Tilasto: kiinteistökaupassa isot alueelliset erot – loppuvuonna kauppa virkistyi hieman

Vuonna 2024 tehtyjen kiinteistökauppojen määrä pysytteli vuoden 2023 hiljaisella tasolla, vaikka loppuvuonna kauppamäärät kasvoivatkin vähän. Vuonna 2024 tehtiin 56 400 kiinteistökauppaa. Se on 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Kauppoihin käytetty rahamäärä laski edelleen 5 prosenttia 7 miljardiin euroon edellisen vuoden 7,4 miljardista eurosta. Asuinkiinteistöihin käytetty rahamäärä laski 8,7 prosenttia, mikä tarkoitti 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. 

– Vuonna 2024 asunto- ja kiinteistömarkkinoiden haasteet jatkuivat. Alkuvuonna kaupankäynti oli todella verkkaista. Vuoden jälkipuoliskolla määrät tavoittivat edellisen vuoden tason ja vuositasolla saavutettiin lähes samat kauppamäärät kuin vuotta aiemmin. Merkille pantavaa on kuitenkin kiinteistökauppoihin käytetyn rahamäärän putoaminen, erityisesti asuinrakennuspaikkojen osalta. Asemakaava-alueiden asuinpientalokiinteistöihin käytetty rahamäärä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta asuinkerrostalokiinteistöihin, käytetty rahamäärä laski 220 miljoonaa euroa, kertoo kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta.

Rakennettujen asuinpientalokiinteistöjen kauppamäärien ja mediaanihinnan lasku tasaantui vuonna 2024

Rakennettujen asuinpientalokiinteistöjen kauppamäärän ja mediaanihinnan lasku tasaantui vuonna 2024. Edustavia kauppoja tehtiin vuonna 2024 hieman yli 13 000 kappaletta (-1,5 % vuositasolla) ja kauppahintojen mediaani oli 143 000 euroa (+ 2,1 % vuositasolla).

– Vuosi 2024 oli rakennettujen asuinpientalokiinteistöjen kokonaiskauppamäärän ja kauppahintojen mediaanin osalta hyvin samankaltainen vuoden 2023 kanssa. Alkuvuonna kauppa kävi verkkaisesti, mutta lievää piristymistä havaittiin kesän jälkeen. Varainsiirtoveron muutokset kasvattivat vuoden 2023 joulukuun kauppamääriä, mikä todennäköisesti laski alkuvuoden 2024 kauppamääriä, kertoo johtava asiantuntija Jere Talla Maanmittauslaitoksesta.

Alueelliset erot asuinpientalokiinteistöjen kaupassa olivat edelleen huomattavia. Asemakaava-alueiden osalta kauppamäärä laski hieman (-2,7 %), mutta kauppahintojen mediaani kasvoi (4,8 %). Haja-asutusalueiden osalta päinvastoin kauppamäärä kasvoi vähän (0,5 %), mutta kauppahintojen mediaani jatkoi laskua (-7,0 %).

– Kokonaiskuvassa rakennettujen asuinpientalokiinteistöjen kauppamäärä on loppuvuoden lievästä piristymisestä huolimatta edelleen matalalla tasolla ja koko vuoden kauppamäärä olikin vähäisin sitten vuoden 1995. Kaikkien suurien kaupunkien asemakaava-alueiden rakennettujen asuinpientalokiinteistöjen kauppahintojen mediaanit kuitenkin nousivat tai säilyivät vuoden 2023 tasolla, Jere Talla kertoo.

Asuinpientalojen kauppa kasvoi suhteellisesti eniten Etelä-Pohjanmaalla

Maakunnittain tarkasteltuna asemakaava-alueiden asuinpientalojen kauppamäärä kasvoi suhteellisesti eniten Etelä-Pohjanmaalla (+ 13,4 %). Suomen kalleimmat asemakaava-alueen asuinpientalokaupat tehtiin vuonna 2024 totutusti Kauniaisissa. Siellä tehtiin seitsemän edustavaa asuinpientalokauppaa ja niiden mediaanihinta oli 903 333 euroa. Pääkaupunkiseudulla kauppamäärä kasvoi Helsingissä 10,5 % ja mediaanihinta oli 450 500 € (+ 3 %). Kauppamäärät laskivat Espoossa (- 6,7 %) ja Vantaalla (-5,6 %). Mediaanihinta oli Espoossa 592 500 € (+ 11,8 %) ja Vantaalla 355 000 € (+ 1,4 %). Muissa suurimmissa kaupungeissa asemakaava-alueiden rakennetut asuinpientalokiinteistöt maksoivat viime vuonna Tampereella keskimäärin 300 000 € (+ 3,5 %), Turussa 265 000 € (+ 1,8 %), Kuopiossa 222 200 € (+ 5,1 %), Oulussa 220 000 € (0 %), Jyväskylässä 212 000 € (-0,5 %) ja Rovaniemellä 163 500 € (+ 9,0 %).

Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain omalla tontilla olevat kokonaisena myydyt kiinteistöt ja määräalat eikä siten kiinteistö- tai asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia asuinpientaloja tai kiinteistön määräosan kauppoja.

Lomakiinteistöjen kauppamäärissä kasvua vuoteen 2023 verrattuna

Lomakiinteistöjen kaupassa vuosi 2024 alkoi vaisusti, mutta heinäkuusta alkaen kauppamäärät olivat selvästi edellisvuotta korkeampia. Rakennettujen ja rakentamattomien lomakiinteistöjen edustavia kauppoja tehtiin yhteensä 5622 kappaletta, joka oli 8,4 % vuotta 2023 enemmän. Rakennettujen lomakiinteistöjen kauppamäärä nousi 12,1 %, mutta rakentamattomien lomakiinteistöjen kauppamäärä laski 5,2 %. Yleis- ja ranta-asemakaava-alueiden rantaan rajoittuvien rakennettujen lomakiinteistöjen kauppamäärä kasvoi 13,5 % vuoteen 2023 verrattuna ja niiden kauppahintojen mediaani pysyi samana ollen 90 000 €. Haja-asutusalueiden rantaan rajoittuvien rakennettujen lomakiinteistöjen kauppamäärä kasvoi 17,9 % ja niiden mediaanihinta oli 70 000 € (-1,4 %), joka on käytännössä samalla tasolla vuoden 2023 kanssa.

Maakunnittain tarkasteltuna yleis- ja ranta-asemakaava-alueiden rantaan rajoittuvien rakennettujen lomakiinteistöjen osalta kauppoja tehtiin edellisvuoden tapaan eniten Etelä-Savossa. Haja-asutusalueiden osalta eniten kauppoja tehtiin Pirkanmaalla. Yleis- ja ranta-asemakaava-alueiden ja sekä haja-asutusalueiden rakennettujen lomakiinteistöjen yhteiskauppamäärät laskivat vain kahdessa maakunnassa, Pohjanmaalla (- 8,2 %) ja Etelä-Savossa (- 1,2 %).

Metsätilakauppojen määrän lasku muuttui nousuksi loppuvuonna ja hehtaarihinnat jatkoivat nousua

Viime vuonna tehtiin koko maassa 4 240 ei-sukulaisten välistä pelkästään metsää sisältävää yli 2 hehtaarin tilakauppaa. Se on 4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten metsäkauppoja solmittiin viime vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 661. Siellä kauppojen määrässä tapahtui 10 prosentin nousu verrattuna edelliseen vuoteen.

Kun tarkastellaan viime vuoden kauppamääriä maakunnittain suhteessa vuoteen 2023 sellaisten maakuntien osalta, joissa kauppoja tehdään vuosittain yli sata kappaletta, lisääntyivät määrät prosentuaalisesti eniten Varsinais-Suomessa (33 %), Uudellamaalla (30 %) ja Satakunnassa (29 %). Metsätilakauppojen voimakkain väheneminen nähtiin Etelä-Karjalassa (26 %)

– Viime vuoden kauppojen mediaanihinta oli noin 4 000 euroa hehtaarilta. Nimellinen metsän mediaanihinta ei ole ollut näin korkea 2000-luvulla. Metsän mediaanihinta nousi 2 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna, joka oli edellinen huippu vuosi. Metsätiloista maksettuihin korkeisiin hintoihin vaikuttavat luonnollisesti puuntavaralajien hinnat. Tukkien ja kuusikuitupuun reaaliset hinnat olivat edellisen kerran tällä tasolla vuosina 2007–2008. Mediaanihintaa nostaa osaltaan viime vuoden kauppojen puuston keskitilavuuden nousu vajaalla 1 prosentilla edellisvuoteen nähden. Lisäksi vielä mediaanihinnan nousuun vaikuttaa se, että eteläisen Suomen kauppojen osuus koko maan kauppamäärästä nousi edellisvuodesta hieman, kertoo metsien kauppatilastoja tutkinut johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Kalleinta metsä oli Varsinais-Suomessa, missä mediaanihinta oli hieman yli 6 400 euroa hehtaarilta. Liki yhtä kallista metsä oli Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla päästiin myös yli 6 000 euron mediaanihintaan. Metsää sai halvimmalla Lapista, keskimäärin noin 1 400 euroa hehtaarilta. Eniten mediaanihinta nousi euromääräisesti ja prosentuaalisesti Keski-Pohjanmaalla yli 800 euroa hehtaarilta ja 33 prosenttia. Voimakkaimmin metsähehtaarin mediaanihinta laski Pohjois-Karjalassa, 7 prosenttia.

Peltokauppojen vilkastuminen jatkui ja hehtaarihinnoissa nousua

Viime vuoden aikana tehtiin yli kahden hehtaarin ei-sukulaisten välisiä pelkästään peltoa sisältäviä kauppoja kaikkiaan 761 kappaletta. Se on 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Eniten kauppoja tehtiin viime vuosien tapaan Etelä-Pohjanmaalla, yhteensä 145. Siellä kauppojen määrä nousi 7 prosenttia. Seuraavaksi eniten kauppoja tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla (105 kpl) ja Varsinais-Suomessa (92 kpl).

– Koko maan peltokauppojen mediaanihinta oli noin 9 000 euroa hehtaarilta. Mediaanihinta nousi 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Manner-Suomessa pelto oli kalleinta Varsinais-Suomessa, missä mediaanihinta oli noin 11 600 euroa hehtaarilta. Halvimmalla peltoa pystyi hankkimaan Lapista, vähän yli 1 900 euroa hehtaarilta. Tosin Lapin mediaanihinta perustuu vain 14 peltokauppaan, toteaa peltokauppoja tarkastellut Esa Ärölä.

Tekstissä mainitut hinnat ovat nimellishintoja.

Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot päivitetään verkkopalveluun kuukausittain Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, joka muodostuu kaupanvahvistajien ilmoituksien perusteella.

Huom! Tilastojen rajauksiin on tehty muutoksia

Aiemmin voimassa olleiden rajaussääntöjen mukaisesti tilastoihin on asuinpientalokiinteistöjen osalta luettu mukaan vain sellaiset kaupat, joiden luovutusilmoituksessa on ollut tieto kiinteistöllä sijaitsevasta asuinrakennuksesta. Sähköisen kiinteistönvaihdannan palvelussa (KVP) on mahdollista merkitä rakennuksia koskevaksi tiedoksi vain ”kiinteistöllä olevat rakennukset kuuluvat luovutukseen”, ilman tarkempaa tietoa rakennusten tyypistä. Kaupat, joiden luovutusilmoituksilla ei ole ollut tarkempaa tietoa rakennusten tyypistä, ovat aiempien rajaussääntöjen perusteella rajautuneet pois esitettävistä tilastoista. Uusien rajaussääntöjen perusteella nämä aiemmin pois rajatut luovutukset otetaan mukaan tilastoihin. Laatupoikkeaman takia tehty rajaussääntöjen muutos nostaa tilastoissa esitettävien kauppojen kokonaismääriä. Rajaussääntöjen muutos vaikuttaa asuinpientalokauppojen kokonaismääriin takautuvasti sähköisen kiinteistövaihdannanpalvelun käyttöönottovuoteen 2013 asti. Uusien rajaussääntöjen mukaiset kauppamäärät ennen vuotta 2020 ovat alle prosentin vanhojen rajaussääntöjen mukaisia suurempia, vuosina 2020–2022 muutamia prosentteja suurempia, vuonna 2023 noin 15 prosenttia suurempia ja vuonna 2024 jo yli 20 % suurempia. Lue lisää palvelutiedotteesta.

Lisätietoja

Kiinteistöjen kauppahintarekisteri: Tutki kauppahintojen tilastoja taulukkoina kaupan ajankohdan, sijainnin ja kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.

Teemakarttoja voi laatia Paikkatietoikkunassa.

Lisätietoja kiinteistökauppojen tilastotiedoista

Rekisteripäällikkö Saara Saari, 050 304 8391, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Johtava asiantuntija Jere Talla, 050 471 0547, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Johtava asiantuntija Esa Ärölä, 040 180 1301, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Kyselyt yksittäisistä kiinteistökaupoista

Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu, 029 530 1110 (ma-pe 9–16.15)