Droonit ja tekoäly voivat tulevaisuudessa auttaa metsäpalojen torjunnassa
Suomessa testattiin viime viikolla onnistuneesti uudenlaista teknologiaa maastopalojen torjunnan avuksi. Droonit ja tekoäly voivat auttaa pelastusalan ammattilaisia merkittävästi metsäpalojen havaitsemisessa, tilanteen koordinoinnissa sekä sammutustoimien valinnassa.
FireMan-tutkimushankkeessa drooneja, konenäköä ja tekoälyä koulutetaan pelastajien avuksi torjumaan paloja sekä vähentämään niiden aiheuttamia tuhoja. Ketterästi ilmassa liikkuvat droonit havaitsevat palon merkit jo kaukaa ja pystyvät välittämään tiedon reaaliajassa pelastuslaitoksille.
Tutkimuksessa ovat mukana Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, VTT sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistot.
Menetelmiä testataan oikeiden palojen avulla
Hankkeessa on kerätty dataa tekoälyn opettamiseen Metsähallituksen ennallistamispoltoista. Drooneilla on kuvattu metsää sekä ennen syttymistä että syttymisen ja palon aikana, ja koulutettu tekoäly tunnistamaan savu ja palon eteneminen luotettavasti.
Syyskuussa teknologiaa testattiin käytännössä Kuopiossa Pelastusopiston harjoitusalueella – tosin metsän sijaan poltettiin paikalle hankittua metsänpohjaa, kunttaa.
Testeissä droonin tekoäly havaitsi palon videokuvasta ja lähetti hälytyksen. Työhön pääsi muun muassa Suomen ensimmäinen metsäpalotilanteita varten kehitetty drooniparvi, joka itsenäisesti etsi ja tunnisti palon ja havainnoi sitä eri kuvakulmista. Droonien keräämää dataa siirrettiin reaaliajassa hankkeessa kehitettyyn tilannekuvakeskukseen, jossa tarkan digitaalisen mallin avulla ennustettiin palon leviämistä ja suunniteltiin sammutustoimenpiteitä. Testeissä käytettiin myös itsenäisesti liikkuvaa droonia, joka kykenee navigoimaan tiheässä metsässä ilman ihmisen ohjausta.
Droonien lisäksi Kuopiossa paikalla oli Probot oy:n valmistama maassa liikkuva robotti, joka voi kuljettaa tarvikkeita tai osallistua pelastustöihin vaikeakulkuisissa ympäristöissä, kuten metsäalueilla, joissa tavanomainen kalusto ei ole tehokasta. Kuljetusrobottien käyttö voi olla myös osa tulevaisuuden palontorjuntaa.
– Hankkeessa kehitettyjen drooneihin ja tekoälyyn perustuvien järjestelmien toimivuus testattiin onnistuneesti realistisissa olosuhteissa, kertoo hanketta johtava professori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
– Oli ilahduttavaa nähdä, että menetelmät todella toimivat. Tämä vahvisti käsitystämme siitä, että droonit ja tekoäly voivat olla avainasemassa maastopalojen varhaisessa havaitsemisessa ja sammuttamisessa. Havaitsimme myös haasteita esimerkiksi droonien verkkoyhteyksien kanssa. Näitä voidaan ratkoa tulevissa tutkimusprojekteissa, Honkavaara jatkaa.
Teknologia toimii ammattilaisen apuna, mutta ei korvaa ihmistä
Hankkeessa kehitetään ilmatilan hallintaa, jotta droonit pysyvät erossa muista ilmatilan käyttäjistä, kuten lentokoneista tai helikoptereista. Suomessa VTT kehittää U-space-konseptia, joka mahdollistaa droonien turvallisen liikkumisen ilmatilassa muun lentoliikenteen kanssa. Kuopion testeissä demonstroitiin U-space-järjestelmän toimintaa. Tulevaisuudessa vastaavat ratkaisut mahdollistavat droonien käytön esimerkiksi kriisialueilla siten, että miehitetty ja miehittämätön ilmailu toimivat samassa ilmatilassa ilman törmäysvaaraa.
– Teknologian ei ole tarkoitus korvata pelastusalan ammattilaisia, vaan nopeuttaa ja helpottaa sammutustöitä. Droonien välittämä tieto voi esimerkiksi auttaa siirtämään nopeammin sammutuskalustoa ja -henkilöstöä sinne, missä niitä tarvitaan eniten, kertoo VTT:n erikoistutkija Hannu Karvonen.
FireMan-hanke rahoitetaan EU:n elpymisvälinerahoituksella, joka edistää vihreää ja digitaalista siirtymää tutkimuksen avulla. Rahoitusta koordinoi Suomen Akatemia.
Lisätietoja
Tutkimusprofessori Eija Honkavaara, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, 029 531 4716, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi,
Erikoistutkija Hannu Karvonen, VTT, 0400 216 396, etunimi.sukunimi@vtt.fi
Apulaisprofessori Ilkka Pölönen, Jyväskylän yliopisto, 0400 248 140, etunimi.sukunimi@jyu.fi
Tutkimusjohtaja Tuomo Hänninen, Oulun yliopisto, 0294482845, etunimi.sukunimi@oulu.fi
Yhteistyössä:
UNITE-lippulaiva – Metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutuksella resilienssiä, uusia arvoverkkoja ja merkityksellisiä kokemuksia: UNITE Lippulaiva (uniteflagship.fi)
6G flagship: 6G Flagship – More than wireless
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Suomessa on maailman tarkin viiva ja se sijaitsee Nummelassa8.1.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Ydinvoimaloiden ja siltojen tarkkaan rakentamiseen tarvittavaa liki kilometrin virheetöntä etäisyysmittaa on matkustettu käyttämään Suomen Nummelaan kaukoidästä asti. Nummelan normaaliperusviiva on maailman tarkin kahden pisteen välillä maastossa mitattava etäisyys, joka tuo paikalle teollisuuden asiakkaita, tutkijoita ja maanmittauslaitosten edustajia ympäri maailmaa. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus tarkastaa viivan kerran pari vuosikymmenessä mittauksilla, jonka kenttätyöt on juuri saatu päätökseen.
Maanmittauslaitos altisti paikannuslaitteensa GPS-häirinnälle Jammertest-tapahtumassa, jotta tutkijat voivat kehittää ratkaisuja häirintää vastaan17.12.2024 07:02:00 EET | Tiedote
Millaisia vaikutuksia GPS- ja GNSS-häirinnällä on Maanmittauslaitoksen toimintoihin? Tätä testattiin Norjassa järjestetyssä Jammertest-tapahtumassa, jossa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat saivat havainnoida GNSS-vastaanottimien eli satelliittipaikannusvastaanottimien käyttäytymistä laajamittaisen GNSS-häirinnän aikana turvallisissa puitteissa luvan kanssa. Erityistä oli, että häirintätestien kohteena oli myös FinPos-tukiasema eli samanlainen asema, joita Suomessa on lukuisia ja jotka yhdessä mahdollistavat tarkan paikannuksen. Testeissä saatiin tärkeää tietoa asemien häirintäsietoisuudesta.
Kun pulkkamäen sijainti, satelliitit tai vanhat kartat kiinnostavat, katso Maanmittauslaitoksen puuhavinkit jouluun10.12.2024 08:07:23 EET | Tiedote
Median edustajat: Olemme koonneet teille tähän joulunaikaan sopivia vinkkejä, joita voitte hyödyntää joulunajan uutisten ideoinnissa. Löydät Maanmittauslaitoksen vinkkilistalta mukavaa puuhaa pitkille joulunpyhille, kuten vinkkejä liikkumiseen luonnossa, vanhoihin karttoihin tai satelliitteihin liittyen.
Utan kontaktuppgifter till dödsboet kan det hända att du inte får fakturan på vederlaget och kallelsen till bolagsstämman3.12.2024 08:02:41 EET | Pressmeddelande
För närvarande måste den familjemedlem som ärver lägenheten meddela kontaktuppgifterna för dödsboets representant till bostadsdatasystemet som upprätthålls av Lantmäteriverket, så att fakturorna på vederlaget och kallelsen till bolagsstämman hittar fram.
Ilman kuolinpesän yhteystietoja vastikelasku ja yhtiökokouskutsu voivat jäädä saamatta3.12.2024 07:58:48 EET | Tiedote
Huoneiston perivän omaisen pitää nykyisin ilmoittaa kuolinpesän edustajan yhteystiedot Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään, jotta vastikelaskut ja yhtiökokouskutsu löytävät perille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme