Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto toteuttaa uraauurtavaa akkututkimusta EU-rahoituksella

Jaa

Tampereen yliopisto on saanut 1 miljoonan euron rahoituksen Horizon Europe -ohjelmasta kahdelle tutkimushankkeelle, joissa kehitetään seuraavan sukupolven akkuteknologiaa sähköisen liikenteen tarpeisiin. Uudenlaiset litiummetallianodeihin perustuvat kiinteäelektrolyyttiset Gen4b-akut (lithium metal anode solid-state batteries, LiM-SSB) ovat turvallisempia, kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä kuin nykyiset akkutyypit. 

Turbaanipäinen tutkija tarkastelee näytettä laboratoriossa.
Tutkijatohtori Amandeep Singh johtaa akkumateriaalien tutkimukseen keskittyvää ryhmää Tampereen yliopistolla. Jonne Renvall Tampereen yliopisto

Perinteisten elektrolyyttiliuosta sisältävien akkujen kehityksen odotetaan hidastuvan pian, koska niiden teoreettista energiatiheyttä ei voida enää merkittävästi nostaa.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Amandeep Singh toimii vastuullisena johtajana EU-rahoitusta saaneissa SOLVE – Advancing SOLid-state battery development and production to driVE the future of electromobility ja HyList – Hybrid Lithium Metal-based Scalable Solid State Battery Manufacturing hankkeissa. Singhin mukaan Gen4b-akut ovat välttämättömiä niiden ylivertaisen turvallisuuden, kestävyyden ja nopean latauskyvyn vuoksi. Singh toteaa, että hankkeiden odotetaan tuottavan konkreettisia ratkaisuja Gen4b-akkujen laajamittaisen käytön mahdollistamiseksi, mikä puolestaan vahvistaisi eurooppalaista akkuteknologian asiantuntemusta ja tuotantokykyä.

– Tutkimuksemme on ratkaisevan tärkeää, sillä se vastaa kiireelliseen tarpeeseen kehittää tehokkaampia ja kestävämpiä akkuteknologioita ja on linjassa globaalien pyrkimysten kanssa, jotka tähtäävät ympäristövaikutusten vähentämiseen ja energian varastointiratkaisujen parantamiseen. Tutkimuksemme auttaa osaltaan toteuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, sanoo Singh.

Turkimusprojektien tavoitteena on kehittää turvallisempia ja vakaampia akkuja, joilla on korkea energiatiheys ja jotka kestävät lähes 3000 lataussykliä, mikä on merkittävä parannus nykyiseen 1000 sykliin verrattuna. Gen4b-akkujen valmistamiseen tarvitaan myös vähemmän ympäristön kannalta sensitiivisiä materiaaleja, kuten kobolttia. Tämä edistää eettisempää ja kestävämpää kaivostoimintaa.

Singh uskoo, että tutkimus johtaa merkittäviin edistysaskeliin sähköisessä liikenteessä.

– Edistyneitä Gen4b-akkuja voitaisiin hyödyntää laajamittaisesti sähköajoneuvoissa ja muissa liikenneratkaisuissa. Ne ohjaisivat kestävän liikenteen tulevaisuutta, hän sanoo.

Soveltava tutkimus kehittää seuraavan sukupolven akkuteknologiaa

Rahoitus merkitsee myös merkittävää virstanpylvästä Tampereen yliopistolle ja entisestään vahvistaa yliopiston asemaa innovatiivisen ja kestävän akkututkimuksen eturintamassa.

SOLVE-projekti alkoi kesäkuussa 2024, ja sen on määrä päättyä toukokuussa 2028. Tutkimuskonsortioon kuuluu 16 yhteistyökumppania kahdeksasta Euroopan maasta.

Kolmivuotisen HyList-projektin käynnistämisestä neuvotellaan parhaillaan EU-komission kanssa, ja sen odotetaan alkavan pian. Singh toteuttaa soveltavan tutkimushankkeen yhdessä professori Erkki Leväsen johtaman Keraamimateriaalien tutkimusryhmän ja apulaisprofessori Imran Asgharin johtaman Uusiutuvat energiateknologiat -ryhmän kanssa. Molemmat ryhmät toimivat tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa.

Vuodesta 2021 lähtien Singh on myös vetänyt Business Finlandin rahoittamaa NextGenBat-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää seuraavan sukupolven akkumateriaaleja ja -konsepteja sekä perustaa akkututkimuslaboratorio Tampereen yliopistolle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Amandeep Singh
puh. 050 3010974
amandeep.singh@tuni.fi

Professori Erkki Levänen
puh. 040 849 0191
erkki.levanen@tuni.fi

Apulaisprofessori Imran Asghar
puh. 050 305 2503
imran.asghar@tuni.fi

Kuvat

Turbaanipäinen tutkija tarkastelee näytettä laboratoriossa.
Tutkijatohtori Amandeep Singh johtaa akkumateriaalien tutkimukseen keskittyvää ryhmää Tampereen yliopistolla.
Jonne Renvall Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Säteenjäljityksellä laskettu heijastusmalli tuo nopeutta tutkasignatuurin simulointiin15.10.2024 08:24:00 EEST | Tiedote

Diplomi-insinööri Henna Perälä käytti väitöstutkimuksessaan tietokonegrafiikan menetelmiä apuna tutkasignatuurin simuloinnissa. Tutkasignatuurin simulointi kattavasti erilaisille kohteille on työlästä, koska kohteen signatuuri on vahvasti riippuvainen kohteen asennosta tutkan sijaintiin nähden. Tutkimuksessa laskettiin kohteen heijastusominaisuudet tietokonegrafiikasta tutun säteenjäljityksen avulla. Näiden heijastusominaisuuksien avulla varsinainen tutkasignatuuri pystyttiin laskea reaaliajassa.

Muistisairautta sairastavat ihmiset suljetaan helposti sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle14.10.2024 14:18:56 EEST | Tiedote

Etenevä muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti, vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin ylläpitää sosiaalisia suhteita ja olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Usein sairauden edetessä sosiaalinen verkosto pienenee. Äärimmäisissä tapauksissa voidaan puhua jopa sosiaalisesta kuolemasta. Termillä tarkoitetaan sitä, että ihmistä ei nähdä vuorovaikutuksen arvoisena ja hänet suljetaan kaiken vuorovaikutuksen ulkopuolelle.

Väitös: Innovaatioekosysteemit työkaluna yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa14.10.2024 09:40:13 EEST | Tiedote

Väitöskirjassaan Nadja Nordling tutkii, miten innovaatioekosysteemejä voidaan hyödyntää merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja sosiaalisen eriarvoisuuden, ratkaisemisessa. Tarkastelemalla innovaatioekosysteemejä osana yhteiskuntaa uudistavaa innovaatiopolitiikkaa Nordling tarjoaa näkökulmia siihen, miten nämä järjestelmät voivat edistää kestävää kehitystä ja laajamittaista järjestelmätason muutosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye