Väitös: Keliakia saattaa olla yhteydessä vaikeahoitoisen epilepsian kehittymiseen
Lääketieteen lisensiaatti Maria Peltola havaitsi väitöstutkimuksessaan aiemmin tunnistamattoman yhteyden keliakian ja ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen vaurion välillä. Löydös saattaa avata uusia mahdollisuuksia epilepsian ruokavaliohoidoissa.
Epilepsia on monimuotoinen neurologinen sairaus, jonka hoito rajoittuu usein ainoastaan kohtausten estoon. Yli 30 %:lla epilepsiaa sairastavista ei saavuteta riittävää kohtauskontrollia lääkityksen avulla. Aikuisilla yleisin vaikeahoitoisen epilepsian muoto on ohimolohkoepilepsia, jonka merkittävin syy on hippokampuksen skleroosi eli ohimolohkon keskeisen rakenteen, hippokampuksen, hermosolujen kato ja arpeutuminen.
Tulehdusmekanismit vaikuttavat merkittävästi ohimolohkoepilepsian taudinkulkuun. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on korostettu suoliston roolia immuunivälitteisen tulehduksen välittäjänä aivoissa sekä havaittu, että keliakian esiintyvyys on odotettua korkeampaa epilepsiaa sairastavilla. Keliakia on autoimmuunisairaus, joka voi suolisto-oireiden lisäksi ilmetä myös neurologisina oireina, kuten pikkuaivojen ja ääreishermoston rappeumana.
Maria Peltola selvitti väitöstutkimuksessaan vaikeahoitoisen epilepsian yhteyttä keliakiaan liittyvään autoimmuniteettiin. Lisäksi hän selvitti elimistön yleistä tulehdusreaktiota säätelevien molekyylien yhteyttä epilepsiaan. Hän löysi yllättävän yhteyden keliakiaan liittyvän autoimmuniteetin ja ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen skleroosin välillä.
– Tutkimuksen potilaista, joilla oli sekä ohimolohkoepilepsia että hippokampuksen skleroosi, viidesosalla esiintyi keliakiaan liittyvä autoimmuniteetti. Lisäksi koko tutkimuskohortissa, joka koostui 253 vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavasta potilaasta, havaittiin, että yhdeksällä prosentilla oli keliakiaan liittyvä autoimmuniteetti, Peltola kertoo.
– Tulos oli odottamaton ja viittaa siihen, että gluteenin aiheuttama immuunireaktio saattaa olla osatekijä vaikeahoitoisen epilepsian kehittymisessä ja hippokampuksen vaurioitumisessa. Kun otetaan huomioon, että hippokampuksen skleroosi on yksi merkittävimmistä vaikeahoitoisen epilepsian syistä, kaikki sitä koskevat tekijät ovat olennaisia myös epilepsian hoitoon liittyvien mahdollisuuksien kannalta, Peltola huomauttaa.
Tutkimuksen löydös voi mahdollisesti avata uusia näkymiä ruokavaliohoitojen käyttöön vaikeahoitoisen epilepsian etenemisen estämisessä, vaikka tämän osoittamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Tässä tutkimuksessa ei vielä selvitetty, miten gluteeniton ruokavalio voisi vaikuttaa taudin etenemiseen. Tällä hetkellä ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen skleroosin hoito on pääasiassa kirurginen, jolloin kohtauksia aiheuttava aivokudos poistetaan leikkauksen avulla.
Peltolan tutkimuksen perusteella keliakian seulonta vaikeahoitoisessa epilepsiassa onkin suositeltavaa, koska verikokeisiin perustuvalla seulonnalla voidaan tunnistaa epätyypillistä tai ilman suolisto-oireita esiintyvää keliakian muotoa sairastavia potilaita.
Maria Peltola on kotoisin Tampereelta. Tällä hetkellä hän työskentelee Vanhan Vaasan sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 18. lokakuuta
Lääketieteen lisensiaatti Maria Peltolan neurologian alaan kuuluva väitöskirja Drug-Resistant Temporal Lobe Epilepsy with Hippocampus Sclerosis: Implications of Gluten Associated Immunity and Interleukin-6 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 18.10. 2024 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii dosentti Merja Soilu-Hänninen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maria Peltola
maria.peltola@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto aloittaa ensimmäisenä Suomessa talotekniikan yliopisto-opetuksen1.10.2024 12:30:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto aloittaa vuonna 2025 ensimmäisenä Suomessa talotekniikan diplomi-insinööriopinnot. Talotekniikan koulutuksen tavoitteena on edistää hiilineutraalisuutta, energiatehokkuutta ja parantaa sisäilmaa. Koulutuksen avulla valmistuu innovatiivisia ammattilaisia, joilla on tarvittava osaaminen rakennetun ympäristön vihreään siirtymään.
Tiedon saatavilla olo ei riitä – tarvitaan myös koko kansan tiedonlukutaitoa1.10.2024 09:47:38 EEST | Tiedote
Kansalaisten tiedonlukutaito ei ole ainoastaan yksityiselämän kyvykkyyttä. Se on myös hyvinvoivan yhteiskunnan mahdollistama osallistumisen edellytys, tehokkaan julkisen hallinnon voimavara sekä elinkeinoelämän kilpailutekijä. Tiedonlukutaito tulisi saattaa kansalaistaidon asemaan, todetaan PROSHADE-tutkimuskonsortion tuoreessa politiikkasuosituksessa.
Väitös: Koulutustaso, selkäkivut ja fyysinen työkuormitus keski-iässä ennustavat vanhuuden toimintakykyä26.9.2024 11:59:18 EEST | Tiedote
Fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri Saila Kyrönlahden väitöstutkimus käsittelee koulutustason sekä työuran loppupuoliskolla koettujen alaselkäkipujen ja fyysisen työkuormituksen vaikutuksia vanhuuden toimintakykyyn. Tutkimus osoittaa, kuinka nämä tekijät voivat vaikuttaa ikääntyvien työntekijöiden toimintakykyyn pitkällä aikavälillä ja korostaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden oikea-aikaista kohdentamista.
Väitös: Perheenyhdistämisen ihmisoikeussuoja on heikentynyt26.9.2024 09:42:03 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan HM Jaana Palander tarkastelee ihmisoikeussuojan kehittymistä ulkomaalaisten perheenyhdistämisasioissa. Suhteellisuuspunninnan yksityiskohtia ja perhe-elämän suojan rakennetta tutkimalla hän on havainnut suojan tason muuttuneen. Tutkimus osoittaa, että kansainvälistä suojaa saavien erityiskohtelun periaate on heikentynyt.
Väitös: Keinonenä tunnistaa yleisimmät aivokasvaimet nopeasti26.9.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Aivokasvaimen tarkka ja nopea tunnistaminen on nykyaikaisen hoidon kulmakivi. Tarkkaan diagnoosiin pääseminen on kuitenkin nykyisillä menetelmillä usein haastavaa, kallista ja hidasta. Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Haapala osoitti väitöstutkimuksessaan, että keinonenä voisi olla uusi ja näppärä apuväline aivokasvainten pikadiagnostiikkaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme