SDP:n Lauri Lyly: Orpon oikeistohallitus puuttuu palkanmuodostukseen

- Vientimallin vieminen lakiin on yksi jatkumo pitkässä työmarkkinoiden sotkemisen sarjassa ja työntekijöiden ja työttömien kyykyttämisessä.  Kaikki oikeistohallituksen työmarkkinauudistukset heikentävät työntekijöiden asemaa ja turvaa. Heikompien alojen tukemiseen liittyviä tukilakkoja on rajoitettu, ansiosidonnainen työttömyysturva romutettu lapsikorotusten poistolla ja 20-25 prosentin leikkauksilla. Aikuiskoulutustuki on myös lopetettu. Vain muutaman mainitakseni. Kolmas aalto on tulossa, sillä irtisanomista ja määräaikaista sopimista tullaan helpottamaan, paikallista sopimista ilman velvollisuuksia laajennetaan tänne lähetettyihin ulkomaisiin työntekijöin ja järjestäytymättömiin yrityksiin, sairaussakko ensimmäisestä sairauspäivästä on tulossa, neuvotteluvelvollisuuksia heikennetään työpaikkojen muutostilanteisiin. Työntekijöiden kannalta tulevaisuus on musta, linjaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly.

Vientimallin lainsäädännöllä sidottaisiin valtakunnansovittelijan kädet sovun aikaan saamiseksi ja lakkojen välttämiseksi. Näin työnantajapuoli voi varmuudella luottaa siihen, että lailla taataan heidän edustajiensa kehittämä vientivetoinen ratkaisu, joka estää palkankorotukset yli vientialojen korotuksen. Jos oikeasti haluttaisiin helpottaa sovittelijan työtä sovittelutoimessa, olisi heidän resurssejaan ja tilastointimahdollisuuksiaan pitänyt vahvistaa, sekä mahdollisuutta osallistua aiemmin neuvotteluprosessiin.

Tämän on myös täysin turha lainsäädäntö, koska vain kaksi kertaa 2000-luvulla yleinen linja ei ole ohjannut sopimustasoa. Ensimmäinen kerta oli kierros 2007-2008, kun Kokoomuksen ”Sari sairaanhoitaja” esityksellään avasi palkkahanat ja toinen oli myös vuoden 2022 julkisen puolen kierros. Molemmilla kerroilla oli kyse politiikkaa lähellä olevista päätöksistä ja pääosin julkisen puolen naisvaltaisten alojen tarpeellisista palkankorotuksista.       

- Tässä samalla hallituksen edistämä paikallinen sopiminen avaa työehtosopimusten antamaa turvaa järjestäytymättömään kenttään. Se koskee myös muualta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden kenttää. Paikallisesti ovat kaikki voineet sopia asioista aina työehtosopimuksia paremmin. Tässä haetaan joustoa alaspäin sellaiseen kenttään, jotka eivät tunne omia oikeuksiaan ja työehtosopimuksien sisältöjä, kertoo Lyly synkkänä.

Hallitus – miksette puutu työttömyyden todellisiin syihin?

Vientimallia edistetään ”työllisyyden nimissä”. Kuitenkin on niin, että tällä hetkellä jokaista avointa työpaikkaa kohden on viisi hakijaa. Neljälle hakijalle hallituksen toimet esimerkiksi työttömyysturvan leikkausten osalta tarkoittavat arjen kurjistumista. Kunhan yksi saadaan töihin, niin kyllä muut siitä voivat kärsiä?

Avoimien työpakkojen määrä on romahtanut 60 000:lla vuodessa. Nyt niitä on enää 54 000. Työpaikkojen synnyttäminen on nyt avainasemassa. Osaamiseen olisi panostettava, investointeja ja innovaatioita pitäisi saada liikkeelle eli tuottavuuden kasvua pitäisi saada aikaiseksi. Työntekijöiden kurittamisen keskellä  Orpon oikeistohallitus on jättänyt puuttumatta työllistymisen todellisiin esteisiin. Niitä ovat seuraavat kolme: Työpaikan ja työntekijän maantieteellinen kohtaanto-ongelma, osaaminen ja terveydentila. Näitä kaikkia hallitus on heikentänyt toimillaan: Muun muassa matkakulukorvauksista on leikattu, aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa lakkautettu sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ahdingossa, kertoo Lyly.