”Kantasolusiirteen saaminen merkitsee koko elämää”
Maailman kantasoluluovuttajien päivää vietetään lauantaina 21.9.2024. Vuosittain Suomessa noin 100 potilasta tarvitsee veren kantasoluja vapaaehtoiselta luovuttajalta. Heistä noin joka kuudes on lapsi. Yksi vapaaehtoisen kantasoluluovuttajan avulla pelastuneista potilaista on 21-vuotias Rasmus Virolainen.
Virolainen sairastui akuuttiin lymfoblastileukemiaan (ALL) 14-vuotiaana vuonna 2018. Parantuminen on ollut pitkä tie, sillä Rasmuksen sairaus uusi peräti kaksi kertaa.
Tuntemattomalta luovuttajalta saatu siirre pelasti
Rasmus Virolaisen leukemiaa hoidettiin aluksi solunsalpaajahoidoilla. Hoitojen päätyttyä sairauden todettiin uusiutuneen.
Tämän jälkeen Virolaista hoidettiin CAR-T-soluhoidolla. CAR-T on syövän immuunihoitomuoto, jossa potilaan puolustusjärjestelmän soluja aktivoidaan hyökkäämään tehokkaammin syöpäsoluja vastaan. Soluhoidolla ei kuitenkaan ollut Rasmuksen sairauteen toivottua vaikutusta. Elokuussa 2021 edessä oli viimeinen hoitovaihtoehto, kantasolusiirto. Sopiva luovuttaja löytyi onneksi heti.
”Luovuttaja oli niin sanottu täydellinen match, jonka veriryhmä ja kudostyyppi vastasivat omiani”, Rasmus kertoo.
Siirto itsessään onnistui hyvin. Pian sen jälkeen alkoi kuitenkin pitkä taistelu käänteishyljinnän oireita vastaan. Rasmus joutui viettämään sairaalassa yhtäjaksoisesti yhdeksän kuukautta.
”Sairaala oli koko elinympäristöni usean vuoden ajan. Oli ajanjaksoja, jolloin en käytännössä pystynyt tekemään muuta kuin nukkumaan. Parempina jaksoina katsoin läppäriltä ohjelmia ja pelasin tietokoneella”, Rasmus muistelee.
Apuna vapaaehtoisten suuri joukko
Rasmus puhuu äitinsä Taru Tuomisen kanssa avoimesti sairauden vaiheista ja hoidoista omassa podcastissaan, LeukemiaX3:n, jaksoissa. He korostavat sekä Kantasolurekisteriin liittymisen että verenluovutuksen tärkeyttä.
”Ilman kantasoluluovuttajaa en olisi elossa! Tuntemattoman luovuttajan siirteen saaminen merkitsee ihan kaikkea. Myös verenluovuttajat ovat tärkeitä, ja jos vain pystyisin itse luovuttamaan, luovuttaisin aivan varmasti”, Rasmus summaa.
Rasmuksen mukana leukemiamatkalla on ollut myös suuri vapaaehtoisten verenluovuttajien joukko. Hoitojen aikana Virolainen on saanut 98 pussia punasoluja ja 226 pussia trombosyyttejä eli verihiutaleita. Tämä tarkoittaa jopa tuhannen verenluovuttajan apua, sillä yhteen trombosyyttivalmisteeseen tarvitaan aina neljän luovuttajan verihiutaleet.
Tällä hetkellä Rasmuksen tilanne on hyvä. Virolainen elää aktiivista nuoren miehen elämää vapaana leukemiasta.
”Monilla ihmisillä on mahdollista luovuttaa verta tai liittyä Kantasolurekisteriin. Ei sen tärkeyttä voi tämän enempää korostaa.”
Lue Rasmuksen koko tarina Veripalvelun verkkosivuilta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina LinjamaOsastonylilääkäri, Kantasolurekisteri
Puh:+358293001711tiina.linjama@veripalvelu.fiSanna KettunenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 29 300 1916sanna.kettunen@veripalvelu.fiLinkit
Veripalvelu ylläpitää Suomen Kantasolurekisteriä
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu tuottaa sairaaloille potilaiden hoidossa tarvittavia turvallisia ja tehokkaita verivalmisteita sekä laboratoriopalveluja. Huolehdimme veren keräämisestä vapaaehtoisilta verenluovuttajilta potilashoidon tarpeiden mukaisesti. Tarjoamme sairaaloille myös kantasolu- ja elinten siirtoja tukevia palveluita.
Veripalvelu ylläpitää Suomen Kantasolurekisteriä. Rekisterissä on vapaaehtoisten henkilöiden tiedot, jotka ovat luvanneet luovuttaa veren kantasoluja niitä tarvitseville potilaille.
Kantasolurekisterissä on tällä hetkellä noin 73 000 jäsentä. Maailmanlaajuisesti eri maiden rekistereissä on yhteensä yli 42 miljoonaa jäsentä. Suomen Kantasolurekisteri perustettiin vuonna 1992.
Suomi oli yksi ensimmäisistä Euroopan maista, joissa kantasolusiirtotoiminta käynnistyi. Suomen ensimmäinen kantasolusiirto tehtiin 50 vuotta sitten Lastenklinikalla, vuonna 1974.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SPR Veripalvelu
Hengenpelastajaliigan kuudes kausi alkaa – Nouseeko Jokerit kärkikamppailuun?16.9.2024 12:00:00 EEST | Tiedote
Mestiksen ja Veripalvelun Hengenpelastajaliigan kuudes kausi käynnistyy maanantaina 16.9.2024. Mielenkiinto kohdistuu erityisesti viime kauden tulokkaaseen Jokereihin, joiden kannattajien odotetaan tänä vuonna taistelevan kärkipaikoista entistä kovemmin.
Verisolujen tuottama vesikkeli auttaa lääketieteellistä tutkimusta12.9.2024 08:08:00 EEST | Tiedote
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun tuotekehitystiimi on kehittänyt menetelmän, jolla voidaan eristää verisolujen tuottamia ulkoisia kalvorakkuloita eli vesikkeleitä (extracellular vesicles, EV). Vesikkeleitä voidaan käyttää apuna lääketieteellisessä tutkimuksessa esimerkiksi sairauksien tunnistamisessa ja uusien hoitomuotojen kehitystyössä.
Miehet haluavat, että verenluovutus on helppoa15.8.2024 11:45:00 EEST | Tiedote
Verta luovuttavia miehiä motivoi Veripalvelun tuoreen kyselytutkimuksen mukaan paitsi halu auttaa, myös verenluovutuksen sujuvuus ja helppous. Miehiä tarvitaan lisää verenluovuttajiksi.
Uusia verenluovuttajia tarvitaan tänä vuonna yli 20 000 – auttaminen on helppoa1.8.2024 12:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla verenluovutukseen ilmoittautui 68 406 ihmistä, jotka luovuttivat yhteensä reilut 85 000 kertaa. Uusia verenluovuttajia luovutuksessa on käynyt kesäkuun loppuun mennessä 8761 henkilöä. Tänä vuonna tavoitteena on yli 20 000 uutta luovuttajaa. Tavoitteesta ollaan siis jäljessä.
1.7.–30.11. matka Eurooppaan voi aiheuttaa väliaikaisen verenluovutusesteen1.7.2024 13:55:32 EEST | Tiedote
Länsi-Niilin viruksen epidemiakausi on alkamassa Euroopassa. Epidemia vaikuttaa verenluovutukseen myös Suomessa, sillä 1.7.–30.11. matkustaminen viruksen riskialueella aiheuttaa 28 vuorokauden varoajan verenluovutukseen. Rajoituksella halutaan estää mahdollinen verenluovuttajan oireettoman tartunnan siirtyminen veren välityksellä potilaaseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme