Kyselytutkimus: Yli 80 prosenttia työikäisistä pitää tärkeänä, että työeläkkeisiin kerättävät varat käytetään eläkkeisiin – puolet pelkää, että siihen ei voi tulevaisuudessa luottaa

Pitempään eläkkeellä olleista yli 75-vuotiaista lähes kaikki, 94 prosenttia ajattelee, että työeläkerahat tulee käyttää vain eläkkeisiin. Heistä työikäisiä pienempi osa (42 %) pitää todennäköisenä, että työeläkejärjestelmän varoja käytetään tulevaisuudessa muuhun kuin eläkkeiden maksamiseen. Työikäisistä tätä pitää todennäköisenä 52 prosenttia. 

Keväällä 2024 tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia julkaistaan keskiviikkona 25.9.2024 Telan tilaisuudessa (www.tela.fi/sukujuhlat). Tutkimuksessa kysyttiin 20–65-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden näkemyksiä eläketurvasta ja eläkeuudistuksesta. 

– Tutkimuksen perusteella luottamus työeläkejärjestelmään nojaa vahvasti sen perusperiaatteiden kunnioittamiseen. Erityisesti työikäisten vastauksissa näkyy kuitenkin huoli siitä, pidetäänkö näistä periaatteista kiinni, kuvaa Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen. 

Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat parhaillaan eläkeuudistuksesta ja neuvotteluille asetettu määräaika on tammikuun 2025 loppuun mennessä.   

– Tutkimus antaa kattavan kuvan siitä, miten työikäiset ja jo pidempään eläkkeellä olevat ajattelevat työeläkkeistä, eläkejärjestelmästä ja sen kehittämisestä, Koskinen toteaa. 

Ennakoitavuus on suomalaisille tärkeää eläkkeessä 

Telan tutkimuslaitos Verianilla teettämä tutkimus selvitti, mitä työeläkkeen periaatteita suomalaiset pitävät tärkeinä ja mitä he odottavat omalta eläkeajaltaan. 

– Halusimme selvittää, poikkeavatko työikäisten ja pidempään eläkkeellä olleiden näkemykset eläkkeestä ja eläkejärjestelmästä toisistaan. Lyhyesti voisi todeta, että eläkejärjestelmän päälinjoista ollaan yhtä mieltä molemmissa vastaajaryhmissä. Eroja sen sijaan löytyy siitä, miten luottavaisesti vastaajat arvioivat tulevaa kehitystä, kertoo Koskinen.  

Suomalaiset iästä riippumatta pitävät kahta työeläketurvan periaatetta erityisen tärkeinä: että työeläkettä maksetaan sovitusti kuolemaan saakka (42 % työikäisistä ja 58 % yli 75-vuotiaista), ja että työeläkkeen määrään ei voida puuttua takautuvasti, vaan se on suojassa leikkauksilta (34 % työikäisistä ja 35 % yli 75-vuotiaista). Tämän lisäksi työikäiset arvostavat työeläkkeen pysyvyyttä ja sen tuomaa turvaa: 34 prosenttia pitää tärkeänä, että eläkekertymä säilyy työpaikkaa vaihdettaessa ja 30 prosenttia sitä, että jokainen on vakuutettu myös työkyvyttömyyden varalle. Yli 75-vuotiaat pitivät lisäksi tärkeinä indeksitarkistuksia, jotka suojaavat työeläkkeen ostovoimaa hintojen nousulta. Vastaajat saivat valita kolme tärkeimpänä pitämäänsä periaatetta yhdestätoista vaihtoehdosta. 

Huoli näiden periaatteiden pysyvyydestä on tutkimuksen perusteella ilmeinen erityisesti työikäisillä. Heistä 15 prosenttia luottaa siihen, että eläkkeitä ei leikata, ja 27 prosenttia ajattelee, että oma tuleva eläke riittää omiin tarpeisiin ja mahdollistaa tulotason kohtuullisen säilymisen.  

Luottoa enemmän työeläkejärjestelmään kuin yhteiskunnan peruspalveluihin 

Tutkimuksen perusteella suomalaiset luottavat enemmän työeläkejärjestelmään kuin yhteiskunnan peruspalveluihin. Työikäisistä 59 prosenttia ajattelee, että työeläkejärjestelmä on edelleen olemassa, kun he pääsevät eläkeikään, mutta vain 34 prosenttia ajattelee, että yhteiskunnan peruspalvelut toimivat eläkkeellä. Työikäisistä kuitenkin vain 30 prosenttia luottaa siihen, että uudet sukupolvet haluavat rahoittaa vuorollaan eläkkeitä.  

– On vakava asia, jos kansalaisten luottamus yhteiskunnan keskeisiin sopimuksiin osoittaa murenemisen merkkejä. Näissä sopimuksissa on kyse vastavuoroisuudesta: olemme kansalaisina valmiita sitoutumaan sukupolvien välisiin ketjuihin, mutta odotamme, että myös valtio pitää sanansa. Työeläkerahat ovat tästä hyvä esimerkki. Suomalaiset haluavat, että ne on korvamerkitty eläkkeisiin, ja siitä pidetään kiinni, toteaa Koskinen. 

Sijoitusriskin lisääminen herättää vastaajissa epävarmuutta 

Osana eläkeuudistusta valmistellaan työeläkevarojen sijoitustoiminnan uudistusta, jossa lisättäisiin riskinottoa parempien tuottojen mahdollistamiseksi. Kysymys sijoitusriskin lisäämisestä aiheuttaa suomalaisissa epävarmuutta. Työikäisistä 27 ja eläkkeellä olevista 31 prosenttia on sitä mieltä, että työelävakuuttajien pitäisi voida ottaa enemmän riskiä.  

– Eläkkeiden rahoituksen vahvistaminen sijoitusriskin maltillisen lisäämisen avulla on työeläkevakuuttajienkin tavoittelema asia. Väestön ikääntyessä se on keino tasoittaa painetta, joka syntyy ikäluokkien kokoeroista. Varat ja niiden tuotot helpottavat pienten ikäluokkien kuormaa, Koskinen kuvaa. 

Suomalaiset kuitenkin tutkimuksen perusteella luottavat työeläkevakuuttajiin ja niiden kykyyn huolehtia eläkevaroista. Myös työeläkkeiden nykyistä toimeenpanon mallia pidetään ihmisten eläkkeitä turvaavana tekijänä. Työeläkkeitä hoitaa usea eläkeyhtiö ja eläkevakuuttaja. Työikäisistä 52 ja yli 75-vuotiaista 77 prosenttia näkee, että työeläkkeet ja eläkevarat ovat turvassa usean yhtiön ja vakuuttajan mallissa. Yli puolet työikäisistä ja peräti reilut 80 prosenttia eläkkeellä olevista pitää tätä toimeenpanon mallia tehokkaana ja toimivana. 

** 

Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan keskiviikkona 25.9. klo 15.30–16.30 järjestettävää livestreemiä, jossa kyselytutkimuksen tuloksia julkaistaan. Tilaisuudessa katsotaan työeläkejärjestelmän historiaan ja erityisesti eläkerahastoihin ja sijoitustoiminnan uudistuksiin. Ilmoittautuminen livestriimiin osoitteessa tela.fi/sukujuhlat

**

Taustatietoa tutkimukseen liittyen 

Kyselytutkimuksen tiedonkeräys toteutettiin Verianin käyttämässä internetpaneelissa 19.3.-18.4.2024. Tutkimuksen vastaajajoukko oli 1047 vastaajaa 20–65-vuotiaissa ja 1036 vastaajaa 75 vuotta täyttäneissä. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on + 3,0 %-yksikköä 50% tulostasolla kummassakin aineistossa. Tutkimusaineistot ovat edustavia vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. 

**

Muita poimintoja tutkimuksesta: Hyvä terveys ja toimintakyky ovat suomalaisille tärkeintä eläkkeellä  

Suomalaiset iästä riippumatta nostavat hyvän terveyden ja toimintakyvyn tärkeimmäksi asiaksi eläkepäivillä. Siinä missä työikäisistä vain 41 prosenttia uskoo jäävänsä eläkkeellä terveenä ja hyvinvoivana työikäisistä, pitempään eläkkeellä olleista yli 75-vuotiaista 61 prosenttia on tyytyväisiä toimintakykyynsä.  

Yli 75-vuotiaista 59 prosenttia näkee, että eläkkeellä on edelleen mahdollista toteuttaa unelmia, joihin aiemmin ei ollut mahdollisuuksia. Työikäisistä tähän luottaa vain 35 prosenttia.  

Moni asia yhdistää eri-ikäisiä suomalaisia, kun heitä pyydettiin valitsemaan viisi asiaa, joita he pitävät tärkeinä eläkkeellä. Näitä ovat hyvä terveys ja toimintakyky (78 prosenttia 20–65-vuotiaista ja 84 prosenttia yli 75-vuotiaista nosti sen tärkeäksi) sekä toive taloudellisesta vakaudesta (nuoremmista 69 ja vanhemmista 60 prosenttia pitää sitä tärkeänä). Rauhallinen arki on tärkeää 41 prosentille molemmista ikäryhmistä.  

Yli 75-vuotiaille turvallinen ikääntyminen ja itsenäinen asuminen ovat tärkeämpiä eläkeaikaan liittyviä asioita kuin työikäisille, vaikka kummallakin on merkitystä myös nuoremmille. Nuoremmista hieman useampi puolestaan pitää matkustelua itselleen tärkeänä eläkeajan asiana.  

Myös aika läheisten kanssa, mahdollisuus auttaa omia lapsia tai lapsenlapsia, aika harrastaa sekä laadukkaat palvelut ovat tärkeitä eläkeaikaan liittyviä asioita osapuilleen yhtä suurelle osalle nuorempia ja vanhempia vastaajia.