Saimaalla tikittää kaivosteollisuuden aikapommi – mutta kukaan ei näytä ymmärtävän uhkaa

Tiistaina 17. syyskuuta esitelty EU:n kilpailukykyraportti, ns. Draghin raportti, aiheuttaa kasvavaa huolta Saimaan puolustajissa. EU-maiden tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä on lisännyt vihreän siirtymän raaka-aineiden, kuten akkuteollisuuden tarvitsemien malmien ja harvinaisten maametallien, kysyntää. Tavoitteen saavuttamiseksi EU pyrkii vähentämään riippuvuuttaan raaka-aineiden tuonnista ja lisäämään omavaraisuuttaan. Draghin raportti nostaa entisestään painetta avata uusia metallimalmikaivoksia muun muassa Suomeen, jonka kallioperästä löytyy monia vihreään siirtymään tarvittavia mineraaleja.

Vuonna 2023 voimaan astunut kriittisten raaka-aineiden asetus (CRMA) on jo lyhentänyt kaivos- ja ympäristölupien käsittelyaikoja. Draghin raportissa mennään astetta pidemmälle: EU:n nimeämät strategiset hankkeet ohittaisivat yleisen edun (“imperative reasons of overriding public interest”).

Suomessa 70 prosenttia malminetsinnästä keskittyy Lappiin, missä suunnitellaan useita uusia metallimalmikaivoksia. Näillä kaivoshankkeilla olisi vakavia ympäristö- ja vesistövaikutuksia. Yksi tunnetuimmista on Anglo American Sakatti Miningin nikkelikaivos, joka uhkaa kaksinkertaisesti suojeltua Viiankiaavan aapasuota.

Saimaan vesistöä uhkaa tällä hetkellä kolme kaivoshanketta. FinnCobalt Oy:n Hautalammen kaivoshanke Outokummussa on edennyt vähin äänin. Yhtiö jätti ympäristölupahakemuksen aluehallintovirastolle huhtikuussa 2024, ja sillä on voimassa oleva kaivoslupa vuodelta 2009. FinnCobalt Oy on täysin ruotsalaisen Eurobattery Minerals -yhtiön omistama tytäryhtiö, ja sen tavoitteena on kaivaa nikkeliä, kobolttia ja kuparia. Kaivoshankkeelle haetaan EU:n strategisen hankkeen CRMA-statusta. Toteutuessaan kaivoksen vesistövaikutukset ulottuisivat suoraan Saimaaseen Sysmäjärven ja Sysmäjoen kautta.

Kaksi muuta pitkälle edennyttä hanketta Saimaan alueella sijaitsevat Heinävedellä ja Enonkoskella. Brittiläis-ruotsalaisen Beowulf Miningin tytäryhtiö Grafintec havittelee grafiittikaivosta Heinäveden Aitolammelle. Lontoossa listatun Bluejay Mining Ltd:n tytäryhtiö FinnAust Mining Finland suunnittelee puolestaan nikkeli-kupari-kobolttikaivosta Enonkoskelle. 

Heinäveden grafiittikaivos vaarantaisi Palokin koskien, Suvasveden ja Kermajärven alueiden luontoarvot. Enonkosken kaivoshankkeen lähialue on täynnä pieniä lampia ja puroja, jotka johtavat suoraan Saimaan Haukiveteen uhaten ympäröivää Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa vesistöä sekä äärimmäisen uhanalaisia lajeja, kuten saimaannorppaa, saimaannieriää ja järvilohta.

Kaivosteollisuuden tuottama informaatio hallitsee aiheesta käytävää julkista keskustelua. Kaivostoiminnan haitat sekä vaikutukset ympäristöön ja muihin elinkeinoihin jäävät liian usein varjoon. 

”Elämme kriittisiä aikoja Suomen tulevaisuuden kannalta. EU esittää, että vihreään siirtymään tarvittavat malmit kaivetaan täältä periferiasta. Meidän on kysyttävä, saammeko niistä riittävän korvauksen, kun kaivosten jäljet jäävät siivottavaksi meille ja tuleville sukupolville. Nyt on aika keskustella avoimesti, haluammeko olla Euroopan Kongo. Olisi suoranaista tyhmyyttä antaa kaivosbuumin pilata puhtaat vetemme”, sanoo Miisa Mink, Saimaa ilman kaivoksia ry:n puheenjohtaja.