Professori Ilkka Leinonen: Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta - teknisten nielujen käyttöönotto välttämätöntä
Tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta.
– Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin.
17 vuotta Britanniassa työskennellyt Leinonen ihmettelee, että Suomen ilmastokeskustelua käydään julkisuudessa etupäässä metsistä ja niiden nieluista. – Ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen.
– Suomella on mahdollista saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteensa, jos tehdään oikeita asioita. Olen ihmetellyt pitkään ulkomailla työskennelleenä tätä suomalaisen ilmastokeskustelun rajoittuneisuutta, mikä näkyy ristiriitaisten viestien tuottamisena julkisuuteen ja poliittiseen päätöksentekoon.
Hakkuiden vähentäminen ei ole ratkaisu
Ilmastopaneelin esittämä hakkuiden vähentäminen ei ole Leinosen mielestä ainoa tai paras keino, jolla Suomen hiilinielua voidaan kasvattaa ja poistaa hiiltä pysyvästi ilmakehästä. –Hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä. Tehokkaampia toimia tarvitaan.
–Metsäbiotalouden tiedepaneelin laskelmien mukaan puuston nielu puolittuu jo noin 50 vuoden aikana hakkuutasosta riippumatta, mikä johtuu metsien ikäluokkajakauman muutoksesta. Nykyisen tasoinen metsien nielu syntyi 1950-1960 luvuilla toteutettujen laajojen hakkuiden ja metsän uudistamisen seurauksena, kun nuoren metsän nopea kasvu ylitti poistuman.
Leinosen mukaan metsien kasvu on hidastunut metsien ikääntymisen myötä, ja kehitys jatkuu lähitulevaisuudessa. – Uusien metsänielujen tuottaminen onnistuisi pelkästään metsittämällä, eli tuottamalla lisää nopeakasvuisia nuoria metsiä. Metsien ikääntyessä nielu taas pienenee kohti nollanielua, kun kasvu alenee ja poistuma kasvaa.
–Energian tuotanto on ilmastovaikutusten kannalta avainasia. Suomessa on pystytty hyödyntämään biopohjaista materiaalia sähkön ja lämmön tuotannossa ja saatu korvattua fossiilista energiaa. Sähkön tuotanto on saatu jo lähes fossiilittomaksi, mutta suurimmat haasteet liittyvät tie-, meri- ja lentoliikenteen polttoaineisiin. Me tarvitsemme ilmastonmuutoksen hallintaan fossiilittomia polttoaineita sähköistämisen lisäksi.
Biopolttoaineen osuutta liikenteessä lisättävä
Leinosen mukaan Suomen tulisi kasvattaa biopolttoaineen osuutta liikennepolttoaineissa hallituksen tekemän lieventämispäätöksen sijaan. – Kaikkein tärkein ilmastokeino on fossiilisten polttoaineiden vähentäminen ja nollaaminen. Ilmastonmuutos ei pysähdy, ennen kuin fossiiliset päästöt on saatu nollaan. Sen ohella tulee panostaa teknisiin nieluihin ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. EU:ssa on onneksi herätty siihen, että uuteen teknologiaan ja teknisiin nieluihin tulee panostaa. Toivottavasti tämä näkyy uuden komission agendalla.
–Esimerkiksi Saksan ilmastopolitiikka on hiilineuraalisuustavoitteiden kannalta hyvin ristiriitaista. Kun Saksa ajoi alas ydinvoimaa ja asetti rajoituksia biopolttoaineiden käytölle, se poisti käytöstä niitä keinoja, joita pitäisi tehdä fossiiliriippuvuuden vähentämiseksi. Sen sijaan Saksa jatkaa kivihiilen ja maakaasun polttamista ja suuri osa sähköntuotannosta perustuu edelleen fossiilisiin.
Suomen tulisi nopeasti rakentaa talteenottoteknologiaa tekniseen hiilen poistoon
Ainoa keino vahvistaa tai edes säilyttää nykyisen suuruinen hiilinielu on Leinosen mukaan teknologisten nielujen toteuttaminen. –Lukessa on tehty selvitys talteenottoteknologian rakentamisen ja käyttöönoton tuottamasta arvonlisästä. Meillä tuotetaan pelkästään teollisuuslaitoksissa 28 miljoona tonnia biopohjaista hiilidioksidia vuodessa. Tämän määrän talteenotto ja varastointi riittäisi tulevaisuudessa hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Isoista teollisuuslaitoksista, sellutehtaista ja bioenergialaitoksista olisi realistista saada ehkä jo ensi vuosikymmenellä yli 20 megatonnia hiilidioksidia vuodessa talteen.
- Nyt tarvittaisiin rahoitus tämän teknologian käyttöönottoon täsmäkohteissa, mikä tuottaisi tehokkaasti ja nopeasti tuloksia ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Kun biopohjaisen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi etenee nyt muissa pohjoismaissa, Suomen tulisi seurata kiireesti perässä. Kun tehokkaimmat keinot hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä perustuvat biomassan hiilensidontaan, sen energiakäytössä saadaan energiahyöty ja sen lisäksi voidaan ottaa hiili talteen joko varastoitavaksi tai hyötykäyttöön.
Hiilidioksidin talteenottoon on Leinosen mukaan teknologioita jo olemassa. – Ruotsissa ja Tanskassa Microsoft rahoittaa talteenottoteknologiaan perustuvia laitoksia vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kautta. Vaikka tämä tekninen hiilen poisto on mainittu hallitusohjelmassa, meillä ei ole konkreettisia suunnitelmia näiden toimien toteuttamiseksi.
EU:n luotava toimiva hiilimarkkina
Luke on tehnyt Leinosen mukaan politiikkasuosituksen toimivan hiilimarkkinan luomiseksi. – Sekä EU:n että kansallisella tasolla tulee poistaa hiilimarkkinan muodostumisen rajoitteita. Hiilineutraalisuutta tavoittelevien yritysten tulisi voida ostaa vapaasti ilmastoyksiöitä, joilla kompensoidaan omia päästöjä.
–Yritysten mahdollisuutta ostaa yksiköitä saattaa tulevaisuudessa rajoittaa myös valmisteilla oleva Green Claims direktiivi, jonka lopullinen muotoilu tulee vaikuttamaan siihen, voivatko yritykset käyttää hankkimiaan kompensaatioita omassa viestinnässään ja markkinoinnissaan.
Yritysten väitteitä tilapäisistä maankäyttösektorilla toteutettavista hillintätoimista fossiilisten päästöjen kompensoijina Leinonen ei pidä aina tieteellisesti pätevinä. –Esimerkiksi jotkut yritykset ovat väittäneet, että suojelevat sademetsiä. Monissa tapauksissa on kuitenkin havaittu, että nämä ovat tyhjiä väittämiä, eikä niillä ole mitään todellisuuspohjaa.
– EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehys luokitteleekin metsien nielujen tuottamat hiilivarastot tilapäisiksi, koska hiilen pysyvyyttä näissä varastoissa ei voi varmistaa. Fossiilisten päästöjen kompensaation tulisi olla sellaista, että hiili otetaan talteen pysyvään varastoon, esimerkiksi teknisten nielujen avulla. Kuitenkin myös metsänomistajien tulisi saada hyöty tuottamaistaan tilapäisistä nieluista, joilla kompensoidaan myös kansallisia päästöjä. Tämä olisi yksi lisäkeino ilmastonmuutoksen hillinnässä, muistuttaa Leinonen
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Leinonen
ilkka.leinonen@luke.fi
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsän mikrobeista raaka-ainetta lääketeollisuuteen19.11.2024 11:24:22 EET | Artikkeli
Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature® -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy palkittiin 30 000 euron Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen. Metsien monimuotoisuus lisää vastustuskykyä sairauksille –Metsän mikrobit voivat olla avain tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Viime keväänä päättyneessä 142 henkilön atopiatutkimuksessa saatiin Kalmarin mukaan myönteisiä vaikuttavuustuloksia. –Osoitimme, että mikrobiuutetta sisältävän perusvoiteen käyttö vahvisti atoopikkojen ihon suojakerrosta, vähensi atopialääkepäiviä sekä atopialääkkeitä tarvitsevien henkilöiden määrää verrattuna lumeryhmään. Kalmarin mu
Euroopan metsänomistajien Daniel Komlos: Uuden komission kuunneltava metsänomistajia enemmän13.11.2024 08:50:12 EET | Artikkeli
Euroopan metsänomistajien edunvalvontajärjestön CEPF: in neuvonantaja Dániel Komlós odottaa uudelta komissiolta merkittäviä muutoksia metsiä koskevien esitysten laadintaan. – Tähän asti Green Deal on tuonut mukanaan ennennäkemättömän määrän sääntelyä ja aloitteita, mikä on aiheuttanut paineita jäsenmaille ja metsänomistajille. – Sen liian nopea toimeenpano on herättänyt kritiikkiä. Metsänomistajat kaikissa maissa kokevat, että heiltä ei ole riittävästi kysytty mielipiteitä. Esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetuksen toimeenpanossa ei ole otettu huomioon metsäisten jäsenmaiden olosuhteiden eroja ja yksilöllisiä tarpeita niiden täytäntöönpanossa. Komlos odottaa, että uuden komisison ohjelmassa biotalous ja erityisesti metsätalous nostetaan yhdeksi painopisteeksi. – Nyt on onneksi merkkejä siitä, että asenne biotaloutta kohtaan on elpymässä ja sille määritellään keskeinen rooli EU:n vihreän siirtymän toteuttamisessa. –Seuraava vuosi on ratkaiseva biotalouden, metsiä ja metsätaloutta
Luken tutkimusprofessori Annika Kangas: Hakkuiden vähentämisellä ei saavuteta ilmastotavoitteita5.11.2024 11:13:46 EET | Artikkeli
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin, MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä. Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut mets
Metsä360 palkintoehdokas Puuppolan Suksi: Suksimaailman artesaanivalmistaja erottuu globaalissa markkinassa29.10.2024 07:40:00 EET | Artikkeli
Puuppolan Suksi Oy:n perustajan Jani Ahvenaisen mukaan idea laskettelusuksien valmistuksesta syntyi intohimosta lasketteluun. –Päätimme Ilkka Heleniuksen kanssa aloittaa laskettelusuksien valmistamisen omaksi huviksemme. Aluksi se oli pelkkä harrastus, mutta siitä kehittyikin suurempaa, kun vuonna 2016 perustin virallisesti Puuppolan Suksi Oy:n. –Alku oli täynnä käsityötä, ja valmistimme jokaisen suksen räätälöitynä asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun Ilkka fysiikan tohtorina halusi jokaisesta vaiheesta hyvin tarkkaa dataa, kehitimme valmistuksen ohella samalla valmistustapoja ja verstasta. Kun yritys alkoi kasvaa, aloitettiin Ahvenaisen mukaan mallistojen valmistus ja sen myötä liiketoiminnan laajennus. – Tänään PUSU työllistää neljä henkeä, ja vaikka suurin markkinamme on kotimaassa, pyrimme laajentamaan myös vientiä. Tällä hetkellä suksia menee jo yli kymmeneen eri maahan, ja uskomme, että potentiaalia löytyy vielä enemmän. Haluamme viedä suomalaista käsityötä ja luonnonmukaisuutta urhe
Metsä360 palkintoehdokas Uute: Metsästä terveyttä edistäviä mikrobeja24.10.2024 07:20:00 EEST | Artikkeli
Re-Connecting Nature® -mikrobiuute pohjautuu suomalaiseen yliopistokeksintöön. Se vastaa koostumukseltaan rikasta metsästä löytyvää mikrobiyhteisöä ja valmistetaan maa- ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena esimerkiksi kosmetiikkatuotteisiin. Lohjalla toimivan Uute Scientific Oy:n visiona on elämä ilman immuunivälitteisiä sairauksia. Suomalaiset irtautuneet luonnosta –Uute tulee suoraan suomalaisesta metsästä. Metsien biodiversiteetti, monimuotoisuus, on avainasemassa hyvinvointimme kannalta. Tämä oivallus on ollut lähtökohtana kehittämällemme mikrobipohjaiselle tuotteelle, joka tukee immuunijärjestelmän tasapainoa, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Kalmarin mukaan mikrobiston monimuotoisuus, jonka luonnosta saamme, on ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin immuunijärjestelmämme toimii ja miten kehomme vastustaa tulehduksia. –Kaupungissa eläminen lisää riskiä monille sairauksille, kuten allergioille ja jopa vaka
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme