Tutkimuskatsaus: Aloittelevan tason tehtävät painottuvat tuetussa työllistymisessä
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tuetun työllistäminen menetelmät ovat tutkitusti toimivia, mutta johtavatko ne kestävään työllistymiseen? Tutkimuskatsauksen mukaan tyypillisiä ovat aloittelevan tason tehtävät ja tilapäiset työsuhteet. Menetelmissä tulisi asettaa tavoitteeksi myös vaativammat ja mielekkäät tehtävät.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 23.9.2024.
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus antaa syventävää tietoa tuetun työllistymisen menetelmien toimivuudesta. Tutkimuksessa tarkasteltavat ammatillisen kuntoutuksen menetelmät olivat tuettu työllistyminen sekä laatuperusteinen tuettu työllistyminen (IPS-työhönvalmennus), joiden kohderyhmiä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, kuten henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia, mielenterveysongelmia tai joiden työkyky on useammasta eri syystä alentunut.
– Menetelmiä on tutkittu maailmalla laajasti, ja niillä on aiemmin todettu olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa työpaikan saamisen, työssäolopäivien, työsuhteen keston ja elämänlaadun näkökulmista, kertoo tutkija Joonas Poutanen Työterveyslaitoksesta.
Myös menetelmien kustannusvaikuttavuudesta on olemassa näyttöä. Sen sijaan tutkimusta on niukasti itse työstä, työn laadusta, työpaikalla työssä toimimisesta ja siitä, miten työt sujuvat työantajan näkökulmasta.
– Nyt julkaistu tutkimuksemme nostaa esiin myös kehitys- ja tutkimuskohteita erityisesti kestävän työllistymisen näkökulmasta. Pysytäänkö töissä ja onko mahdollisuuksia edetä työuralla? Poutanen jatkaa.
Tyytymättömyyttä tehtäviin, jotka eivät vastaa omaa osaamista
Tutkimuskatsauksen mukaan menetelmien avulla työllistytään usein prekaariin työhön eli tilapäisiin tai epätyypillisiin työsuhteisiin. Työsuhteet olivat useimmiten osa- ja määräaikaisia, aloittelevan tason matalapalkkaisia tehtäviä eri aloilla.
Tuetussa työllistymisessä pyritään sovittamaan yhteen työllistyvän toiveet ja osaaminen sekä työnantajan työvoimatarpeet. Tutkimuskatsauksen mukaan yhteensovittamisessa ei kuitenkaan riittävästi onnistuta työntekijän näkökulmasta. Työllistyminen oli osallistujille tärkeää, mutta tyytymättömyyttä esiintyi liittyen työsuhteen kestoon ja etenemismahdollisuuksiin. Lisäksi osa työllistyneistä koki, että heillä ei ollut mahdollisuuksia hyödyntää osaamistaan.
– Työpaikan saamisen jälkeen tulisi kiinnittää enemmän huomiota kestävään työllistymiseen. Hedelmällisintä olisi löytää työ, joka vastaa työntekijän ammattia, taitoja ja ammatillisia toiveita. Toki kaikilla ei ole haluakaan siirtyä vaativampiin tehtäviin, jolloin nykymalli voi pystyä tarjoamaan sopivan työvaihtoehdon, sanoo Joonas Poutanen.
– Nämä menetelmät ovat hyviä siirtämään ihmisiä töihin työvalmentajien tukemana, ja niissä tavoitteena on nopea työllistyminen. Kestävän työllistymisen näkökulmasta pulmaksi nousee se, että osaamista paremmin vastaavien työtehtävien hakemiseen menee aikaa enemmän kuin kuukausi, kertoo johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.
Sosiaalisten taitojen vahvistumisesta viitteitä
Kestävän työllistymisen yhtenä haasteena on nähty menetelmissä työllistyvien kohderyhmien mahdolliset puutteelliset sosiaalisissa taidoissa.
Tutkimuskatsauksen mukaan on viitteitä siitä, että sosiaalisten taitojen on havaittu vahvistuvan työsuhteen aikana, mutta tietoa on niukasti.
– Työpaikalla on keskeinen rooli siinä, millaiset työssä oppimisen mahdollisuudet työntekijöillä on. Olemme parhaillaan tutkimassa, miltä tuetun työllistymisen menetelmät näyttävät työpaikan näkökulmasta, Pirjo Juvonen-Posti kertoo.
Tietoa tutkimuksesta
- Tutkimusartikkeli (englanniksi): Sustainable employability in supported employment and Individual Placement and Support interventions in the context of the characteristics of work and perspectives of the employers: A scoping review - IOS Press
- Tutkimus on tehty osana Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimusta 2020–2024.
- Aiemmin julkaistu tiedote Työkykyohjelmasta: Työkyvyn tuen palveluista myönteisiä kokemuksia hyvinvointialueilla
Lisätiedot
- Joonas Poutanen, tutkija, joonas.poutanen@ttl.fi, 030 474 3203
- Pirjo Juvonen-Posti, johtava asiantuntija, pirjo.juvonen-posti@ttl.fi, 043 824 3568
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työsuojelupäivillä 14.–15.1.2025 otetaan lähtölaukaus turvallisempaan digityöhön19.11.2024 12:38:20 EET | Kutsu
Työsuojelupäivillä syvennytään siihen, miten teknologisilla ratkaisuilla voidaan parantaa työterveyttä ja työturvallisuutta. Tampere-talossa kuullaan tammikuussa ajankohtaisia puheenvuoroja ja käytännönläheisiä esimerkkejä työpaikoilta sekä käydään yhteistä keskustelua. Työterveyslaitos kutsuu työsuojelun parissa työskentelevät ja teemoista kiinnostuneet päivittämään tietonsa ajankohtaisaiheista.
Työpuntari-rekommendationer: Inom social- och hälsovårdsbranschen måste arbetstagarna själva involveras starkt i utvecklingsarbetet14.11.2024 08:30:00 EET | Pressmeddelande
I välfärdsområdena behövs ett flertal åtgärder för att förbättra social- och hälsovårdssektorns dragkraft och hållkraft. Arbetshälsoinstitutets Työpuntari har publicerat rekommendationer i tre punkter för välfärdsområden. I rekommendationerna betonas behovet av att förnya metoderna för utveckling av arbetet och att i större utsträckning koncentrera utvecklingsarbetet till arbetsenheterna.
Työpuntari-suositukset: Sote-alalla työntekijät on itse saatava kehitystyöhön vahvasti mukaan14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueilla tarvitaan lukuisia toimia sote-alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi. Työterveyslaitoksen Työpuntarissa on julkaistu kolmen kohdan suositukset hyvinvointialueille. Suosituksissa tähdennetään tarvetta uudistaa työn kehittämisen tapoja ja kehittämistyön keskittämistä nykyistä enemmän työyksiköihin.
Työpuntari recommendations: Employees in the social welfare and health care sector must be closely involved in development work14.11.2024 08:30:00 EET | Press release
Tähän Numerous measures are needed in the wellbeing services counties to improve the attractiveness and retention of the social welfare and health care sector. Three recommendations for wellbeing services counties were published in the Finnish Institute of Occupational Health’s Työpuntari. The recommendations highlight the need to reform work development and to focus development more on work units.
Guiden till hybridarbetsmodellen utmanar till att prova nya sätt att leda och organisera arbetet13.11.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
När man talar om hybridarbete begränsar sig diskussionen ofta till huruvida medarbetarna arbetar hemma eller på kontoret. Hybridarbete handlar dock om nya sätt att leda och organisera arbetet. Organisationer är olika och det finns inte en enda hybridarbetsmodell som passar alla. Den nya guiden Hybridarbetsmodell som framgångsfaktor (Hybridityömalli menestystekijänä) breddar perspektivet till nya arbetsmetoder, arbetstidsmodeller, interaktionsformer samt lösningar för arbetslokaler och teknik.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme