Droonit ja tekoäly voivat tulevaisuudessa auttaa metsäpalojen torjunnassa

Jaa

Suomessa testattiin viime viikolla onnistuneesti uudenlaista teknologiaa maastopalojen torjunnan avuksi. Droonit ja tekoäly voivat auttaa pelastusalan ammattilaisia merkittävästi metsäpalojen havaitsemisessa, tilanteen koordinoinnissa sekä sammutustoimien valinnassa.

FireMan-tutkimushankkeessa drooneja, konenäköä ja tekoälyä koulutetaan pelastajien avuksi torjumaan paloja sekä vähentämään niiden aiheuttamia tuhoja.
FireMan-tutkimushankkeessa drooneja, konenäköä ja tekoälyä koulutetaan pelastajien avuksi torjumaan paloja sekä vähentämään niiden aiheuttamia tuhoja.

FireMan-tutkimushankkeessa drooneja, konenäköä ja tekoälyä koulutetaan pelastajien avuksi torjumaan paloja sekä vähentämään niiden aiheuttamia tuhoja. Ketterästi ilmassa liikkuvat droonit havaitsevat palon merkit jo kaukaa ja pystyvät välittämään tiedon reaaliajassa pelastuslaitoksille.

Tutkimuksessa ovat mukana Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, VTT sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistot.

Menetelmiä testataan oikeiden palojen avulla

Hankkeessa on kerätty dataa tekoälyn opettamiseen Metsähallituksen  ennallistamispoltoista. Drooneilla on kuvattu metsää sekä ennen syttymistä että syttymisen ja palon aikana, ja koulutettu tekoäly tunnistamaan savu ja palon eteneminen luotettavasti.

Syyskuussa teknologiaa testattiin käytännössä Kuopiossa Pelastusopiston harjoitusalueella – tosin metsän sijaan poltettiin paikalle hankittua metsänpohjaa, kunttaa.

Testeissä droonin tekoäly havaitsi palon videokuvasta ja lähetti hälytyksen. Työhön pääsi muun muassa Suomen ensimmäinen metsäpalotilanteita varten kehitetty drooniparvi, joka itsenäisesti etsi ja tunnisti palon ja havainnoi sitä eri kuvakulmista. Droonien keräämää dataa siirrettiin reaaliajassa hankkeessa kehitettyyn tilannekuvakeskukseen, jossa tarkan digitaalisen mallin avulla ennustettiin palon leviämistä ja suunniteltiin sammutustoimenpiteitä. Testeissä käytettiin myös itsenäisesti liikkuvaa droonia, joka kykenee navigoimaan tiheässä metsässä ilman ihmisen ohjausta.

Droonien lisäksi Kuopiossa paikalla oli Probot oy:n valmistama maassa liikkuva robotti, joka voi kuljettaa tarvikkeita tai osallistua pelastustöihin vaikeakulkuisissa ympäristöissä, kuten metsäalueilla, joissa tavanomainen kalusto ei ole tehokasta. Kuljetusrobottien käyttö voi olla myös osa tulevaisuuden palontorjuntaa.

– Hankkeessa kehitettyjen drooneihin ja tekoälyyn perustuvien järjestelmien toimivuus testattiin onnistuneesti realistisissa olosuhteissa, kertoo hanketta johtava professori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta. 

– Oli ilahduttavaa nähdä, että menetelmät todella toimivat. Tämä vahvisti käsitystämme siitä, että droonit ja tekoäly voivat olla avainasemassa maastopalojen varhaisessa havaitsemisessa ja sammuttamisessa. Havaitsimme myös haasteita esimerkiksi droonien verkkoyhteyksien kanssa. Näitä voidaan ratkoa tulevissa tutkimusprojekteissa, Honkavaara jatkaa.

Teknologia toimii ammattilaisen apuna, mutta ei korvaa ihmistä

Hankkeessa kehitetään ilmatilan hallintaa, jotta droonit pysyvät erossa muista ilmatilan käyttäjistä, kuten lentokoneista tai helikoptereista. Suomessa VTT kehittää U-space-konseptia, joka mahdollistaa droonien turvallisen liikkumisen ilmatilassa muun lentoliikenteen kanssa. Kuopion testeissä demonstroitiin U-space-järjestelmän toimintaa. Tulevaisuudessa vastaavat ratkaisut mahdollistavat droonien käytön esimerkiksi kriisialueilla siten, että miehitetty ja miehittämätön ilmailu toimivat samassa ilmatilassa ilman törmäysvaaraa.

– Teknologian ei ole tarkoitus korvata pelastusalan ammattilaisia, vaan nopeuttaa ja helpottaa sammutustöitä. Droonien välittämä tieto voi esimerkiksi auttaa siirtämään nopeammin sammutuskalustoa ja -henkilöstöä sinne, missä niitä tarvitaan eniten, kertoo VTT:n erikoistutkija Hannu Karvonen.

FireMan-hanke rahoitetaan EU:n elpymisvälinerahoituksella, joka edistää vihreää ja digitaalista siirtymää tutkimuksen avulla. Rahoitusta koordinoi Suomen Akatemia.

Lisätietoja 

Tutkimusprofessori Eija Honkavaara, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, 029 531 4716, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi,

Erikoistutkija Hannu Karvonen, VTT, 0400 216 396, etunimi.sukunimi@vtt.fi

Apulaisprofessori Ilkka Pölönen, Jyväskylän yliopisto, 0400 248 140, etunimi.sukunimi@jyu.fi

Tutkimusjohtaja Tuomo Hänninen, Oulun yliopisto, 0294482845, etunimi.sukunimi@oulu.fi

Yhteistyössä

UNITE-lippulaiva – Metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutuksella resilienssiä, uusia arvoverkkoja ja merkityksellisiä kokemuksia: UNITE Lippulaiva (uniteflagship.fi)

6G flagship:  6G Flagship – More than wireless

 

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Häirintä pilasi ilmakuvaukset Kaakkois-Suomessa, uhkana miljoonien eurojen seuraukset – Maanmittauslaitoksella ratkaisuja GNSS-häiriöihin varautumiseen2.10.2024 01:00:00 EEST | Tiedote

Satelliittipaikannuksen tahallinen häirintä aiheutti merkittävää haittaa Maanmittauslaitoksen vuotuisilla ilmakuvaus- ja laserkeilauslennoilla. Maanmittauslaitoksen tuottamat ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ovat kriittisen tärkeitä useille yhteiskunnan toiminnoille, kuten Puolustusvoimille ja Ruokavirastolle. Maanmittauslaitos on kehittänyt uutta osaamista, jolla voisi havaita myös ilmassa ja merellä tapahtuvan häirinnän.

Oravivuoren maailmanperintökohteeseen suunnitellaan virallista ulkoilureittiä17.9.2024 08:28:03 EEST | Tiedote

Puitteet ulkoiluun Korpilahden Oravivuoren maanmittausnähtävyydellä paranevat lähivuosina, jos Jyväskylän kaupunki ja alueen maanomistajat niin sopivat. Maanmittauslaitos on kutsunut koolle 8.9. Jyväskylän kaupungin ja paikalliset maanomistajat harvinaiseen prosessiin, jossa on mahdollista virallistaa polut ja pysäköintialue Oravivuorella sijaitsevalle Unescon maailmanperintökohteelle, Struven kolmiomittausketjun mittauspisteelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye