Arvokkaita perinnebiotooppeja tuplasti enemmän viime inventointiin verrattuna Pohjois-Savossa

Suomen ympäristökeskus on koonnut perinnebiotooppien valtakunnallisen päivitysinventoinnin tulokset. Rapostissa esitetään yhteenveto Suomen perinnebiotooppien tilasta vuosina 2016–2022 kerätyn tiedon pohjalta. Raporttiin sisältyvät myös Pohjois-Savossa vuosina 2019–2022 tehdyt perinnebiotooppi-inventoinnit.

Perinnebiotoopit, eli erilaiset niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat perinteisen karjan laidunnuksen ja talvirehun keräämisen synnyttämiä elinympäristöjä.

Pohjois-Savossa inventoitiin 534 kohdetta kattaen 3 374 hehtaaria, joista 353 kpl (2550 ha) arvioitiin arvokkaiksi perinnemaisemakohteiksi. Tiedossa olevien arvokkaiden perinnebiotooppien yhteenlaskettu pinta-ala on enemmän kuin kaksinkertaistunut Pohjois-Savossa verrattuna 1990-luvun valtakunnallisen inventoinnin tuloksiin.

Perinnebiotooppeja on kunnostettu ja palautettu hoidon piiriin edellisen inventoinnin jälkeen, mutta suuri osa kasvusta selittyy tiedon parantumisella ja arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän laajentamisella.

Metsälaitumet ovat yleisin perinnebiotooppien asuinpaikka

Valtaosa arvokkaiden kohteiden pinta-alasta on metsälaitumia (1 316 ha), joita Pohjois-Savossa on maakunnista eniten Varsinais-Suomen jälkeen. Seuraavaksi eniten on hakamaita (287 ha), tuoreita niittyjä (246 ha) sekä järven- ja joenrantaniittyjä (145 ha). Kuivat niityt, eli kedot ovat harvinaisimpia ja ne esiintyvätkin hyvin pienialaisina.

Arvokkaiden kohteiden lisäksi merkittäviä ovat heikommat, mutta vielä kunnostettavissa olevat kohteet. Heikompia kohteita kunnostamalla voidaan kasvattaa perinnebiotooppien pinta-alaa ja parantaa niiden kytkeytyneisyyttä. Kunnostuskelpoisia kohteita ei arvioitu 1990-luvun inventoinnissa, mutta nyt niitä inventoitiin Pohjois-Savossa yhteensä 660 ha. Kohteita on myös kunnostettu osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, mutta työtä on vielä tehtävänä perinnebiotooppien tilan parantamiseksi.

Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia ja vaativat säilyäkseen jatkuvaa hoitoa, eli laidunnusta, niittoa ja tarvittaessa raivauksia. Jatkuvaa hoitoa rahoitetaan pääasiassa maatalouden ympäristösopimuksilla. Tällä hetkellä vain noin 40 % Pohjois-Savon perinnebiotooppien pinta-alasta on hyvässä hoidossa.

"Hoidon toteutusta rajoittaa useimmiten sopivien laiduneläinten saatavuus. Pohjois-Savon tilanne on tämän kannalta monin paikoin vielä hyvä ja maatalousvaltaisilla alueilla laiduntajia riittäisi ja karjaa on tarjottukin perinnebiotooppien laiduntajiksi. Ongelmia tulee etäisyyksien venyessä pitkiksi, jolloin hoitoa vaativat kohteet ja laiduntajat eivät kohtaa", luonnonsuojelun asiantuntija Sanni Virtanen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta selventää.

Myös niittäminen säilyttää perinnebiotooppeja

Laidunnus on ainoa tapa hoitaa puustoisia ja laajoja kohteita, mutta tärkeää työtä tehdään myös niittämällä pienialaisempia kohteita. Pohjois-Savossa on kaksi valtakunnallisesti arvokasta niittyä sekä useita muita arvokkaita niittykohteita, joita hoidetaan pääasiassa talkoovoimin. Perinnebiotooppien luontotyyppien ja lajiston säilymisen edellytyksenä on hoidon toteuttajien sitoutuminen perinnebiotooppien hoitoon, joka vaatii kestävän rahoituksen.