Alustaloustyöllä testataan, miten algoritmilla voi johtaa

Tutkimuksella haluttiin monipuolistaa kuvaa alustatyön arjesta tekijöiden kokemusten kautta. Julkinen keskustelu pyörii ruokalähettien ympärillä, mutta alustojen kautta tehtävää työtä on koko ajan enemmän myös muilla aloilla. Alustavälitteistä keikkatyötä tehdään niin kaupoissa, teollisuudessa, varastoissa, lapsenvahtina, sote-alalla, siivoojana sekä esimerkiksi remontoinnissa ja rakentamisessa. 

Alustatyön positiivisina puolina haastateltavat mainitsivat helppouden, joustavuuden ja nopeuden. Myös ”matala kynnys” työllistyä oli positiivinen asia alustatyössä.  

– Algoritmien johtamassa työskentelyssä huomioidaan enemmän työnantajan kuin työntekijän tarpeet, toki lupaukset joustavuudesta toteutuvat jossain määrin. Yksikään haastatelluista ei kuitenkaan aikonut jäädä nykyiseen työskentelytapaan, vaikka arvostivatkin joustavuutta, muistuttaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

Alustatyössä yrittäjyyteen liittyvä riski siirretään osaksi työnantajalta työntekijälle. Kaikki tarjoukseen tarttuvat eivät tunne alustyön negatiivisia puolia, kuten sairastamista omalla kustannuksella, epävarmuutta keikoista ja palkattomia odotteluaikoja.

Lisäksi riskeinä ovat altistumiset kemikaaleille, väkivallan ja häirinnän mahdollisuus, ergonomiaongelmat ja työpäivien venyminen pienten palkkioiden takia. Usein alustatyötä tekevät ovat nuoria tai maahan muuttaneita, joilla ei ole kokemusta ja tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä.

– Alustatyön logiikkaan kuuluu työtehtävien pilkkominen ja standardointi, jolloin useampi työntekijä kilpailee keikoista. Tässä kokonaisuudessa ei useinkaan ole työyhteisöä eikä mahdollisuutta vaatia yhdessä parempia työoloja tai palkkaa. Myöskään työntekijän osaaminen ei pääse juurikaan kehittymään.

Alustatyöhön kuuluu oleellisena osana jatkuva työntekijöiden arviointi ja arvostelu, jolla on joissain tapauksissa myös taloudellista vaikutusta esimerkiksi työtarjousten määrän tai laadun kautta. Algoritmien logiikka on työntekijöiltä salattu, joten tekijöillä on epävarmuutta siitä, miten arviot ja työmahdollisuuksista kieltäytyminen vaikuttavat tuleviin työmahdollisuuksiin.

– Näyttää olevan tavallista, että keikat vahvistetaan mahdollisimman myöhään, jolloin hakijat roikkuvat ”löysässä hirressä”. Joustavuuden hinta on palkaton työ eli vuorojen vahvistamisen odottelu, vuorojen ilmaantumisen tarkkailu ja yksityiselämän aikataulujen sovittelu saatavilla olevien vuorojen ympärille.

Tutkimuksessa alustyön luonne oli samanlainen alasta riippumatta. Antila muistuttaa, että alustatyön toimintamallit, teknologia ja käytännöt ovat nyt testissä. Niiden leviäminen muihin työskentelymuotoihin on jopa todennäköistä.

– Algoritmijohtamista voi toteuttaa myös työntekijöitä aidosti auttavalla ja hyödyttävällä tavalla, mikäli niin halutaan. On tärkeää laatia sellaiset pelisäännöt ja toimintamallit, joilla uusi teknologia valjastetaan auttamaan työntekijöitä onnistumaan, eli lisäämään samalla työntekijöiden hyvinvointia ja työn tuottavuutta.

Laadullisen tutkimuksen toteutti Johannes Anttila ja Julia Jousilahti  Demos Helsingistä. Selvitystä varten haastateltiin neljää luottamusmiestä aloilta, joissa alustyötä esiintyy sekä viittä erilaisista taustoista tulevaa alustavälitteistä työtä tekevää ihmistä.