Mitä tapahtuu kongressikisan kulisseissa

Hakuprosessissa kansainväliset järjestöt alkavat etsiä sopivaa isäntäkaupunkia jo vuosia ennen suunniteltua tapahtumaa. Kilpailussa on yleensä useita hakukierroksia, ja kandidaattikaupunkeja karsitaan vähitellen lyhyeen listaan, josta lopulta äänestetään voittaja. Hakuprosessiin kuuluvat oleellisesti myös tutustumiskäynnit, joissa vertailun alla ovat muun muassa kokoustilat, kaupunkien saavutettavuus ja paikallinen osaaminen.

– Mitä suuremmasta kongressista on kyse, sitä aiemmin kokouspaikka ja majoituskiintiöt tulee varmistaa. Budjetti ja kongressin teema saattavat olla jo selviä hakuvaiheessa, mutta kaikki muu konkretisoituu vasta, kun päätös isäntäkaupungista on tehty. Kun kaupunki valitaan isännöimään kongressia, alkaa todellinen työ: ohjelman suunnittelu, kaupallisten näyttelyiden järjestäminen, vapaa-ajan ohjelman koordinointi, markkinointi, logistiikka ja käytännön järjestelyt, Finland Convention Bureaun johtaja Ines Antti-Poika kertoo.

Suomi voittaa kongresseja myös kovassa kilpailussa

Vuoden 2023 kansainvälisessä vertailussa Suomi on maailman 16. suosituin kongressimaa. Norja sijoittuu tilastossa sijalle 17, Ruotsi sijalle 19 ja Tanska sijalle 28.* Vuonna 2023 Suomeen saatiin useita merkittäviä kongresseja, kuten Turussa järjestetty European Conference on Developmental Psychology (ECDP 2023), joka toi Turkuun 650 psykologian alan tutkijaa. Espoon Aalto-yliopistolla järjestetty IEEE 2023 International Symposium on Industrial Electronics (ISIE 2023) puolestaan kokosi yhteen 400 teollisuuselektroniikan asiantuntijaa.

– Suomi tunnetaan luotettavana ja toimivana maana, jossa järjestelyt ovat huippuluokkaa. Meillä on monipuolinen ja ammattitaitoinen palvelutarjonta sekä vakaa infrastruktuuri. Suomessa tehdään monilla tieteen aloilla huippututkimusta; sen vieminen maailmalle onnistuu parhaiten silloin, kun kongressi järjestetään Suomessa, Antti-Poika jatkaa.

Suomessa on vahvistettu kongresseja jo vuodelle 2028 asti. Vuoden 2025 kalenterissa on jo tiedossa lähes 50 kansainvälistä kongressia useassa eri kaupungissa. Esimerkiksi ensi vuonna Helsingissä järjestetään yli 6 000 henkilön hoitotyön maailmankongressi ICN (Congress of the International Council of Nurses). Edellisen kerran sairaanhoitajat ympäri maailman kokoontuivat Suomessa tasan sata vuotta sitten, vuonna 1925.

– Meillä on vahva kalenteri tuleville vuosille, ja odotamme kasvua niin kongressien kuin niihin osallistuvien kongressivieraiden määrässä. Kongressien isännöinti ei ole vain tapa nostaa Suomen profiilia kansainvälisesti, vaan se tuo myös merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Suomi jatkaa työtään kansainvälisten kongressien parissa – jokainen haku on meille mahdollisuus rakentaa Suomen mainetta ja näyttää suomalaista osaamista, Antti-Poika summaa.

*Lähde: UIA Union of International Associations, 2024.