö
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Se edistää oikeudenmukaista ekologista siirtymää tuottamalla julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Leikkaukset hoivapalveluista siirtävät taakkaa läheisille ja voivat heikentää heidän työllisyyttään merkittävästi3.12.2024 07:15:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa tutkimusraportissa tarkastellaan, miten läheisten tekemä palkaton hoiva vaikuttaa heidän työllisyyteensä. Tutkimuskatsaus osoittaa, että palkaton hoiva vähentää läheisten osallistumista työelämään ja heidän työtuntejaan. Raportissa arvioidaan, että ympärivuorokautisen hoivan palvelupaikat vähenevät vuoteen 2030 mennessä noin 11 000:lla, mikä vähentää työllisyyttä 400–1900 henkilötyövuodella.
Ennakkotieto: Kaavaillut leikkaukset hoivapalveluista siirtävät hoivataakkaa läheisille ja heikentävät heidän työllisyyttään28.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Tiistaina 3.12. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten hyvinvointialueiden kaavailemat ympärivuorokautisen hoivan leikkaukset siirtävät hoivataakkaa palveluiden tarpeessa olevien ikääntyneiden läheisille ja miten se vaikuttaa heidän työllisyyteensä. Raportissa tehdään myös ensi kertaa Suomessa arviolaskelma näistä vaikutuksista.
Raportti: Hallituksen käyttämiin työllisyysvaikutusarvioihin liittyy merkittävää epävarmuutta21.11.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema raportti nostaa esiin merkittäviä epävarmuuksia valtiovarainministeriön (VM) työllisyysvaikutusarvioissa. Raportti osoittaa, että hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset voivat olla murto-osa verrattuna VM:n arvioihin. Se veisi pohjaa myös hallituksen tavoitteilta sopeuttaa julkista taloutta.
Mediakutsu: Miten valtiovarainministeriö arvioi politiikan työllisyysvaikutuksia ja miten arvioiden epävarmuus tulisi huomioida päätöksenteossa?12.11.2024 14:07:45 EET | Kutsu
Kalevi Sorsa -säätiö järjestää medialle aamiaistilaisuuden torstaina 21.11. klo 8.30–9.45 Scandic Helsinki Hubissa (Annankatu 18, Helsinki). Tilaisuudessa esitellään samana päivänä julkaistavaa raporttia Paras arvaus? Selvitys valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarvioista ja niiden asemasta päätöksenteossa. Raportin ovat kirjoittaneet SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen ja työmarkkinaekonomisti Ralf Sund. Tilaisuudessa raporttia kommentoivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka ja valtionvarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila.
Tutkimus: Metsäsektorin vihreä siirtymä vaikuttaa eniten Itä- ja Pohjois-Suomen työpaikkoihin24.10.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden vähentämistä. Tämä vaikuttaa erityisesti itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Siellä metsäalaan kytkeytyvien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 10–15 prosenttia, kun koko maassa keskiarvo on neljä prosenttia. Metsäsektorin siirtymän hallittu ja oikeudenmukainen toteutus pitäisi käynnistää välittömästi. Tiedot selviävät Kalevi Sorsa -säätiön tällä viikolla julkaisemasta Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa 2025 -raportista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme